Urheiluhullut joka maanantai Radio Suomessa ja Yle Areenassa klo 18.08.
Miro, 14, halusi siirtyä toiseen jääkiekkoseuraan pelaamaan. Syitä oli monia, yksi niistä joukkueen huono ilmapiiri.
Uusi seura löytyi onneksi nopeasti. Miro oli tervetullut sinne saman tien. Aluksi myös vanha seura näytti siirrolle vihreää valoa.
Kiekkokausi oli kesken, joten Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen mukaan siirtyminen edellytti molempien seurojen hyväksyntää.
– Sain sähköpostitse tiedon, että siirto on kaikin puolin ok, mutta sitten pari tuntia myöhemmin tulikin uusi ilmoitus, jossa kerrottiin, että siirto on peruttu, Miron isä kertoo Yle Urheilulle.
Vanha seura ei sittenkään suostunut siirtoon. Miron isä arvelee syyksi, että muidenkin poikien pelättiin lähtevän muualle.
Jutussa ei kerrota Miron ja hänen isänsä nimiä, jotta heille ei koituisi asian julkisen käsittelyn johdosta lisää ongelmia.
Jääkiekkoliiton kilpailusäännöissä lukee, että U11- ja sitä vanhemmissa ikäluokissa seurasiirron voi tehdä ilman vanhan seuran lupaa vain touko- ja kesäkuussa.
Kun Miron vanha seura asettui poikkiteloin, oli vaihtoehtoja vain yksi. Miron ja hänen isänsä piti vaihtaa kaupunkia. Kilpailusäännöt mahdollistavat kauden aikana tapahtuvan siirron, kun pelaaja muuttaa uudelle paikkakunnalle.
– Minulle tuli yllätyksenä, että muutto toiselle paikkakunnalle oli ainoa keino vaihtaa kesken kauden seuraa, Miron isä sanoo.
Vanha seura ei suostunut muutosta huolimatta antamaan siirtopapereita, joten Miron isä teki asiasta Jääkiekkoliiton kilpailuvaliokuntaan ilmoituksen. Sieltä tullut vastaus tyrmistytti.
– Liitto pyysi minulta lisäselvityksiä muutosta, hän kummastelee.
Jääkiekkoliitto halusi selvittää Miron ”tosiasiallisen asuinpaikan” ja ”syyn muutolle”. Lisäksi vaadittiin pojan ”opiskelupaikan vahvistava todistus”.
– Syyn muutolle? Mieti nyt! Pyysivät minulta myös selvitystä asuntokaupoista. Ajattelin että ei hitto, tässä käy niin, että taas keksitään joku uusi pykälä. Otin lakimieheen yhteyttä, isä kertoo.
”14-vuotiaan pelaajan siirtymistä vastustetaan, ihan käsittämätöntä”
Miron isä kääntyi kokeneen asianajajan Matti Huhtamäen puoleen. Huhtamäki on hoitanut vastaavia tapauksia niin juniori-, amatööri- kuin ammattilaispelaajienkin kanssa.
– Järjestelmässä on jotain perustavanlaatuisesti väärin, jos lapsen harrastukseen liittyvän seurasiirron mahdollistamiseksi pitää palkata juristi, jonka tehtävä on kertoa lajiliitolle oikeudellisesti itsestään selviä asioita ja silti vääntää niistä, Huhtamäki sanoo.
Huhtamäki pitää Jääkiekkoliiton toimintaa asiassa käsittämättömänä. Hän muistuttaa, että Jääkiekkoliiton kilpailusäännöissä sanotaan yksiselitteisesti, että jos pelaaja muuttaa toiselle paikkakunnalle, on siirto sallittava.
– Ei heillä (Mirolla ja hänen isällään) ole ensinnäkään mitään velvollisuutta todistaa Jääkiekkoliiton kilpailuvaliokunnalle omaa asuinpaikkaansa.
Nuo asiat kuuluvat Huhtamäen mukaan yksityisyyden suojan piiriin.
– Ja tässä lapsen seurasiirrossa on kyse täysin ilmoitusluonteisesta asiasta, jonka perusteella siirto pitäisi myös hyväksyä saman tien. Jääkiekkoliitolla ei ole kilpailusääntöjen tai minkään muunkaan nojalla oikeutta vaatia todistusta pojan opiskelupaikasta. Jääkiekkoliiton valiokunnissa olevat juristit varmasti tietävät tämän itsekin, Huhtamäki sanoo.
Lopulta Jääkiekkoliitto hyväksyi Miron seurasiirron lähes kahden kuukauden odotuksen jälkeen.
