Valtavat erot voimankäyttökoulutuksen määrissä voivat olla merkittävä osasyy turvallisuusalan työntekijöiden virheisiin, uskoo ammattikoulu Luksian turvallisuusalan opettaja Jari Stolt.
Turvallisuusalan työntekijöiden voimankäyttöä on puitu nyt paljon esimerkiksi esiin tulleiden pahoinpitelytapausten ja Espoon kauppakeskus Ison Omenan kuolemantapauksen vuoksi.
Luksia on toisen asteen ammatillinen oppilaitos, jossa voi opiskella kolme vuotta kestävän turvallisuusalan perustutkinnon. Sen suorittanut saa pätevyyden toimia muun muassa järjestyksenvalvojana ja vartijana.
Vartijaksi pääsee myös yksityisten turvallisuusalan yritysten järjestämältä vartijakurssilta, jonka laajuus on 120 oppituntia.
Lisäksi väliaikaiseksi vartijaksi pääsee 40 oppituntia kestävällä kurssilla. Tällöin pätevyys on voimassa neljä kuukautta. Väliaikaisen vartijan koulutus on osa 120 oppitunnin vartijakurssia.
Voimankäyttöharjoittelun määrässä on suuria eroja eri koulutusten välillä.
300 tuntia vai 4,5 tuntia
Turvallisuusalan opettaja Jari Stoltin mukaan Luksiassa voimankäyttöä opiskellaan eri harjoitteiden ja luentojen muodossa noin sata tuntia lukukaudessa. Kolmeen vuoteen tutkinnon suorittava henkilö saa siis noin kolmesataa tuntia voimankäyttöopetusta.
120 oppitunnin vartijakurssilla eli niin sanotulla korttikurssilla voimankäyttöopetukseksi riittää lain mukaan vain kuusi 45 minuutin oppituntia eli yhteensä 4,5 tuntia opetusta. Tämä on vain 1,5 prosenttia ammattikoulussa saatavasta voimankäyttökoulutuksen määrästä.
– Kuuden oppitunnin koulutuksessa harjoitellaan henkilön hallinta pystyssä, raudoittaminen pystyssä ja kuljettaminen. Muun muassa kaatoja voidaan opettaa lisäksi, jos on aikaa, Stolt sanoo.
Korttikurssin jälkeen työntekijällä on oikeudet käsirautojen ja vinyylipatukan kantamiseen.
Väliaikaisen vartijan pätevyyteen riittää kaksi 45 minuutin voimankäytön oppituntia. He saavat siis 1,5 tuntia voimankäyttökoulutusta, tosin väliaikainen vartija ei saa kantaa mitään voimankäyttövälineitä.
Työntekijät kokevat, ettei koulutus riitä
Sisäministeriö ja Poliisihallitus ovat määritelleet kaikkien koulutuksien kestot ja sisällöt.
– Turva-alan työntekijöitä närästää tällä hetkellä se, että koulutuksen on todettu olevan riittämätön, mutta nämä koulutukset ovat sisäministeriön määrittelemiä, Stolt sanoo.
Riittämätön koulutus altistaa turvallisuusalan työntekijät sekä heidän kohdehenkilönsä monille riskeille.
– Sisäministeriön ja Poliisihallituksen puolelta ei ole loppuun asti mietitty, miten nuoret vartijanalut tuolla koulutuksella pärjäävät työtehtävissä, Stolt sanoo.
Hänen mielestään nuorten työntekijöiden tekemät virheet ovat valitettavia, mutta hyvin inhimillisiä.
– Karmivin tilanne on, kun nuori, juuri korttikurssilta valmistunut vartija laitetaan työkeikalle, ja hänen perehdytyksensä on ”tuossa on avaimet, tuossa on osoite, älä mokaa”.
Sisäministeriön ja Poliisihallituksen nykyiset säännökset turvallisuusalan koulutuksen sisällölle tulivat voimaan vuoden 2017 alussa. Tuolloin todettiin, että koulutusmäärät yksityisen turvallisuusalan työntekijöille ovat riittäviä.
Poliisiylitarkastaja Timo Kerttula sisäministeriöstä toivoo, että sisäministeri Krista Mikkosen määräämä työryhmä saa selville, ovatko nykyiset koulutusmäärät riittäviä.
