KABUL Vielä pari kuukautta sitten 32-vuotias neljän lapsen äiti Raihana Motahari oli täynnä toivoa, kuten monet muutkin hänen opiskelutovereistaan.
Hän oli vuosikausien odottamisen jälkeen alkanut opiskella yliopiston pääsykokeita varten yksityisessä instituutissa Kabulissa. Suunnitelmissa oli lääkärin ura.
Nyt hän istuu yksin keskellä autiota luokkahuonetta ja pitelee päätään käsissään.
– En pysty näkemään tulevaisuutta, Motahari sanoo ja huokaisee raskaasti.
Afganistania hallitseva Taliban-liike sulki joulukuussa 2022 yliopistot naisilta ja heti perään myös yksityiset koulutuskeskukset yli kuudesluokkalaisilta tytöiltä. Nyt naiset eivät saa osallistua edes yliopiston pääsykokeisiin.
Tämä tarkoittaa, että ainakaan lähitulevaisuudessa Afganistanin yliopistoista ei enää valmistu uusia naislääkäreitä.
Sillä tulee olemaan vakavia seurauksia afganistanilaisten naisten terveydenhuollolle.
Vanhoillinen kulttuuri saattaa estää naisten pääsyn lääkärin
Kun Motahari oli pieni lapsi, hän menetti äitinsä synnytyksen aiheuttamille komplikaatioille. Tuolloin perhe asui kaukana kaupungista maaseudulla, eikä naislääkäriä ollut saatavilla.
Vanhoillisten sukupuolikäsitysten vuoksi mieslääkärin luokse meno ei ole aina suotavaa.
– Isäni ei antanut äitini mennä mieslääkärin luokse. Sitten äitini kuoli. Sinä päivänä päätin, että minusta on tultava lääkäri, jotta voin pelastaa muita naisia, Motahari kertoo.
Haaveen toteuttaminen oli kuitenkin hankalaa. Motahari meni nuorena naimisiin. Aikaa kului. Hän ei ehtinyt lukemaan pääsykokeisiin.
– Minulla on neljä lasta. Se vaati paljon työtä, hän sanoo.
Hieman ennen Talibanin valtaannousua vuonna 2021 Motaharin lapset olivat vihdoin tarpeeksi vanhoja, jotta hän pystyi aloittamaan valmistelut pääsykokeisiin osallistumiseksi. Nainen ilmoittautui yksityisen koulutuskeskuksen kursseille.
Samaan aikaan Talibanin joukot vyöryivät kaupunkeihin. Pian ääri-islamilainen liike oli jälleen vahvasti kiinni vallan kahvassa. Tyttöjen ja naisten tulevaisuus vaikutti epävarmalta Talibanin vakuutteluista huolimatta.
Taliban petti lupauksensa
Pian valtaantulonsa jälkeen Taliban salli vain poikien ja alle kuudesluokkalaisten tyttöjen palata kouluihin. Vanhemmat tytöt ja naiset joutuivat jäämään kotiin.
Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut Motaharin opintoihin yksityisellä puolella. Helmikuussa 2022 Taliban avasi yliopistot jälleen. Siksi joulukuussa 2022 naisille asetettu uusi opiskelukielto tuli niin valtavana pettymyksenä.
Motahari sanoo menettäneensä toivonsa.Naisen silmät täyttyvät vihaisista kyynelistä.
– Tänään he eivät anna meidän opiskella. Luulen, että huomenna he sulkevat sairaalatkin meiltä. Eläminenkin tulee olemaan kiellettyä.
Motahari puhkeaa katkeraan itkuun. Hän kertoo masentuneensa ja nukkuvansa kaikki päivät.
Terveydenhuollossa oli jo valmiiksi pulaa naisista
Talibanin mukaan naisille asetettu yliopistokielto on väliaikainen. Silti väliaikaisellakin kiellolla tulee olemaan peruuttamattomia vaikutuksia.
Afganistanissa on vain kaksi julkista naisten synnytyssairaalaa. Toinen niistä on Kabulin keskustassa sijaitseva Malalai-sairaala.
Lähes koko sairaalan henkilökunta koostuu naisista – myös johtaja Malalai Rahim Faizi on nainen. Johtajalla ja sairaalalla on sattumalta sama nimi.
