Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Yhdellä somealustalla on ratkaiseva merkitys Venäjän aloittamassa sodassa, ja nyt siellä puhutaan yhä enemmän myös Suomesta

Venäjä levittää virheellistä tietoa länsimaihin erityisesti sosiaalisen median kautta, Stratcom COE:n johtaja Jānis Sārts sanoo Ylen haastattelussa.

Venäjän disinformaatio Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä vastaan on lisääntynyt, Jānis Sārts arvioi.
  • Ilmari Reunamäki

RIIKA Suomen ja Ruotsin Nato-prosessit etenivät viime keväänä niin nopeasti, että Venäjä ei juuri ehtinyt aloittaa systemaattista disinformaation levittämistä jäsenyyksiä vastaan.

Näin arvioi Ylelle sotilasliitto Naton strategisen viestinnän keskuksen Stratcom COE:n johtaja Jānis Sārts.

– Nato-prosessien alkuvaiheissa emme havainneet paljoakaan vaikuttamisyrityksiä. Meidän arviomme on, että heillä ei ollut tuolloin aikaa ja rahkeita, Sārts sanoo.

Viime aikoina tilanne on kuitenkin muuttunut, kun Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset ovat jumiutuneet Unkarin ja Turkin vitkutteluun. Venäjä on huomannut mahdollisuuden laajemmalle informaatiovaikuttamiselle.

– Pystymme sanomaan, että osittain heidän [disinformaation] ekosysteeminsä on alkanut keskittyä Nato-jäsenyyksiin, erityisesti viime aikoina, Sārts sanoo, viitaten ”ekosysteemillä” Kremlin vaikutusvallan alla olevaan propagandakoneistoon.

Stratcom COE ei ole osa sotilasliitto Naton komentorakennetta, vaan toimii Latviassa itsenäisenä tutkimuslaitoksena. Stratcomissa on seurattu Venäjän disinformaation kehittymistä vuosien ajan.

Janis Sarts, Director NATO StratCom COE seisoo hotelli Marriottin kattoneuvotteluhuoneessa seminaarin kahvitauolla.
Jānis Sārts on toiminut Stratcom COE:n johtajana vuodesta 2015. Tätä ennen hän oli Latvian puolustusministeriön kansliapäällikkkö vuosina 2008–2015. Kuva: Jyrki Ojala / Yle

Viime viikolla Riiassa järjestetyssä seminaarissa Stratcom esitteli tuoreimpien Venäjän disinformaatiota käsitelleiden tutkimustensa tuloksia.

Sārtsin mukaan Venäjän disinformaatio lännessä oli viime vuonna melko tehotonta. Venäjän valtionmediat eivät olleet valmistautuneet kunnolla Ukrainaan tehtävään suurhyökkäykseen, eivätkä etenkään hyökkäyssodan pitkittymiseen.

Sodan rintamaliikkeiden hidastuessa Venäjä on kuitenkin saanut valtavan propagandakoneistonsa levittämään Kremlin sanomaa sujuvammin.

– Uskon että he ovat järjestäytyneet uudelleen alun hämmästyksen jälkeen, Sārts sanoo.

– Toisin kuin sodan ensimmäisten kuukausien aikana, he ovat alkaneet jälleen hyödyntää vaikutuksensa alla olevia verkostoja. Heillä on nyt jälleen olemassa pitkän ajan strategia.

Sārtsin mukaan Venäjän informaatiovaikuttamisen tehokkuutta ei sovi silti liioitella.

– Data on melko vakuuttavaa, että heidän disinformaationsa ei ole erityisen tehokasta Euroopassa. Suurelta osin disinformaation mukauttaminen ei ole auttanut heitä paljoa.

Sārts sanoo informaatiovaikuttamisessa Venäjän suurimmaksi onnistumiseksi sen, että se on onnistunut tavoitteessaan saada länsi varomaan aseavun tarjoamista Ukrainalle.

– Jos yksi onnistuminen on ollut, niin tämä, Sārts arvioi.

NATO viestintäkokous osanottajia istumassa kokoustilassa.
Stratcom COE esitteli Venäjän disinformaatiota käsitelleiden tutkimustensa tuloksia seminaarissa Riiassa 2. helmikuuta. Kuva: Jyrki Ojala/YLE

Disinformaatiota levitetään Telegramissa

Sārtsin mukaan Venäjän levittämän disinformaation pääasiallinen kanava on tällä hetkellä Telegram-sovellus.

Venäjällä kehitelty Telegram on suosittu viestisovellus, joka ei ole suoraan Venäjän hallinnon kontrollin alla. Venäjän valtionmedia on kuitenkin halunnut saada Telegramin ilmatilaa haltuun lisäämällä propagandan levittämistä sovelluksen eri kanavissa, sillä monet lukevat uutisensa suoraan Telegramista.

