Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) hallitus teki tiistaina linjauksen, jolla se siirsi vastuun venäläisten ja valkovenäläisten kilpailuoikeuksista kansainvälisille liitoille.
Päätös ei tullut yllätyksenä, sillä KOK oli jo tammikuussa kertonut tutkivansa mahdollisuuksia venäläisten ja valkovenäläisten paluulle. Tuolloin esillä oli muun muassa näiden urheilijoiden osallistuminen Pariisin olympialaisten karsintoihin Aasiassa.
Tuon KOK:n ilmoituksen jälkeen alkoivat keskustelut mahdollisesta boikottirintamasta Pariisin kisoihin. KOK:n puheenjohtaja Thomas Bach puolestaan piti boikottipuheita olympialiikkeen periaatteiden vastaisena.
Nyt KOK:n tuoreimmalla linjauksella lajiliitot voivat siis palauttaa yksittäisten venäläisten ja valkovenäläisten urheilijoiden kilpailuoikeudet tietyin reunaehdoin.
Alla olevalla audiolla Suomen olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto kommentoi vastuun siirtymistä lajiliitoille, lajiliittojen mahdollisuuksia valvoa venäläisten kelvollisuutta sekä olympiakarsintoja.
Suurimmista lajiliitoista yleisurheilussa on jo päätetty, ettei venäläisten ja valkovenäläisten kilpailuoikeuksia palauteta. Kansainvälisen yleisurheiluliiton (WA, World Athletics) hallituksessa istuu suomalaisjäsen Antti Pihlakoski, joka sanoo, että KOK:n tuore linjaus ei vaikuta millään tapaa yleisurheiluun.
– Olemme tiukasti sitä mieltä, että Venäjä ja Valko-Venäjä eivät ole tervetulleita yleisurheilutoimintaan, kun sota on käynnissä.
KOK:n uuteen linjaukseen Pihlakoski on pettynyt.
– Se on siinä mielessä puhditon päätös, että se jättää päätöksenteon kansainvälisille lajiliitoille.
”Mahdoton tilanne monelle lajiliitolle”
KOK siis suositteli uusia reunaehtoja, joiden rajoissa kansainväliset lajiliitot voivat ottaa venäläisiä ja valkovenäläisiä urheiluun.
Venäjän ja Valko-Venäjän joukkueita ei hyväksytä mukaan, eikä KOK käsitellyt kokouksessaan Pariisin 2024 olympialaisia eikä Milanon ja Cortinan 2026 talvikisoja.
Kilpailuoikeuksia ei voi palauttaa sotaa tukeville urheilijoille eikä Venäjän tai Valko-Venäjän puolustusvoimissa tai turvallisuusviranomaisten palveluksessa työskenteleville urheilijoille. Maiden liput, kansallislaulut ja muut kansalliset tunnukset on kielletty urheilutapahtumissa ja kisojen katsomoissa.
Pihlakoski löytää näistä reunaehdoista positiivisenkin puolen.
– On sellainen positiivinen mahdollisuus, että Venäjä toteaa, että näillä ehdoilla emme osallistu urheilutoimintaan. Silloin päätös ikään kuin siirtyy Venäjälle. Jos Venäjä päättää, etteivät he osallistu, se on varmaankin helpointa kaikkien osapuolien kannalta.
– Toisaalta tuollainen reunaehtojen laitto tekee asian erittäin vaikeaksi monille kansainvälisille lajiliitoille.
Miten liitot siis katsovat sen, onko venäläisurheilija kelvollinen kisaamaan? Suomen olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto sanoi, että KOK:n linjauksessa on pyritty varmistamaan, ettei tulisi väärinkäytöksiä.
Otetaan hypoteettinen esimerkki. Venäläisurheilija on jakanut sosiaalisessa mediassa sotaa tukevia lausuntoja, mutta poistanut ne. Sitten kanssakilpailijalla onkin tästä kuvakaappaus, jolla hän ”todistaa” kyseisen urheilijan tukeneen sotaa.
– Tämä on aika mahdoton tilanne monelle pienelle lajiliitolle, kun ei ole oikein resurssejakaan asian hoitamiseen. KOK ei tehnyt päätöstä kansainvälisten lajien puolesta, vaan jätti asian ikävästi roikkumaan, Pihlakoski tuumaa.
Venäläiset olympialaisiin vai ei?
KOK kertoi tarkastelevansa 2024 ja 2026 olympiakisojen tilannetta myöhemmin. Tänä vuonna alkavat monissa lajeissa karsinnat Pariisin olympialaisiin. Käykö tässä niin, että joissakin lajeissa venäläisillä ja valkovenäläisillä on mahdollisuus päästä olympialaisiin, ja joissakin ei?
– KOK haluaa pitää portteja aukeja venäläisille ja valkovenäläisille, ja antaa lajien päättää, antavatko he urheilijoiden osallistua karsintoihin, Pihlakoski tulkitsi.
Myös tästä syystä Pihlakoski pitää KOK:n päätöstä ryhdittömänä. Urheilukenttä sirpaloituu tämänkin osalta.
– Selkeys on hyvästä. Tämä on epäselvä tilanne monille, aiheuttaa lajien sekä urheilijoiden välillä eriarvoistumista.
– Voin kuvitella myös, että Venäjällä – jos tämän päätöksen mukaan mennään – urheilijoiden jakaminen vuohiin ja lampaisiin ei ole kovin yksinkertaista. Tämä aiheuttaa omaa diasporaansa Venäjän sisällä.
Tuo voisi Pihlakosken mukaan johtaa siihen, että Venäjä ei itse halua osallistua näillä säännöillä. Karsintajärjestelmä luo painetta, että asiaan pitää saada selkeyttä pikaisesti.
Suomen olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori pelkäsi samaa sekamelskaa jo ennen KOK:n tuoreinta linjausta.
– Yksi uhkakuva on, että tästä tulee hyvin sekava ja epäyhtenäinen lopputulos, jossa eri kansainväliset lajiliitot linjaavat asiaa eri lailla. Pahimmillaan voi syntyä tilanne, jossa joissakin lajeissa on mahdollista, että ovi avataan venäläisille ja valkovenäläisille, mutta toisissa lajeissa taas ei, Vapaavuori sanoi STT:lle.
Venäjältä onkin kuulunut jo kannanottoja. Venäjän olympiakomitean puheenjohtaja Stanislav Pozdnjakov kuvasi KOK:n tiistaina julkistamia suosituksia farssiksi. Hänen mukaansa suositus jakaisi venäläiset hyväksyttyihin urheilijoihin ja muihin.
– Uskomme, että tämä ehto luo Venäjän urheiluun sisäisen konfliktin, tiivisti Pozdnjakov insidethegames-sivuston mukaan ja harmitteli, että KOK:n suositukset eivät helpota venäläisurheilijoiden paluuta.
Kansainvälinen nyrkkeilyliitto IBA luopui jo syksyllä venäläisten ja valkovenäläisten urheilijoiden sulusta. Kansainvälinen miekkailuliitto FIE päätti aiemmin maaliskuussa venäläisten pääsystä kansainvälisiin kisoihin ja siten olympiakarsintoihin.
Päivitetty kello 16.20. Lisätty audio Taina Susiluodon haastattelusta.