Työpäivä Parkanon Jalkineen tehtaalla on käynnistynyt jo aamuyöllä kello kolmelta. Tähän on syynä sähkön hinta. Tehtaan koneet tarvitsevat paljon energiaa, ja yrittäjäpariskunta Sini ja Ari Haapaniemi paiskivat töitä silloin, kun sähkön hinta on halvimmillaan.
Jalkineita valmistavan tehtaan kaksi työntekijää työskentelevät kuitenkin normaaliin työaikaan. Yrittäjien työpäivä tahtookin venyä reilusti kellon ympäri.
– Työtä tehdään silloin, kun sähkö on halpaa. Uusi vuosikin otettiin vastaan halvan sähkön aikaan töiden merkeissä, Ari Haapaniemi kertoo.
Parkanon Jalkine on yksi harvoista suomalaisista kenkätehtaista, jotka valmistavat tuotteensa alusta loppuun asti. Vielä 1980-luvulla Suomessa oli lukuisia kenkätehtaita, ja suomalaisia kenkäpareja vietiin maailmalle jopa toistakymmentä miljoonaa paria.
Tätä nykyä kenkätehtaita on Suomessa jäljellä enää vain muutama, joista osa on erikoistunut ortopedisiin jalkineisiin ja mittatilauskenkiin. Suurimpia suomalaisia kenkätehtaita ovat Sievin Jalkine Pohjois-Pohjanmaalla, Ejendalsin Jalas Etelä-Pohjanmaalla sekä Kuoman Kuomiokosken tehdas Etelä-Savossa.
Parkanon Jalkineen yrittäjä Ari Haapaniemi on saanut seurata suomalaisen kengänvalmistuksen näivettymistä aitiopaikalta. Hän on toiminut mekaanikkona suomalaisissa kenkätehtaissa lähes neljäkymmentä vuotta.
Tänä aikana tehtaita on joko lopettanut tai ajautunut konkurssiin tehdas per vuosi vauhtia.
– Työt tehtailla alkoivat olla niin vähissä, että rouvan kanssa piti perustaa oma tehdas, Ari Haapaniemi kertoo.
Kenkien valmistus siirtynyt yhä kauemmaksi
Suomalaisen kengänvalmistuksen hiipumiselle on lukuisia syitä. 1990-luvulla tehtaita ajoi nurin idänkaupan romahtaminen. 2000-luvulle tultaessa kenkien valmistus siirtyi Euroopasta Kaukoitään, ja viime vuosina verkkokauppa on vaikuttanut vahvasti ihmisten ostoskäyttäytymiseen.
Kenkien valmistus onkin siirtynyt Suomesta vuosi vuodelta kauemmaksi.
Yhtenä syynä kenkäteollisuuden näivettymiseen on suomalaisen työn hinta. Parkanossa kenkätehdas työllistää yrittäjäpariskunnan lisäksi kaksi työntekijää.
Kolmannellekin olisi tarvetta, mutta sähkön ja materiaalin kohonneet hinnat ja muut tuotantokustannukset pistävät miettimään uusia rekrytointeja.
– Jos mietitään Kaukoidän palkkatasoa ja sitä, että lämmitystä siellä ei juuri tarvita, onhan siinä etulyöntiasema. Me emme saa edes materiaalia siihen hintaan kuin joku verkkokauppa myy tuotteitaan, eli meidän on pakko satsata laatuun, Ari Haapaniemi toteaa.
Parkanossa kenkiä valmistetaan alihankintana suomalaisille yrityksille. Parkanon Jalkineella on myös oma tuotemerkkinsä, mutta alihankintatyötä riittää siinä määrin, että oman tuotemerkin alla olevia tuotteita ei ole ehditty valmistaa ensinkään.
Parkanon Jalkineen kengät tehdään pääosin nahasta. Suomalainen nahka tulee Keski-Pohjanmaalta Kokkolan Nahkatehtaasta, mutta se ei riitä kattamaan kaikkea valmistusta, joten pirkanmaalaisyritys on joutunut turvautumaan myös tuontinahkaan.
Mikä saa juuri tämän tehtaan pysymään edelleen toiminnassa?
Kenkiä tehtaalta tilaavat yritykset kiittelevät pienen tehtaan joustavuutta ja ketteryyttä. Suurista ja kaukana sijaitsevista tehtaista ei saa yhtä vaivatta pienempiä tuotantoeriä tai kenkiin tehtäviä muutoksia.
Tehtaan suurimman asiakkaan, Topman-tuotemerkin omistavan Finnumberton laaduntarkkailija on tuttu ja taaja kävijä Parkanon tehtaalla.
Laadukas kenkä kestää
Kenkien laatu näkyy eritoten niiden kestävyydessä. Tämä on havaittu myös Parkanossa, jossa kengänvalmistuksen ohella myös korjataan kenkiä.
Parhaimmillaan kestävyys näkyy siinä, että eteen tulee korjattavaksi suomalaisia 25 vuotta vanhoja kenkiä. Niihin on vaihdettu pohjat useampaankin kertaan, mutta muuten ne ovat yhä nahaltaan ja neulokseltaan käyttökelpoisia jalkineita.
Yksi syy siihen, että mieleisiä kenkiä käytetään jopa vuosikymmenten ajan, on suomalaisten jalan muoto. Ari Haapaniemen mukaan suomalaiset ovat leveäjalkaisia ja tarvitsevat näin ollen kenkiinsä omanlaisensa lestin.
Maailmantilanne on Ari Haapaniemen mukaan muuttanut jossain määrin suomalaisten suhtautumista kotimaiseen käsityöhön, olkoonkin, että se on ulkomaalaisvalmistusta hieman tyyriimpää.
– Esimerkiksi kun tämä laiva oli poikittain siellä Kielin kanavassa ja tavaravirrat tyrehtyivät, energianhinta sekä korona ja sota ovat kyllä vaikuttaneet siihen, mitä ihmiset ovat alkaneet ajatella kotimaisesta tuotannosta, Ari Haapaniemi sanoo.
Vuosikymmenien takaiseen kukoistukseen kengänvalmistus Suomessa tuskin enää nousee. Parkanossakaan ei elätellä ruusuisia tulevaisuuden kuvia. Kenkiä siellä aiotaan valmistaa vielä pitkään.
– Kyllä me teemme kenkiä täällä vielä kymmenen vuodenkin kuluttua, ellei sitten kasveta jo horsmaa. Ei sitä yrittäjä pysty vain lopettamaan, Ari Haapaniemi toteaa.
Voit kommentoida juttua 14. tammikuuta kello 23:een saakka.