Faizin työhuone yläkerrassa on valoisa. Hänen jykevälle työpöydälleen on asetettu Talibanin valkoinen lippu.
Hänen mukaansa Afganistanissa on jo pitkään ollut pulaa naispuolisista terveydenhuollon ammattilaisista.
– Tämä pula koskee koko maata, ei vain tiettyjä alueita, Faizi sanoo.
Edes Kabulissa naislääkäreitä ei ole hänen mukaansa tarpeeksi. Faizin mukaan ainoa ratkaisu tilanteeseen olisi se, että lisää naisia koulutettaisiin alalle.
Hän näkee Talibanin naisille asettamalla yliopistokiellolla olevan äärimmäisen kielteisiä vaikutuksia myös omassa sairaalassaan.
– Ajan kuluessa vanhemmat terveydenhuollon ammattilaiset eläköityvät, kuolevat tai muuttavat maasta, Faizi sanoo.
Hänen mukaansa iän karttuessa lääkärit eivät välttämättä jaksa työskennellä yhtä pitkissä vuoroissa.
– On epärealistista odottaa 50- tai 60-vuotiaiden pystyvän työskentelemään koko yön, Faizi sanoo.
Talousvaikeudet lisäävät painetta terveydenhuollossa
Jo nyt Malalai-sairaalan henkilökunta taistelee alati kasvavan paineen alla.
Sairaalan käytävillä vaeltelee kasvot ja vartalon peittäviin burkiin pukeutuneita naisia. Jotkut heistä kannattelevat käsivarsillaan viltteihin käärittyjä vauvoja.
Samaan aikaan huivipäiset lääkärit juoksevat kiireessä osastolta toiselle. Yksi heistä on Malalai-sairaalan johtava lääkäri Zakia Aziz.
– Lääkäreitä ja kätilöitä ei ole tarpeeksi, sillä potilaita tulee tänne liikaa. Ihmisillä on taloudellisia vaikeuksia, eivätkä he mene enää yksityisiin sairaaloihin, Aziz selittää.
Lääkäri tekee nopean kierroksen juuri synnyttäneiden naisten osastolla. Yhdessä sängyssä makaa useita naisia – tilaa ei riitä.
Vanhoillinen kulttuuri on myös osasyynä Malalai-sairaalan ylikuormitukselle.
– Olemme muslimeita. Tiedän, että kukaan ei anna perheidensä naisten mennä mieslääkärille. He haluavat, että naislääkäri tutkii heidät, Aziz sanoo.
Siksi Kabuliin tullaan myös kauempaa maaseudulta.
Edellisen Taliban-hallinnon aikaan 1990-luvulla naiset saivat jatkaa terveydenhuollossa työskentelyä juuri vanhoilliseen kulttuuriin liittyvistä syistä.
Talibanilta puuttuu selkeä linja naisten opiskeluun
Talibanin terveysministeriö sijaitsee aivan Kabulin keskustassa, lähellä Yhdysvaltojen entistä lähetystöä. Ministeriön sokkeloisten käytävien päässä odottaa englantia sujuvasti puhuva tiedottaja Sharafat Zaman Amar.
Hänen mukaansa julkisella puolella naisten osuus terveydenhuollon henkilökunnasta on nyt noin 28 prosenttia.
– Teemme parhaamme, että saamme ulotettua palvelut koko maahan, naisille ja miehille, hän sanoo.
Amarin mukaan naiset opiskelevat edelleen terveysministeriön alaisuudessa toimivissa instituuteissa, joista voi valmistua muun muassa terveydenhoitajiksi ja kätilöiksi.
Näihinkään oppilaitoksiin naisten ei ole vastaisuudessa helppo päästä opiskelemaan, sillä yläkoulut ja lukiot ovat kiinni.
Talibanin sisällä on erimielisyyksiä naisten koulutuksen ja työskentelyn suhteen. Monet hallinnon puolella toivovat tyttöjen koulujen avautuvan jälleen. Vastustus tulee asiantuntijoiden mukaan Talibanin Kandaharissa majaa pitävän äärivanhoillisen johdon puolelta.
Amarilla ei ole selkeää vastausta siihen, miten naiset voisivat jatkossa valmistua lääkäreiksi.
– Se on korkeamman koulutuksen ministeriön vastuulla. Toivon, että yliopistot avataan pian uudelleen, tiedottaja sanoo.