Unkarin parlamentin viime viikkoinen Nato-ratifiointien käsittely oli hämmentävä näytelmä.
Puhujapöntössä kävi 13 henkilöä. Heidän joukossaan oli Ylen viime joulukuussa haastattelema, Natoa periaatteellisesti vastustava Előd Novák.
Euroopan upeimpien parlamenttirakennusten joukkoon laskettavan Országházin sali oli kuitenkin lähes tyhjä. Yleisöä palavasieluiset puheet eivät kiinnostaneet.
Seurasin outoa teatteriesitystä. Siitä, miten käsittely tästä jatkuu, parlamentti ei päättänyt.
Käsittelyä ei itse asiassa edes tarvittaisi. Parlamentti voisi äänestää asiasta milloin tahansa, vaikka huomenna, sillä Unkarin hallitus on Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden jo hyväksynyt.
Pääministeri Viktor Orbánin oikeistopuolue Fideszin ja kristillisdemokraattien koalitio tukee Nato-jäsenyyksiä.
Puolueiden liittoumalla on parlamentissa nopeaan päätöksentekoon tarvittava määräenemmistö.
Puheet lainsäädäntöprosessin monimutkaisuudesta ovat epäuskottavia.
Varsinkin yhdeksän kuukauden vitkastelun jälkeen.
Emme tiedä, mistä unkarilaiset suljettujen ovien takana Tukholmassa ja Helsingissä valittivat, mutta ainakaan päällisin puolin Unkarilla ei ole Pohjoismaiden kanssa Nato-jäsenyyttä estäviä kiistoja.
Maiden väliset erimielisyydet liittyvät EU:n tukirahoihin. Suomi ja Ruotsi ovat muiden EU-maiden tavoin vaatineet Unkarilta oikeusvaltiouudistuksia, kuten oikeuslaitoksen riippumattomuuden takaamista sekä korruption kitkemistä.
Nämä uudistukset eivät liity Nato-prosessiin, mutta Orbánin tapana on sekoittaa puurot ja vellit keskenään. Voi siis olla, että hänellä on jonkinlainen iltalypsy käynnissä.
Lisäksi vaikuttaa siltä, että Orbán koordinoi Nato-peliään Turkin kanssa.
Mahdollisesti myös Venäjällä on sormensa pelissä.
Suomessa käynyt unkarilaisvaltuuskunta ei koostunut maan eturivin poliitikoista. Tärkeitä päättäjiä he toki ovat ja mitä ilmeisimmin uskollisia Orbánille.
Ainakaan medialle heillä ei ollut esittää selkeää agendaa, mitä Suomen ja Ruotsin pitäisi tehdä. He lähinnä vain osoittivat suuttumustaan.
Ennen kaikkea heidän vierailunsa näyttäytyi propagandatemppuna Unkarin kotiyleisölle: Fidesz kävi lyömässä nyrkkiä pöytään unkarilaisia loukanneille pohjoismaalaisille.
Unkari ei suuttumuksestaan huolimatta herätä suuria tunteita Natossa.
Unkarin uskotaan palaavan ruotuun ja ratifioivan viimeistään siinä vaiheessa, kun Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan näyttää vihreää valoa.
Tässä suhteessa huominen torstai on pitkästä aikaa toivoa täynnä. Suomi, Ruotsi ja Turkki jatkavat silloin Brysselissä useita viikkoja katkoksissa olleita kolmikantakeskusteluja.
Ruotsin hallitus luovutti eilen tiistaina Nato-lain valtiopäiville ja torstaina hallitus tekee linjauksen terrorismilaista. Laki kieltäisi ruotsalaisilta osallistumisen terroristijärjestöiksi määriteltyjen järjestöjen toimintaan.
Tämä on juuri sitä, mitä Turkki on esittänyt ehdoksi Nato-jäsenyyksien ratifioimiselle.
Myös Washingtonissa on torstaina merkittävä kohtaaminen, kun presidentti Sauli Niinistö tapaa Yhdysvaltain senaatin ulkoasiainvaliokunnan jäseniä. Valiokunnan puheenjohtaja Bob Menendez on äänekkäin Turkin asekauppojen vastustaja Yhdysvalloissa.
Turkki haluaa ostaa Yhdysvalloista F-16 -hävittäjiä.
Kongressissa on joukko Menendezin kaltaisia hävittäjäkauppojen vastustajia. He perustelevat vastustustaan huolella, että Turkki voisi käyttää niitä Yhdysvaltain kurdiliittolaisia vastaan.
Sopu tässä hävittäjäjupakassa voisi avata myös Turkin Nato-ratifiointien solmun.