– 14-vuotiaan pelaajan siirtymistä kun vastustetaan, niin onhan se ihan käsittämätöntä, Miron isä ihmettelee.
– Älyttömyyden huipentuma tässä oli se, että kaikki tiesivät, että kyseisen pelaajan seurasiirto pitää lopulta sallia. Silti hommaa pitkitettiin. Minusta Jääkiekkoliitto polkee tällä toiminnallaan pelaajien perusoikeuksia ja käytännössä kiusaa heitä, Huhtamäki sanoo.
”Jos asia olisi kunnossa, ei tarvittaisi oikeudellista neuvonantoa”
Miron tapaus ei ole ainoa laatuaan. Asianajajaa tarvitaan Huhtamäen mukaan juniorien ja amatööripelaajien, eli sopimuksettomien jääkiekkoilijoiden seurasiirroissa yllättävän usein.
Monet tähän juttuun tietoja antaneet lasten vanhemmat eivät halunneet puhua tapauksista julkisesti edes nimettöminä. He kertoivat pelkäävänsä lapsen harrastuksen hankaloituvan, jos nostavat epäkohtia esiin.
Kiekkoilijoiden vanhemmat kertoivat myös, että eivät ole saaneet Jääkiekkoliitolta tarvitsemaansa apua, jos ovat kysyneet sieltä neuvoa seurasiirtoihin liittyvissä asioissa.
Seurasiirtoja tapahtuu pelikauden aikana paljon.
– Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on jääkiekossa ainakin kymmeniä sellaisia tilanteita kuukaudessa, joissa juniori- tai amatööripelaaja haluaa siirtyä seurasta toiseen. Ja nyt siis puhutaan pelaajista, joilla ei ole sopimusta, Huhtamäki kertoo.
Iso osa siirroista sujuu hyvin, mutta pelaajasiirrosta voi tulla myös absurdi näytelmä, jossa kukaan ei lopulta voita mitään. Tapausten tarkkaa määrää on vaikea selvittää, mutta niitä on tälläkin pelikaudella ollut jo useita.
– Näin urheilupuolella toimivana asianajajana näitä ongelmatapauksia on tullut tietooni useampia syksyllä ja keväällä, siis vain minun korviini. Ja joitain näitä tapauksia olen ollut mukana hoitamassa. Jos tämä asia olisi kunnossa, niin ei tässä tarvittaisi oikeudellista neuvonantoa, Huhtamäki sanoo.
Entistäkin tiukemmat säännöt
Tämän vuoden tammikuussa Jääkiekkoliitto tiukensi entisestään sääntöjä seurasiirtojen kohdalla. Ensi kaudesta lähtien edes toiselle paikkakunnalle muuttaminen ei mahdollista siirtoa kesken kauden, jos vanha seura ei puolla siirtymistä.
Huhtamäki hämmästelee Jääkiekkoliiton uusimpia linjauksia.
– Sopimuksettomien pelaajien vapaa liikkuvuus koskee myös juniori- ja amatööripelaajia, vaikka lajiliitot ovat ”unohtaneet” tämän kiistattoman oikeudellisen realiteetin kokonaan. Järkyttävintä tässä on mielestäni se, että Jääkiekkoliiton valiokunnissa olevat juristit tietävät seurasiirtosääntöjen olevan oikeudellisesti vähintään kyseenalaisia, mutta silti he toimivat niiden mukaan.
Huhtamäki kertoo törmänneensä tähän työssään useamman kerran.
– Se osoittaa tietynlaista välinpitämättömyyttä yhteiskunnan vallitsevien normien huipulla olevia perusoikeuksia kohtaan, Huhtamäki sanoo.
Asianajajan mielestä juniori- ja amatööripelaajia pitäisi koskea samat seurasiirtosäännöt kuin ammattilaisia, kun kyse on sopimuksettomista pelaajista.
– Jos ei ole pelaajasopimusta tai muuta sitoumusta koskien pelaajan pelaamista seurassa kyseisen pelikauden aikana, niin seuralla ei ole minkäänlaisia oikeuksia pelaajaan. Niin kutsuttu pelaajaoikeus, jos sellaista on edes olemassa, on sopimuksen puuttuessa aina pelaajalla, ja kun on kyse alaikäisistä, hänen vanhemmillaan, eikä millään seuralla.
Toisin sanoen pelaaja tai hänen vanhempansa saavat päättää, missä lapsi tai nuori harrastaa. Huhtamäki muistuttaa, että oikeudellisesti katsottuna lajiliittojen kilpailusäännöillä tai -määräyksillä voidaan ainoastaan urheilullisin perustein rajoittaa sopimuksettomien pelaajien seurasiirtoja niin, että siirtoajan päättymispäivä asetetaan noin kuukauden päähän pudotus- tai jatkopelien alkamisesta.
