– Työuran varrelle mahtuu sellaista, missä ollaan oltu puukon kanssa vastatusten pienessä keittiössä ja painittu ambulanssin takaosassa.
Näin kuvailee kokemuksiaan palomies-ensihoitajana Pirkanmaan hyvinvointialueella työskentelevä Tuomo Mäntyniemi. Mäntyniemi toimii ensihoitajan tehtävien lisäksi ensihoitopalveluiden turvallisuuskouluttajana.
Tällä viikolla kouluttajat ympäri Suomen pohtivat Tampereella, miten ensihoitajien valmiuksia voitaisiin parantaa, jotta uhkaavista potilastilanteista selvittäisiin.
Vaikeat vuorovaikutustilanteet, väkivallan uhka ja sen käyttäminen ovat lisääntyneet työtehtävissä, sanoo Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen turvallisuuskouluttaja Petri Falck.
– Ensihoidon tehtäväkenttä on muuttunut. Haastavia tehtäviä tulee koko ajan lisää. Nyt tarvitaan yhtenäistä koulutusta, että työ saadaan turvalliseksi niin psyykkisesti kuin fyysisesti, Falck kertoo.
Esimerkiksi ensihoidon mielenterveystehtävien määrä on kasvanut Suomessa rajusti viimeisen kuuden vuoden aikana.
– Sitä varten tarvitaan koulutusta sote-alalle ja erityisesti ensihoitajille, jotka kohtaavat ihmisen ensimmäisenä. Ennakointiin, potilaan kohtaamiseen ja siihen, miten hoitopolku saadaan hyvin alkuun, Falck toteaa.
Potilas vai väkivaltainen ihminen?
Ei ole tavatonta, että ensihoitaja pukee Suomessa luotiliivin päälle tehtävään lähtiessä. Mielenterveysongelmat, yksinäisyys, päihteet ja huumausaineet ovat osaltaan vauhdittaneet ensihoitajien tehtävien vakavoitumista.
Kaikesta huolimatta Tuomo Mäntyniemi muistuttaa, että tilastollisesti ensihoitajan kohtaama väkivaltainen ihminen on viikonloppuisin keski-ikäinen alkoholia käyttävä mies.
– Pieni kunniottamisen puute auttajaa kohtaa näkyy myös, Mäntyniemi summaa.
Ensihoitaja on alaa valitessaan valmistautunut kohtaamaan vakavasti loukkaantuneita ihmisiä ja raskaita tilanteita, kuten lapsen elvyttämistä, Mäntyniemi kertoo.
– Mutta sitä, että ensihoitaja tulee pahoinpidellyksi ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen kajotaan, ei välttämättä enää psyykkisesti kestä. Osa joutuu silloin jättämään työn.
Lain silmissä ensihoitajiin kohdistuva väkivalta ei rinnastu virkamiehen, kuten poliisin tai palomiehen, väkivaltaiseen vastustamiseen.
Pelastusalan ammattijärjestö (SPAL) onkin vaatinut, että työntekijälle tulisi olla lainsäädöllinen viranomaissuoja.
Toimintamalleja kehitetään yhdessä
Ensihoitopalveluiden turvallisuuskouluttajien kaksipäiväisessä kokouksessa pääpaino oli työtehtävien ennakoinnin ja jälkiselvittelyn kehittämisessä. Paikalla oli turvallisuuskouluttajia 13 hyvinvointialueelta.
Falckin mukaan tarkoituksena oli löytää keinoja, jotka lisäävät ensihoitajien valmiuksia kohdata mielenterveysongelmista kärsiviä, päihderiippuvaisia ja traumatisoituneita ihmisiä hädän hetkellä.
– Eli kun tulee tietynlainen tehtävätyyppi, lähdetään sitä tietyllä tavalla lähestymään ensihoidollisesti ja turvallisuuden kannalta. Että missä vaiheessa kutsutaan poliisi paikalle tai mennäänkö paikalle ollenkaan. Ja jos mennään, mikä on kynnys lähteä pois, Falck täsmentää.
Haastavien tai väkivaltaisten työtehtävien jälkeen tärkeää on käydä tilanne läpi. Jälkiselvittely voi auttaa löytämään oikeita toimintamalleja. Sillä on tärkeä rooli myös työntekijöiden henkisen hyvinvoinnin kannalta.
Mallia aiotaan ottaa ainakin Etelä-Pohjanmaalta, jossa on olemassa sote-alan työntekijöiden henkisen ensiavun ryhmä. Se tarjoaa tukea trauman kohdanneille ihmisille, niin potilaille, omaisille kuin sote-henkilöstölle.
– Tällaista toimintatapaa halutaan laajentaa myös muille alueille, Falck toteaa.