Sterilisaation saaminen on Suomessa edelleen vaikeaa. Muun muassa 30 vuoden ikävaatimusta on pidetty liian korkeana kansalaisaloitteessa, joka ei kerännyt riittävästi kannatusta.
Monet sterilisaatiosta taistelleet haluavat pitää kiinni siitä, että he päättävät omasta kehostaan.
Ulvilassa asuva Niina Hirvimäki, 29, sai lopulta itselleen sterilisaation ollessaan 28-vuotias. Hän oli tiennyt jo hiekkalaatikolla, ettei halua omia lapsia.
Hirvimäki korostaa olevansa lapsirakas, hänellä on maailman rakkain ja ihanin tytärpuoli sekä kummityttö. Erittäin empaattisena ihmisenä hän myös ymmärtää niiden tuskan, jotka eivät haluistaan huolimatta saa lapsia.
– Aluksi selittelin lapsettomuuttani paljon, en enää. Äitiys ei ole mun juttu. Lapsettomuus on oma valintani ja muiden on tultava sen kanssa toimeen.
Omalta perheeltään hän on aina saanut täyden tuen, eivätkä läheiset ole painostaneet häntä lapsien tekoon.
Omaehtoinen lapsettomuus on tabu
Niina Hirvimäen mielestä omaehtoinen lapsettomuus ja sterilisaatio ovat asioita, joista ei puhuta. Hänen mielestään kannattaisi puhua.
Hirvimäki näkeekin, että ihminen voi valita lapsettomuuden, vaikka olisi parisuhteessa elävä, lapsirakas heteronainen.
– Loukkaavinta on ollut lapsettomuuteni kyseenalaistaminen tyyliin: kyllä haluat lapsia, kun löydät oikean miehen ja kasvat aikuiseksi, kertoo Hirvimäki.
Sterilisaatiota Hirvimäki mietti jo alle kaksikymppisenä, mutta hankki sen alle kolmikymppisenä. Hän sai sen helposti, koska taustalla olivat ehkäisyvaikeudet.
– Haluaisin sanoa omaehtoisesti lapsettomille naisille, että olkaa rohkeasti oman mielipiteenne puolella. Tämäkin asia tulee kyllä muuttumaan, kun siitä puhutaan. Ei tämän pitäisi olla mitenkään erikoista enää.
Muutoksia lakiin ehkä tulossa
Sterilisaatioiden määrä on ollut laskusuunnassa viime vuosikymmeninä. Syynä tähän on tehokkaiden ehkäisymenetelmien laaja tarjonta.
Erikoislääkäri, gynekologian ja naistentautien vastuualuejohtaja Pia Heinonen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta kertoo, että lähes 70 prosenttia Suomessa tehtävistä sterilisaatioista tehdään miehille.
Se on paikallispuudutuksessa tehtävä toimenpide, jossa on huomattavasti vähemmän riskejä kuin naisten toimenpiteessä, joka vaatii leikkauksen.
Heinonen ymmärtää, että sterilisaatiota toivovat ovat tuskastuneita lain vaatimuksiin. Sen mukaan henkilön pitää esimerkiksi olla 30-vuotias, tai hänellä pitää olla kolme alaikäistä lasta.
Nykyinen laki on 1970-luvulta, ja 1980-luvun puolivälissä sitä muutettiin, jotta sterilisaatio oli mahdollista saada aiempaa helpommin.
– Voi olla, että näihin rajoihin tulisi ehkä paneutua uudestaan tässä kohtaa. Euroopassa on hyvin erilaista lainsäädäntöä, ja joka paikassa ei julkisella puolella sterilisaatiota edes toteuteta, kertoo Pia Heinonen.
Lääkäri pohtii asioita tarkasti vastaanotolla potilaan kanssa ja varmistaa, että potilas ymmärtää toimenpiteen lopullisuuden.
”Laki ei kunnioita itsemääräämisoikeutta”
Yle käsitteli aihetta myös vuonna 2017, kun kansalaisaloite lain muuttamiseksi jätettiin.
Lääketieteen etiikan professori Veikko Launis Turun yliopistosta ihmetteli, että ihmisiä holhotaan omaa tekemistä koskevilla päätöksillä. Hän totesi tuolloin, että sterilisaatio on eettiseltä kannalta ajatellen jokaisen oma asia.
Riikka Jääskä on Vapaaehtoisesti Lapsettomat ry:n hallituksen jäsen. Hän kertoo, että yhdistyksen toive on sterilisaatiota koskevan lain uudistaminen.
– Laki on auttamattomasti vanhentunut, koska se ei kunnioita muun muassa itsemääräämisoikeutta. 30 vuotta on korkein alaikäraja, joka meillä laissa yleensä millekään asialle on. Ilmeisesti sterilisaatio on vaarallisin asia, mitä ihminen voi itselleen tehdä, kertoo Jääskä.
Kun lakia säädettiin 1970-luvulla, ei hänen mielestään ajateltu vapaaehtoista lapsettomuutta tai lapsettomaksi jäämistä merkittävänä asiana.
– Perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Nykyisessä laissa he eivät ole yhdenvertaisia. Henkilöt, joilla on tietty lukumäärä lapsia ovat eri asemassa kuin he, joilla ei ole näin montaa lasta.
Riikka Jääskän mielipide on, että täysi-ikäisyys voisi Islannin tapaan riittää uudessa laissa sterilisaation saamiseksi.
– Mahdollisesti mukaan voitaisiin ottaa psykologisia testejä ja harkinta-aikaa, jos halutaan varmistua siitä, että nuori ihminen tietää, mitä hän haluaa, pohtii Jääskä.
Sterilisaatiota toivovien naisten keski-ikä noin 40 vuotta
Alle 30-vuotiaiden sterilisaatio on kuitenkin erikoislääkäri Pia Heinosen mukaan melko vähäinen keskustelunaihe sairaalaympäristössä.
– Vastaanotoilla on satunnaista, että alle kolmekymmentävuotias toivoo sterilisaatiota. Sterilisaation keski-ikä naisilla on lähemmäksi 40 meillä Suomessa. Se liittyy todennäköisesti siihen, että synnyttäjien keski-ikä on noussut. Lapset tehdään vähän myöhemmin.
Heinonen painottaa vielä, että ehkäisystä huolehtiminen on pariskunnan yhteinen asia. Sterilisaatioon liittyy yhä väärinkäsityksiä.
– Miehen tai naisen sterilisaatio ei vaikuta hänen seksuaalitoimintoihinsa eikä hormonituotantoon millään tavalla, kertoo Heinonen.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 24. helmikuuta kello 23 saakka.