Tällaisia siirtoaikoja noudatetaan jääkiekon ammattilaispuolella SM-liigassa ja Mestiksessä, joissa siirtoaika päättyy 15. helmikuuta.
– Juniori- ja amatööripuolella näitä siirtoaikoja ja -mahdollisuuksia on rajoitettu jo vuosia sillä virheellisellä oletuksella, että sopimuksettomien, ei-ammattilaispelaajien perusoikeudet olisivat jotenkin vähäpätöisempiä, Huhtamäki sanoo.
”Entä jos nuorta kiusataan?”
Miro ja hänen isänsä ovat seuranneet asian käsittelyä epäuskoisina.
– 14-vuotias lajia rakastava poika ei ymmärrä, miten tämä voi olla näin. Eikä kukaan jäähallilla, siviilitöissäni, tai yhtään missään usko, että tämä voi mennä näin, Miron isä päivittelee.
– Miksi Jääkiekkoliitto haluaa hankaloittaa pelaajan siirtymistä? Miksi kilpailuvaliokunta tuhlaa tällaiseen aikaa? Ja miksi vanha seura haluaisi pitää pelaajan, joka haluaa sieltä pois? Huhtamäki kysyy.
Yle Urheilun jääkiekkoasiantuntija Topi Nättinen näkee pelikauden aikana tapahtuvien siirtojen rajoittamisessa monta ongelmaa. Nättinen nostaa esiin häntä erityisesti huolestuttavan puolen.
– Entä jos nuorta vaikka kiusataan joukkueessa? Se on ollut ainakin omissa jääkiekkojoukkueissani, joissa olen pelannut, valitettavan yleistä. Niin hänkö ei sitten saisi siirtyä toiseen seuraan? Tässä mielestäni suojellaan väärinkäytöksiä. En jaksa millään uskoa, että kukaan lähtisi ilman painavaa syytä vaihtamaan seuraa, Nättinen sanoo.
Huhtamäki toivoo pikaista muutosta Jääkiekkoliiton toimintaan.
– Lasten ja nuorten seurasiirtojen estäminen käytännössä koko varsinaisen pelikauden ajan ei ole oikeudellisesti mitenkään perusteltavissa. Kyse on perusoikeuksien vastaisista rajoituksista ja kilpailulaissa kielletystä kartellista, jolla lajiliitto yhdessä sen jäseninä olevien seurojen kanssa jakaa kilpailukauden ajaksi pelaamisesta maksavat asiakkaat eli pelaajat ja heidän vanhemmat, Huhtamäki sanoo.
– Mikä siinä on, että aikuiset ihmiset päättävät hankaloittaa tällä tavalla asioita, kun pääosassa tässä pitäisi olla lapset ja nuoret, jotka haluavat pelata ja tavoitella omia unelmiaan, Miron isä ihmettelee.
Näin Jääkiekkoliiton kilpailupäällikkö vastaa
Jääkiekkoliiton kilpailupäällikkö Pirkka Antila, seurasta toiseen vapaasti siirtyminen on 11-vuotiaissa ja sitä vanhemmissa ikäluokissa mahdollista vain touko- ja kesäkuussa, miksi?
– Tämä on sitä varten, että tuohon aikaan keväällä suunnitellaan seuraava kausi vanhempainkokouksessa, lyödään budjetti kasaan ja valitaan pelaajat pääsääntöisesti siinä vaiheessa. Sitten rauhoitetaan tilanne niin, että jos pelaaja syystä tai toisesta haluaisi seurasta pois, niin se ei ole omaan vapaan tahtoon perustuvaa, vaan silloin seuran täytyy arvioida, että voiko se päästää pelaajan pois.
– Välttääksemme tilanteen, jossa joukkue pahimmillaan hajoaa kesken kauden, tai pelaajamäärä vähenee ja harrastaminen saattaa muodostua esimerkiksi taloudellisesti mahdottomaksi jäljelle jääneille pelaajille, niin sen takia vapaa siirtoaika on kohtuullisen lyhyt.
Onko yksittäisen pelaajan ja hänen vanhempiensa vastuulla se, mitä seuralle tapahtuu, jos yksi tai useampi pelaaja haluaa lähteä pois? Eikö halu lähteä kerro enemmänkin siitä, että kyseisen seuran toiminnassa olisi jotain korjattavaa ja parannettavaa?
– No ei sellaista yleistystä voi tehdä. Haluja seuran vaihtoon voi olla monista eri syistä.
