Ammattikorkeakoulu Laurea on antanut lisää maksuaikaa kenialaisopiskelijoiden lukukausimaksuihin maaliskuun loppuun asti.
Kyse on ennennäkemättömästä sotkusta tilauskoulutusten kanssa. Satojen kenialaisopiskelijoiden opiskeluoikeus sekä maassaolo-oikeus Suomessa saattaa päättyä, jos heidän lukukausimaksujaan ei makseta määräaikaan mennessä.
Laureassa näin on käymässä maaliskuun lopussa 139:lle kenialaisopiskelijalle. Ongelmia on myös Tampereella ja Saimaan ammattiopistossa.
Kenialaisten tilanteesta uutisoi laajemmin Suomen Kuvalehti.
- Aiheesta enemmän: Tästä kenialaisopiskelijoiden tragediassa on kyse
Ammattikorkeakoulu Laurean mukaan heitä koskevissa sopimuksissa on sovittu, että maakunnat maksavat kaikki kenialaisopiskelijoiden lukuvuosimaksut. Uashin Gishun maakunta ei kuitenkaan ole noudattanut sopimusta, vaan on myöntänyt Laurealle perineensä maksut opiskelijoilta tai heidän vanhemmiltaan.
Lisäksi Suomen Kuvalehden mukaan Uasin Gishun maakunta kertoi Suomen Maahanmuuttovirastolle, että he maksavat sekä asumisen ja elämisen Suomessa.
Myös näissä elinkustannusten maksuissa on ollut Laurean kenialaisten opiskelijoiden tutor-oppilaana toimineen Niina Niemisen mukaan epäselvyyksiä.
– Tämä on ollut opiskelijoille niin traumatisoivaa, että osa on sanonut antavansa periksi, Nieminen sanoo.
Niemisen mukaan osa opiskelijoista käy nyt päivät koulussa ja yöt töissä. Hän on huolissaan heidän jaksamisestaan.
Laurean laskujen viimeinen maksupäivä oli aiemmin helmikuun lopussa. Jos rahoja ei saada siihen mennessä, opiskelu keskeytetään.
Jos rahoja ei saada maaliskuun loppuun mennessä, opiskeluoikeus lakkaa kokonaan. Myös vuokrat ovat joillain heistä rästissä.
Opiskelijat ovat aivan loppu
Laurean Lohjan kampuksen tutor-oppilas Niina Nieminen kertoo, että opiskelijat ja perheet ovat tehneet valtavasti töitä saadakseen rahat kasaan.
– Opiskelijat kertoivat, että ennen Suomeen tuloa Kenian maakuntahallinto kielsi heitä kertomasta, että raha on tosiasiassa kerätty opiskelijoilta itseltään, Nieminen sanoo.
Yle on nähnyt Niemisen ja kenialaisopiskelijoiden käymää Whatsapp-keskustelua aiheesta.
Monet Laurean kenialaisopiskelijoista ovat henkisesti loppu. He eivät Niemisen mukaan uskalla antaa asiasta haastatteluja, sillä Uasin Gishun maakunta on opiskelijoiden mukaan väittänyt heitä valehtelijoiksi ja on uhannut haastaa heidät oikeuteen.
– Osa jo sanoi, että he mieluummin lähtevät takaisin Keniaan, kuin tulevat hulluiksi Euroopassa. Heistä aistii hädän, Nieminen sanoo.
Opiskelijat raapivat rahoja kasaan
Opiskelijat aloittivat Laurean järjestämät siltaopinnot Uasin Gishussa viime loppukesästä. Heistä 139 aloitti opiskelut Suomessa syyskuussa.
Sekä koulut että opiskelijat ovat saaneet Uasin Gishusta ristiriitaista tietoa.
Opiskelijoille on ollut epäselvää, kattaako maksu lukukauden vai lukuvuoden. Heitä ei Niemisen mukaan otettu Kenian päässä mukaan keskusteluihin maksuista.
Niemisen tietojen mukaan he ovat maksaneet noin 8 000 euroa lukuvuodesta.
