Pankkikriisi on vilahdellut otsikoissa Euroopassa viime viikkoina. Onko meillä siis syytä pelätä rahoitusjärjestelmän romahtamista?
Ei tällä tietoa, asiantuntijat vastaavat.
Rahoitusalaa seuraavat analyytikot ja sijoittajat käyvät Eurooppaa läpi tiheällä kammalla pankki pankilta, mutta toistaiseksi ongelmapesäkkeitä ei ole tarttunut piikkeihin.
Nyt eletään silti ikään kuin veitsenterällä, ja pienikin ongelma voi pahentaa tilannetta, Finanssivalvonnan osastopäällikkö Samu Kurri, Finanssiala FA:n johtava lakimies Olli Salmi ja Nordean päästrategi Antti Saari kuvaavat.
Esimerkiksi suurimmassa eurotaloudessa Saksassa pelätään, että pankkikriisistä seuraisi vähintään kahden vuoden lama jo valmiiksi ongelmissa olevaan talouteen.
Mitkä ovat riskit, joista kaikkien pankkiasiakkaiden on syytä olla tietoisia?
1. Korot
– Akuutein kriisi näyttäisi nyt olevan takanapäin. Mutta koska nämä nopeat korkojen nousut aiheuttivat Yhdysvaltojen ongelmat, niin totta kai tätä tilannetta pitää tarkkailla, pankkien FA-etujärjestön Olli Salmi sanoo.
Eurooppalaiset riskit ovat samanlaisia kuin muuallakin. Valvojat seuraavat, millaisia muutoksia pankkien omistuksissa on odotettavissa, kun talouden kasvuluvut näyttävät heikommilta ja erityisesti korot ovat kireämmät kuin aiemmin.
2. Yhdysvallat
Koska maailman rahoitusjärjestelmä on vahvasti keskinäisriippuvainen, lisäongelmat Yhdysvalloissa tuntuisivat myös Euroopassa. Nordean Antti Saaren mielestä järjestelmän heikoin lenkki löytyykin Atlantin länsirannalta.
– En puhuisi pankkikriisistä, mutta en myöskään sanoisi, että olemme selvillä vesillä.
Saari ei silti ole Euroopasta kovin huolissaan, koska täällä on finanssikriisin jälkeen vahvistettu pankkeja huomattavasti. Pankkien vakavaraisuutta on parannettu lainsäädännöllä ja tiukemmalla valvonnalla.
– Yhdysvaltojen melko maltillinen sääntely on tietynlainen riski. Sieltä saattaa mahdollisesti vielä löytyä jotain pienistä pankeista, Saari sanoo.
Jos ongelmia ilmenee Euroopassa, ne kyllä hoidetaan, hän uskoo.
– Viimeistään viranomaisten taholta.
Toisin kuin Yhdysvalloissa, Euroopassa pienillekin pankeille tehdään stressitestejä korkojen nousun varalta, ja pääomavaatimukset ovat niille yhtä tiukat kuin isoille pankeille.
Euroopassa ei myöskään ole erikoistuneita pankkeja yhtä paljon kuin Yhdysvalloissa. Kuuluisin Yhdysvalloissa kaatuneista pankeista eli Silicon Valley Bank erikoistui teknologia-alan kasvuyritysten talletuksiin.
Eurooppalaisia ”yleispankkeja” suojaa se, että niiden rahoitus ja omaisuus on hajautettua.
3. Epävarmuus
Kaikkein suurin riski rahoitusjärjestelmälle on yleinen epävarmuus.
– Markkinat on hyvin hermostuneet, mikä tarkoittaa, että pienetkin uutiset tai pelkät huhut voivat johtaa merkittäviin hintamuutoksiin, vaikka niiden takana ei mitään olisikaan, Samu Kurri sanoo.
Esimerkiksi Italia ei ole enää pankkijärjestelmän kannalta varsinainen riski. Tilanne on muuttunut siellä viime vuosien aikana, ja maan suurimmat pankit ovat vankemmalla pohjalla kuin aiemmin.
– Ei voi sanoa, että on maa, jossa kaikki pankit on huonoja tai että on maa, jossa kaikki ovat niin hyviä, että mitään huonoa ei ole, Kurri muotoilee.
4. Kiinteistöt
Historiassa pankit ovat usein tehneet luottotappioita kiinteistökuplissa – siis silloin, kun kiinteistöjen ja asuntojen hinnat ovat nousseet suhteettoman nopeasti verrattuna kansan käytettävissä oleviin tuloihin.
Pankit ovat ottaneet opikseen ja pyrkivät suojautumaan esimerkiksi siltä, että vuokralaiset eivät suoriutuisi enää vuokristaan ja pulaan joutuneet vuokranantajat joutuisivat myymään asuntonsa ”alihintaan”.
Kurrin mukaan luottotappioriskit ovat nyt pienemmät kuin 15 vuotta sitten alkaneessa finanssikriisissä ja sitä seuranneessa eurokriisissä.
– Pahimmissakin ongelmissa finanssikriisissä olleiden pankkien kunnot ovat sittemmin parantuneet. Hoitamattomien luottojen osuus on Euroopassa enää alle kaksi prosenttia kaikista luotoista, Kurri huomauttaa.
Ruotsin kupla riskilistalla suurin
Ruotsissa kiinteistöjen hinnat ovat nousseet niin paljon, että puhutaan jo kuplasta. Esimerkiksi The Economist -talouslehti luettelee maailman asuntokuplien riskimaat, ja Ruotsi on listan kärjessä.
– Jonkinlaista palautumista siellä varmasti tulee, mutta ei tiedä onko se niin iso ongelma. Näyttää, että hinnat ovat lähinnä palautumassa aiemmille tasoilleen, Antti Saari sanoo.
Tällöin suuri osa kansasta ei olisi vaikeuksissa vaan vain ne, jotka ovat ostaneet ”ylihinnalla”.
The Economist on verrannut analyysissään neljää tekijää: hintojen nousuvauhtia viime vuosina, asuntovelallisten suhteellista määrää, vaihtuvakorkoisten lainojen osuutta sekä asuntolainojen suhdetta velallisten tuloihin.
Myös Suomessa on epäluuloa kiinteistösijoitusyhtiöitä kohtaan, mistä syystä niiden osakekurssit ovat heikentyneet jo jonkin aikaa, Kauppalehti kertoo.
Euroopan keskuspankki puolestaan varoitti maanantaina liikekiinteistöistä ja erityisesti kiinteistösijoittajien riskeistä euroalueella.
Kiinteistöjen hinnat ovat laskeneet viime aikoina voimakkaasti samaan aikaan, kun velkarahalla sijoittaneiden pitää pystyä maksamaan yhä korkeampaa korkoa lainastaan.
Herättääkö rahoitusjärjestelmän tilanne ajatuksia? Voit keskustella aiheesta torstai-iltaan kello 23:een asti.
Aiheesta lisää:
Julkaistu syyskuussa 2020: Korona on heikentänyt pankkeja, luotto- ja kiinteistötappiot uhkaavat tulevina kuukausina.
Euroopan pankkien rytinä laantui – EKP:n Lagarde: Euroalueen pankit ylittävät pääomavaatimukset.