Mitä pahaa tapahtuisi, jos juniori- ja amatööripelaajat saisivat siirtyä seurasta toiseen vapaasti?
– No hyvin realistinen riski sille, että useita joukkueita joutuisi lopettamaan toimintansa joko taloussyistä tai pelaajien vähenemisen vuoksi. Se ei ole kenenkään etu.
Eli pelaajat alkaisivat siirtymään enemmän seurasta toiseen, jos se olisi mahdollista?
– Se on hyvin mahdollista, että niin on.
Mutta jos pelaaja haluaa seurasta pois, niin hänhän lähtee ennemmin tai myöhemmin. Eikö silloin kannattaisi miettiä juurisyitä sille, miksi pelaaja haluaa pois, eikä estää häntä siirtymästä?
– En näe asiaa tuolla tavalla. Varmasti seuroissa miettivät, jos jonkun ikäluokan kohdalla on niin sanotusti turbulenssia, niin varmasti seuroissa mietitään ja pyritään paneutumaan niihin ongelmiin. Ei seurasiirto muutenkaan ole se ensimmäinen ratkaisu, vaan jos on jotakin keskusteltavaa tai joku ei ole johonkin asiaan tyytyväinen, niin kyllä lähtökohta on se, että asiaa selvitetään ja tehdään sitten mahdollisia muutoksia. Ei suinkaan seurasta pois lähteminen ole se ensimmäinen vaihtoehto, eikä suotavaa.
Jääkiekkoliiton uusien kilpailusääntöjen, jotka tulevat voimaan ensi kaudella, mukaan edes muutto toiselle paikkakunnalle ei takaa seurasiirtoa, jos vanha seura ei suostu siirtoon. Miksi tällainen lisärajoitus on tehty?
– Tässä on pidempi kehitys. Jo paljon ennen korona-aikaa meillä oli yleistymässä varsinkin tuossa 15-vuotiaissa ja siitä ylöspäin sellainen menettelytapa, että kun ei siirtoa kesken kauden muuten saanut, niin ruvettiin etsimään sinänsä tärkeä sääntöpykälä, että muuton perusteella voi anoa (Jääkiekko)liitosta siirtoa. Se pykälähän on aina ollut sitä varten, että kyseessä on aito muutto.
– Vaikkapa avioerotapaus tai vanhemmat muuttavat työn perässä kokonaan toiselle paikkakunnalle. Silloin on ollut mahdollista, että siirtoajoista riippumatta harrastus lapsella voi jatkua. Mutta meillä on ollut valitettavasti lieveilmiönä se, että on ruvettu sitten vuokraamaan asuntoja toisista kaupungeista ja muuta, että saadaan osoite. Ja sitten alaikäinen nuori, mahdollisesti jopa ilman turvaverkkoa vieraalle paikkakunnalle. Me emme näe sitä millään lailla tarpeelliseksi kehitykseksi.
– Sen takia poistimme nyt sen mahdollisuuden säännöistä, että muuton ilmoittamalla olisi subjektiivinen oikeus vaihtaa seuraa. Meillä on valitettavasti useitakin esimerkkejä niistä, että on pyydetty seurasiirtoa ja muutto on keksitty jopa viikkoja, joissakin tapauksissa jopa kuukausi alkuperäisen siirtopyynnön jälkeen, jolloin on helppo todeta, että alunperin seuravaihdon syy ei ollut se, että meidän perhe muuttaa, vaan se on keksitty sitten siinä vaiheessa keinoksi.
– Me emme näe, että se on tarpeellista ja ne ovat lisäkuluja perheelle. Se on lapsen viemistä pois, useissa tapauksissa puhutaan yläkouluikäisistä lapsista. Viedä pois samasta koulusta, samasta kaveripiiristä, niin emme näe, että se on sellaista toimintaa mitä meidän tulisi tukea.
Kuulostaa siltä, että Jääkiekkoliitto tekee päätöksiä lasten vanhempien puolesta.
– Ei me varmasti päätöksiä tehdä, vaan me haluamme ohjata sitä siihen suuntaan, edelleenkin toistan: tulevienkin sääntöjen mukaan, jos on kyseessä aito muuttotilanne, aivan varmasti vanha seura toteaa, että onpa ikävää kun muutatte toiselle paikkakunnalle, ei muuta kuin tsemppiä jatkoon.
– Tässä on kysymys siitä, että tätä muuttopykälää, joka on sitten vielä kovin kalliskin, käytetään väärin. Se ei ole koskaan ollut tarkoitus, että tehdään niin sanotusti tekaistuja muuttoja. Olkoonkin, että on sitten vuokrattu asunto jostakin tai niin edelleen.