Myös suuri osa Ukrainan hallinnon viestinnästä tapahtuu Telegramissa, mikä on tehnyt sovelluksesta Ukrainan sodan informaatiosodankäynnin tärkeimmän taistelutantereen.

Sārtsin mukaan Venäjä panostaa juuri Telegramiin, sillä sen kautta valheellinen tieto valuu myös länteen.

– Me väitämme, että Telegram on nyt Venäjän disinformaation kulmakivi. Se on väylä, jolla disinformaatio Venäjältä kulkeutuu länsimaisiin sosiaalisiin medioihin, Sārts sanoo.

Foto av en mobilskärm som visar en kanal på appen Telegram vid namn "Ukraine NOW [Russia]"
Telegram on esimerkiksi Ukrainassa ja Venäjällä suosituin pikaviestisovellus. Sekä Kremlin mediat että itsenäiset venäläiset mediat ovat sovelluksessa aktiivisia. Kuva: Petter West / Yle

Venäjä yrittää saada Nato-maat riitelemään keskenään

Sārtsin mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä käsittelevässä disinformaatiossa Venäjä keskittyy kuvaamaan venäläiselle yleisölle Suomen ja Ruotsin valtioina, joilla ei ole omaa tahtoa, vaan joita Nato ja Yhdysvallat ohjailevat mielensä mukaan.

Samaan aikaan Suomea ja Ruotsia kuitenkin syyllistetään Venäjä-suhteiden tuhoamisesta.

– Että he pilasivat ennen hyvin toimineen suhteen ja he saavat maksaa siitä hinnan ja niin edelleen, Sārts kuvailee.

Sārts ei kuitenkaan pidä tätä venäläiselle yleisölle suunnattua disinformaatiota erityisen merkittävänä. Sen sijaan hän on huolissaan Venäjän kyvystä lietsoa Nato-maissa käytäviä sisäisiä riitoja.

– Mielestäni vaarallisempaa on, että maiden sisäisiä tapahtumia, erityisesti Ruotsissa, hyödynnetään luomaan eripuraa liittolaisten keskuuteen suhtautumisessa Suomeen ja Ruotsiin, Sārts sanoo.

Sārtsin mukaan Venäjä on disinformaatiossaan ennemminkin länsimaiden tapahtumiin reagoiva kuin puheenaiheita itse luova taho.

– En menisi niin pitkälle, että Venäjä loisi länsimaissa erilaisia tilanteita. He lietsovat maiden sisäisiä tapahtumia ja vaikuttavat tätä kautta.

Huoli disinformaatiosta globaalissa etelässä

Länsimaita enemmän Sārts on huolissaan Venäjän roolista informaatiosodassa länsimaiden ulkopuolella, niin kutsutuissa globaalin etelän maissa.

Globaalilla etelällä viitataan länsimaita alhaisemman tulotason maihin, jotka sijaitsevat pääsääntöisesti Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Näillä alueilla useat valtiot eivät ole tuominneet Venäjän käymää sotaa Ukrainassa.

– Meidän täytyy ymmärtää, että vaikka tämä on alueellinen sota, niin informaatiotilan saralla tämä on globaali sota. Sodan eri narratiiveja lietsotaan globaalisti, Sārts sanoo.

– Globaalissa etelässä Ukraina ja länsimaat eivät ole pärjänneet erityisen hyvin. Juuri siellä Venäjällä on ollut puolestaan menestystä.

Sārtsin mukaan Venäjä on panostanut disinformaation levittämisessä erityisesti Afrikkaan, jossa Venäjä on ollut taitava käyttämään hyväksi jo ennalta olemassa ollutta epäluuloa länsimaita kohtaan.

Globaaliin etelään kohdistamassaan viestinnässä Venäjän arvioidaan ottaneen oppia erityisesti Kiinalta, joka on jo vuosien ajan ollut länttä aktiivisempi yhteistyön lisäämisessä länsimaiden ulkopuolelle.

Sārts kuitenkin kyseenalaistaa sen, että Venäjä olisi saavuttanut etulyöntiaseman ainoastaan omia resursseja lisäämällä. Hänen mielestään lännen pitää katsoa asiassa peiliin.

– Me lännessä emme ole olleet pohjimmiltaan kiinnostuneita keskustelemisesta globaalin etelän kanssa. Tämä on ollut kollektiivinen virhe.

Voit keskustella aiheesta 10.2.2023 kello 23:een asti.

Lue myös:

Venäjä levittää väärää tietoa isolla rahalla – Yle EU:n ja Naton mukana hybridiuhkien torjuntaharjoituksessa

Venäjän sotabloggaajat listävät nyt pahamaineisen Wagnerin johtajaa – seuraukset voivat olla rajuja, arvioi sotilasprofessori

Liki viidennes Suomessa asuvista venäjänkielisistä pitää Venäjän sotatoimia Ukrainassa oikeutettuina