Avomaanvihannesten viljely voisi olla uusi tuotantosuunta maatalousyrittämiselle Pohjois-Karjalassa.
Peltoja vapautuu nurmi- ja rehuviljelystä, kun maatiloja lopettaa.
Iso osa maakunnan peltolohkoista sopisi maalajiltaan hyvin avomaanvihanneksille. Lisäksi kasvukaudella välttämätön kastelu olisi helppo järjestää pelloille, jotka ovat vesistöjen lähellä.
– Nyt on porkkanaa, tarhahernettä, sipulia. Uusina tulokkaina voisi olla myös kesäkurpitsaa, lanttua, erilaisia kaaleja – nämä ovat ilmaston puolesta aivan mahdollisia, luettelee erikoistutkija Susanne Heiska Lukesta.
Tavoitteena viljellä puolet vihanneksista omassa maakunnassa
Pohjois-Karjalassa viljellään nyt vihanneksia 58 hehtaarilla. Ala on pienimpiä Suomen maakunnista. Esimerkiksi Etelä-Savossa vihanneksia kasvatetaan kymmenen kertaa suuremmalla peltoalalla.
– Meillä on visio, että vuonna 2030 Pohjois-Karjalassa tuotettaisiin puolet maakunnassa käytettävistä kotimaisista vihanneksista, Luken tutkija esittää.
Tavoite edellyttäisi avomaanvihannesten kasvattamista 140 hehtaarilla, ja viljelykierrossa pitäisi olla noin 700 peltohehtaaria.
– Tämä onnistuu, jos vihannestuotannossa olisi kymmenkunta isompaa tuottajaa ja jokaisella tilalla viljelyssä 10–20 hehtaaria. Mukaan mahtuisi myös pienempiä tuottajia, Heiska pohtii.
Vaatii markkinan, osaamista ja investointeja
Siirtyminen uuteen tuotantomuotoon vaatii lisää viljelyosaamista. Lisäksi tarvitaan investointeja erilaisiin koneisiin ja varastoihin, jotka voivat olla myös yhteisiä tai vuokrattuja palveluja.
– On rakennettava myös markkina, joka nyt toimii pienelle määrälle vihanneksia. Jos tuotanto nopeasti kaksinkertaistuu tai vaikka kymmenkertaistuu, markkinan pitää kasvaa ja jakelukanavien kehittyä samassa tahdissa, tutkija korostaa.
Vaatimuksista huolimatta Heiska uskoo, että yhteistyössä ja hyvin suunnitellen muutos voi onnistua.
Vihannesten tuottamisesta kiinnostuneille järjestetään alkuvuonna kahdeksan esittelytilaisuutta, joista ensimmäinen on keskiviikkona. Tietoa tarjotaan esimerkiksi maa- ja vihanneslajeista, tuotantomuodoista ja investoinneista.
– Autetaan ideoimaan yhteistyömahdollisuuksia, myös markkinointiin ja jatkojalostukseen, tutkija lupaa.
Tilaisuudet järjestää vihannesten viljelyhanke, josta vastaa koulutuskuntayhtymä Riveria. Yhteistyössä ovat mukana Luke ja Proagria Itä-Suomi.