– Osa on luullut, että lukukausimaksu vaaditaan vasta kesäkuussa, vaikka sitä vaaditaan Laureassa jo nyt, Nieminen sanoo.
Niemisen mukaan opiskelijat yrittävät nyt vimmatusti saada töitä, jotta lukukausimaksut ja vuokrarästit saataisiin kasaan. Osa heistä on saanut Suomesta osa-aikaisia töitä, osa ei.
Laurea antoi lisäaikaa
Laurean rehtorin Jouni Kosken mukaan Laurean hallitus päätti eilen keskiviikon kokouksessaan maksuajan jatkosta.
– Lisäksi edellytimme, että saamme nähtäväksi sopimukset, joita Uasin Gishun maakunta on tehnyt opiskelijoiden kanssa, jotta epätietoisuutta vähennetään, Koski sanoo.
Uasin Gishun nykyinen varakuvernööri John Barorot myönsi Laurealle viime perjantaina, että rahoja peritään opiskelijoilta tai heidän vanhemmiltaan.
Aiemmin Laurealle kerrottiin Kosken mukaan toisin.
Laurea järjesti ja valvoi kenialaisten valintakokeet Keniassa, joten Kosken mukaan toiminnassa ei kierretä suomalaista yhteishakujärjestelmää.
– Sen sijaan todellisuus on erilainen, kuin mitä Uasin Gishusta vakuutettiin sopimusten teon yhteydessä.
Koskella ei ole tiedossa, missä vaiheessa opiskelijoille on valehdeltu ja mitä.
– Jos itse maksaminen ei olekaan ollut opiskelijoiden oma valinta, on tilanne todella raskas heille.
Uusia sopimuksia neuvotellaan jo
Ongelmista huolimatta Laureassa neuvotellaan jo uusista tilauskoulutussopimuksista muiden kenialaismaakuntien, muiden Afrikan maiden sekä Intian kanssa.
Tutor-oppilas Niina Nieminen ei voi käsittää, miten Laurea neuvottelee jo uusista sopimuksista, kun nykytilanne on tämä.
– Onko koulujen edustajilla riittävää tietoa ja ammattitaitoa tällaisten sopimusten tekemiseen korruptoituneiden maakuntien kanssa, Nieminen kysyy.
Rehtori Koskella on luottoa Laurean neuvottelijoihin. Nykytilanne pyritään välttämään lisäämällä sopimusten läpinäkyvyyttä.
– Meidän on jatkossa tiedettävä etukäteen, mitä maakuntien ja opiskelijoiden välillä sovitaan, Koski sanoo.
Laurealta maakuntiin lähtevien neuvottelijoiden on Kosken mukaan vastaisuudessa haastateltava opiskelijoita myös elinkustannuksiin liittyvistä asioista. On varmistettava, että opiskelijat tietävät, mihin ryhtyvät.
– Etupainotteisen maksun lisäksi on harkittava, edellytämmekö koulutuksen tilaajalta vakuuksia rahoille.
Koski toivoo, että tilauskoulutuksen säännöt kehittyvät, jotta vastaavia ongelmia ei syntyisi.
Vaikka jatkossa ongelmat vähenisivät, nyt Suomessa olevat kenialaiset ovat traagisessa tilanteessa.
Jos rahoja ei saada ja opiskeluoikeudet päätetään, ei korkeakouluilla ole lakisääteistä velvoitetta auttaa tyhjän päälle jääviä opiskelijoita. Myöskään sosiaaliturva ei heille kuulu.
Juttua korjattu 24.2.2023 klo 15.03: Tarkennettu, mitkä osat jutussa on lainattu Suomen Kuvalehden artikkelista ja mitkä ovat Ylen omaa tiedonhankintaa.
Toisin kuin jutussa alunperin luki, tilauskoulutussopimuksessa ei ollut sovittu opiskelijoiden elinkustannusten maksusta. Elinkustannusten korvaamisesta oli kertonut Suomen Kuvalehden mukaan maakunta Maahanmuuttovirastolle.