Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Kilpaileminen ei peitä lumilautailun rentoa lajikulttuuria – suomalaisten menestyslaji elää nyt uutta nousua

Tekemisen vapaus ja itseilmaisu ovat suomalaisen kestomenestyslajin, lumilautailun elinehtoja. Lajin menestyksen uskotaan pohjautuvan siihen, ettei sitä ole puristettu liian tiukkaan huippu-urheilun muottiin.

Vaikka Suomessa lumilautaillaan huipputasolla, lajin parissa halutaan pitää kiinni rennosta meiningistä. Aada Hämäläinen (vas.) ja Nelli Turunen harjoittelivat Vuokatissa Rookie Tourin osakilpailua varten.
  • Sanna Kähkönen
  • Tanja Heikkonen

Vuokattiin lumilautaleirille saapuneet ivalolainen Nelli Turunen ja vantaalainen Aada Hämäläinen pitävät tiukasti moottorikelkasta kiinni, kun leirin valmentaja ja lajikehittäjä Simo Suopanki ajaa leiriläisiä laskettelurinteen päälle. Ylös päästyään leiriläiset käyvät läpi temput, joita aikovat kokeilla hyppyrin nokalla. Suopanki opastaa tekniikan suhteen.

Yläkoululeiri toimii samalla hyvänä harjoituksena tulevan viikonlopun lumilautailukisalle World Rookie Tourille. Kisa on näytönpaikka nuorille lautailijoille.

Kiertueen kisoista noin puolet järjestetään Euroopassa ja jokaisen sarjan kolme parasta kustakin osallistujamaasta pääsee finaaliin Itävaltaan. Vuokatin kisa on ainut pohjoismainen osakilpailu.

Lumilautailussa on kilpailtu hyvin varhaisesta vaiheesta lähtien. Lumilautaliiton puheenjohtaja Tuomo Ojalan mukaan lajiin kuuluva rento ilmapiiri ja samalla myös kilpailukulttuuri ovat nyt nousussa.

– Ensimmäinen buumi lumilautailussa parikymmentä vuotta sitten oli iso, nyt ollaan taas muutaman hiljaisen vuoden jälkeen noususuunnassa, Ojala sanoo.

Suurelle yleisölle laji on tullut Ojalan mukaan tutuksi juuri kisojen kautta, mutta myös lajiin olennaisesti kuuluva rento asenne vetää kansaa rinteisiin.

– Ne harrastajat, joille lumilautailu on edustanut vapaamuotoista tekemistä, ovat nyt keski-iässä ja palaavat lastensa kautta lajin pariin. Heillä on myös aikaa harrastaa.

Lumilautailija hyppää hyppyristä.
Nelli Turunen hyppää hyppyristä. Alastulo on harjoituksissa turvallisesti ilmapatjalla. Kuva: Tanja Heikkonen

Kilpaurheilun tiukat säännöt voivat viedä lajista rentouden

Ojalan mukaan nykypäivänä moni laji päätyy kilpailulliseen tavoitteellisuuteen hyvin nopeasti. Hän näkeekin kilpaurheilussa myös riskejä, jos ulkoiset instituutiot alkavat määrittämään, mitä huipputason lumilautailun tulisi olla. Varoittavia esimerkkejä löytyy muista lajeista.

– Esimerkiksi alkuperäinen freestyle-hiihto (tai hot dog skiing) syntyi alkujaan ajatuksesta tehdä omalla tyylillä ilman sääntöjä. Kilpailemisen alettua ja olympialaisissa muun muassa kumpareikossa ja hypyissä nämä lajit kuitenkin lukittuivat tiettyyn muottiin sekä suorituksen että olosuhteiden osalta.

Tämän jälkeen laji koki Ojalan mukaan rankan putoamisen. Saman hän pelkää tapahtuvan lumilautailulle.

– Tällaista ei todennäköisesti tule käymään, koska lumilautailulla on niin paljon vahvempi kulttuurillinen pohja skeittauksen ja surffauksen kautta.

Ojala huomauttaakin, että nuorisokulttuurilajit mahdollistavat vapaan tekemisen ja itseilmaisun eri tavoin esimerkiksi joukkuelajeihin verrattuna. Lumilautailun pelastajaksi Ojala laskee esimerkiksi itsenäiset tapahtumajärjestäjät ja median, joka ylläpitää lajikulttuuria.

Samalla laji saa kehittyä ja kasvaa vapaasti ilman ulkoa annettua formaattia, joka Ojalasta pakottuu muottiin olympialaisten tai muun ulkoisen organisaation käsissä.

Vuokatissa viikonloppuna järjestettävä Rookie Tour asettuu Ojalan mukaan näiden kahden välille: se on tavoitteellista kilpailemista, mutta junnuille sopivaa.

Suorituspaikat halutaan pitää Vuokatissa kansainvälisessä kunnossa. Kisat käydään niin sanotussa parkissa, jossa on hyppyreitä ja erilaisia temppuihin tarkoitettuja railseja.