Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Asuntolainojen viitekorkona yleisesti käytetty 12 kuukauden euribor nousi tällä viikolla viime vuosien ennätykseen. Korko kipusi lähes neljään prosenttiin.
Korko oli korkeimmillaan eilen torstaina 3,978:ssa prosentissa. Tänään 12 kuukauden euribor pysyi hitusen alempana eli 3,953:ssa prosentissa.
Vielä vuosi sitten vuoden euribor pyöri jopa miinuksella. Kesästä lähtien korko on noussut kiivasta tahtia Euroopan keskuspankin EKP:n peruskorkojen noston takia. EKP taas nostaa omia ohjauskorkojaan, koska koettaa madaltaa euro-maiden korkeaa inflaatiota.
Keskuspankin tavoitteena on saada yleinen hintojen nousu eli inflaatio laskemaan kahteen prosenttiin. Nyt inflaatio huitelee huomattavasti yli tavoitteen. Helmikuussa se oli yhä 8,5 prosenttia.
Nordean korkoja seuraava pääanalyytikko Jan von Gerich kehottaa varautumaan korkojen nousuun jatkossakin. EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde kertoi Ylen haastattelussa selkeästi, että keskuspankki tekee kaikkensa laskeakseen inflaation tavoitteeseensa.
Inflaation hallitseminen on keskuspankin päätehtävä.
– En pitäisi mahdottomana viidenkään prosentin euriboria, von Gerich arvelee Ylen haastattelussa.
Korkojen nousun ennakointi on osoittautunut vaikeaksi.
Vielä helmikuussa neljä prosenttia oli utopiaa
Vielä kuukausi sitten helmikuussa Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto arvioi Ylelle, että vuoden euribor pysyisi alle neljässä prosentissa. Korko olisi nyt siis huipussaan.
Nordean von Gerich selittää yhä vain nousevia korkoja sillä, että pienempi koronnosto ei vain ole vaikuttanut toivotulla tavalla hintojen nousuun. Inflaatiota vauhdittavia tekijöitä on monta.
– Palkat nousevat liian nopeaa vauhtia EKP:n inflaatiotavoitteen kannalta, talous on kestänyt korkoja kohtalaisen hyvin, työttömyysaste on pohjalukemissa, von Gerich luettelee.
Pääanalyytikko von Gerichin mukaan EKP:llä ei ole uskoa, että inflaatio palaisi tavoitteeseen ilman uusia keskuspankin koronnostoja.
Nordea-pankissakin jaksetaan toivoa, että neljän prosentin kieppeillä oleva EKP:n ohjauskorko voisi vielä laskea inflaatiota tavoitellulla tavalla.
Hypo-pankin pääekonomisti Juhana Brotherus taas pitää todennäköisenä, että korot alkavat olla jo huipussaan.
– Todennäköisesti korot jäävät nelosella alkaviksi, Brotherus sanoo puhelinhaastattelussa.
Täysin mahdotonta viiden prosentin vuoden euribor ei kuitenkaan ole Brotheruksenkaan mukaan.
Euriborin liikkeet tuntuvat nopeasti Suomessa
Euribor-korot näkyvät suhteellisen nopeasti suomalaisten asuntovelallisten taloudessa. On yleistä, että suomalaisten asuntolainat on sidottu nopeasti vaihtuviin korkoihin kuten 12 kuukauden euriboriin.
Euribor kertoo siitä, millä hinnalla pankit itse saavat hankittua rahoitusta. Asuntovelalliset maksavat euriborin päälle vielä marginaalikorkoa. Se on pankkien asiakkailta veloittama palkkio.
Suomen Pankin tietojen mukaan asuntolainojen marginaalikorot olivat viime vuoden lopulla 0,5 %:n luokkaa. Kun marginaali lisätään viitekoron päälle, asuntolainan hinnaksi muodostuu jo noin 4,5 %.
Kun korontarkistuspäivä koittaa, 12 kuukauden euriboriin sidotun 100 000 euron lainan korko pomppaa jo lähelle 400 euroa kuukaudessa 20 vuoden takaisinmaksuajalla.
Alla olevalla laskurilla voit itse vertailla erilasten korkojen vaikutuksia lainoihin.
Korkojen nousu kirpaisee nyt etenkin suuria lainoja ottaneita asuntovelallisia. Eläkevakuutusyhtiön Elon pääekonomisti Tiina Helenius lohduttaa heitä sillä, että pidemmän päälle helpottaa.
– Jos keskuspankki ei hoitaisi tehtäväänsä ja kitkisi inflaatiota pois, se olisi hyvin ikävää kotitalouksille, Helenius sanoo Ylen haastattelussa.
Korkea inflaatio syö ostovoimaa. Pidemmän päälle se köyhdyttäisi kansan.
Ensi vuoden puolella euriborien ei enää odoteta nousevan, jos vain inflaatio alkaa näyttää hidastumisen merkkejä.
Christine Lagarde puhuu inflaatiosta Ylen haastattelussa Saariselällä helmikuun lopulla.
10.3. kello 16:30 lisätty pääekonomisti Tiina Heleniuksen kommentit.
Voit keskustella aiheesta 11.3. klo 23 saakka.