– Työryhmää ollaan juuri asettamassa. Sen pitäisi olla kasassa lähiaikoina, Kerttula sanoo.
Hän muistuttaa, että turvallisuusalan työssä työkokemuksella on iso merkitys.
– Jos osa työntekijöistä kuitenkin kokee, että koulutus ei anna riittäviä valmiuksia, otetaan tämä työryhmässä varmasti selvityksen alle, Kerttula sanoo.
Koulun harjoitteet paljastavat ongelmia
Ammattikoulu Luksian Jari Stoltin mukaan vartijakurssin kuuden oppitunnin voimankäyttökoulutus ei riitä juuri mihinkään.
Monet vartijat ja järjestyksenvalvojat ovat aloittaessaan hyvin nuoria. Paineensietokyky, minäkuva ja sanalliset valmiudet ovat heillä usein vielä kehittymässä.
– Näillä nuorilla on paljon psyykkisiä epävarmuuksia, ja he voivat kokea tarvetta todistella itselleen ja kollegoilleen, kuinka kova minä olen ja mihin pystyn, Stolt sanoo.
Hän painottaa, että turvallisuusalan työntekijöiden pitäisi hoitaa työtilanteet lähtökohtaisesti puhumalla. Tämä taas vaatii harjoittelua siinä missä fyysinen voimankäyttökin. Koulutuksessa voidaan Stoltin mukaan vaikuttaa opiskelijoiden asenteisiin todella paljon.
Luksiassa oppilaille teetetään paljon harjoituksia kuvitelluista työtilanteista, jotka sisältävät asiakaspalvelua, voimankäyttöä ja ensiaputilanteita.
Stolt antaa esimerkin: tehtävänannossa opiskelijalle annetaan viitteitä siitä, että kohdehenkilö on aggressiivinen ja opiskelijaa kehotetaan ottamaan kaasusumutin ja voimankäyttövyö keikalle mukaan.
– Ja tosiasia on, että kun hän menee keikalle, on siellä kohdehenkilö, jonka ongelma pitääkin hoitaa puhumalla, Stolt sanoo.
Jos opiskelija tässä esimerkkitapauksessa silti käyttää fyysistä voimaa, harjoitus keskeytetään ja opiskelijan kanssa käydään läpi, miksi hän turvautui fyysisiin keinoihin.
– Moni opiskelija toteaa, että hän turhautui. Tämä on tyypillistä, jos harjoitusta ja kokemusta ei ole riittävästi.
Luksiassa teetetään myös harjoitus, missä vasta aloittaneet opiskelijat laitetaan kuviteltuun työtilanteeseen ilman koulutusta. Harjoituksessa opiskelijan pitää kertoa kohdehenkilölle, että tämän pitää poistua paikalta.
– Suurin osa juuri aloittaneista opiskelijoista menee tilanteeseen hyvin tiukasti huutaen, että hei nyt pois täältä ja heti. He käskyttävät ja ovat tylyjä.
Harjoituksen purussa Stolt kysyy huutaneilta, miksi he luulevat, että vartijan kuuluisi toimia noin.
– Kysyn heiltä, mitä te häviätte, jos sanoisitte ihmiselle vain, että terve, olen vartija, ja nyt tilanne on se, että sinusta on valitettu ja sinun on nyt aika poistua.
Stolt muistuttaa, että noin parikymppisellä uudella työntekijällä ei ole riittävästi ratkaisumalleja ongelmatilanteisiin.
– Vähän sama kuin pienellä lapsella stressaavassa tilanteessa. Kun sanat ja ilmaisu loppuvat kesken, siirrytään fyysiseen ilmaisuun ja lyödään kädellä.
Vuosien kokemuksen perusteella Stolt väittää, että puhumalla pääsee monissa tilanteissa samaan lopputulokseen kuin voimankäytöllä.
Erona on se, että puhumalla ratkaiseminen kestää pidempään.
– Kohdehenkilö pystytään poistamaan viidessä minuutissa niska-perse-otteella ulos, mutta minkälaisen jäljen se jättää ihmisen muistiin vartijoista ja yksityisestä turvallisuusalasta?
Uutispodcastissa useissa yrityksissä työskennellyt entinen turvallisuusalan työntekijä kertoo alan toimintatavoista ja ongelmista:
Voit keskustella aiheesta 20. tammikuuta kello 23:een asti.