Pelätty hyydepato ja siitä johtuva veden nousu voi aiheuttaa nopeasti pahaa jälkeä virtaavien vesien ympäristöissä.
Hyydetulva vaatii muodostuakseen otolliset olosuhteet eli tilanteen, jossa pakkanen on kovaa eikä joessa ole suojaavaa jääkantta.
Hyydepatoja alkaa muodostua, kun alijäähtyneeseen jokiveteen syntyy jääkiteitä. Pintaan noustessaan niistä tulee suppolauttoja tai sohjoa.
Koskipaikoissa ja siltarakenteiden kohdalla jääkiteet voivat muodostaa jokeen myös pohjajäätä. Tällöin virtaava vesi patoutuu ja vedenpinta alkaa nousta.
Suomen ympäristökeskuksen tutkijan Harri Myllyniemen mukaan kuluvan viikon pakkaset ovat aiheuttaneet kohonneen hyydetulvariskin etenkin Lohjanjärvestä laskevalla Karjaanjoella.
– Lohjanjärven pinta oli hyvin korkealla ja on edelleen säännöstelyn ylärajalla. Sieltä on pakko juoksuttaa aika runsaasti vettä, ja virtaamat ovat suurempia kuin tyypillisesti.
Muualla riski hyyteen aiheuttamista ongelmista on toistaiseksi pieni. Tammikuun tulvatilanne on helpottunut, ja vedenpinnat ovat olleet laskussa.
2018 kaltaista tilannetta Kokemäenjoella ei näköpiirissä
Mahdollisiin hyydetulviin kuitenkin varaudutaan ja esimerkiksi Kokemäenjoen virtaamaa on pidetty tarkoituksella suurena.
Vuonna 2018 Kokemäenjoella oli olemassa katastrofin ainekset, kun hyydepadot eri osissa jokea uhkasivat esimerkiksi Huittisten, Kokemäen ja Porin keskustan kiinteistöjä. Jääkansien muodostamisyritykset epäonnistuivat kerta toisensa jälkeen.
Tänä vuonna tilanne Kokemäenjoella on helpompi. Mikäli pakkanen kiristyy ja hyydetulvien riski suurenee, joen virtaamaa on nyt varaa pienentää ja näin yrittää jääkannen muodostusta.
Kokemäenjoen vesistöalueen suurilla järvillä vedenpinnat ovat kohtuullisella tasolla, Suomen ympäristökeskuksesta kerrotaan.
– Jos tulee ongelmia, niin pari päivää on varaa vähentää juoksutuksia, jolloin ongelmakin helpottaa, Myllyniemi sanoo.