Suomesta virtaa ulkomaisille rahapeliyhtiöille jo puoli miljardia euroa vuodessa. Samalla pelihaitat ovat massiivinen ongelma: Peliongelmien riskirajalla on 400 000 ja suoranaisesta peliriippuvuudesta kärsii yli 50 000 suomalaista.
– Wait and see -vaihtoehto ei nyt toimi, sanoo Harri Sailas, joka on vetänyt sisäministeriön asettamaa työryhmää.
Työryhmän tehtävänä on ollut selvittää, mitä Suomen rahapelimonopolille pitäisi tehdä.
Perusongelmana on se, että yhä suurempi osa suomalaisten rahapeleihin käyttämästä potista katoaa ulkomaisille nettipeliyhtiöille. Ne eivät kanna suurtakaan huolta suomalaisten peliongelmista, saati tuota rahaa valtion kassaan.
Luvan kanssa Suomeen vai sittenkin vahvempi monopoli?
Sailaksen työryhmä ei ota selvää kantaa mikä olisi paras ratkaisu. Selvää on vain se, että rahapelijärjestelmä on laitettava remonttiin ja nopeasti.
Kolmen kuukauden työn jälkeen työryhmä on löytänyt kaksi vaihtoehtoa.
Joko Suomessa on siirryttävä lisenssijärjestelmään, jossa rahapelejä tarjoavat yhtiöt maksaisivat lupamaksua valtiolle. Tai sitten voidaan pitää kiinni Veikkauksen monopoliasemasta ja vahvistaa sitä entisestään luvattoman pelitarjonnan valvontaa kiristämällä.
– Ei voi selvästi vetää rajaa onko järjestelmällä yhteys rahapelihaittojen yleisyyteen. Yksiselitteistä syytä ei ole, Sailas sanoo.
Vaikka Sailaksen työryhmä ei halua asettaa vaihtoehtoja paremmuusjärjestykseen, se muistuttaa, että Euroopassa kaikki maat – Norjaa ja Suomea lukuun ottamatta – ovat ”päätyneet huolellisen harkinnan jälkeen” lisenssijärjestelmään.
Lisenssijärjestelmässä rahapelien tarjoajat voisivat olla ulkomaisia tai suomalaisia yhtiöitä. Niiden määrää ei olisi rajoitettu.
Kaikkea pelaamista ei saada kanavoitua lailliselle tielle
Lupamaksuista kerättävällä summalla rahoitettaisiin pelialan valvonta. Työryhmä vaatii valvonnan tehostamista. Se saattaa vaatia kokonaan uuden viranomaisen perustamista.
Lupamaksun lisäksi rahapeliyhtiöiden tuotoista maksettaisiin vero, joka voisi olla suuruudeltaan 20–25 prosenttia. Työryhmän vertailussa olevissa maissa (Ruotsi, Tanska, Norja, Hollanti, Ranska) veroprosentit vaihtelevat 18:n ja 29,5 prosentin välillä.
Ongelmana on kuitenkin se, mikä saisi peliyhtiön hakemaan maksullista lisenssiä, kun nettipelien tarjoaminen onnistuu jo nyt ilman lupa- ja verotaakkaa. Lisenssin houkuttelevuutta voisi lisätä sillä, että luvan ostaneet yhtiöt saisivat esimerkiksi markkinoida pelejään laillisesti.
Mutta joka tapauksessa osa pelaajista ja peliyhtiöistä haluaisi pysyä lupajärjestelmän ulkopuolella. Pelaamisen kanavointi laillisiin väyliin ei tule onnistumaan koskaan täydellisesti, työryhmä sanoo.
– Sataprosenttinen kanavointiaste on epärealistinen tavoite. Aina osa pelaajista ja pelitarjoajista on sellaisia, jotka haluvavat pelata järjestelmän ulkopuolella.
Veikkaus kahteen osaan?
Työryhmän pohdinnassa Veikkauksen monopoliksi jäisivät edelleen markettien rahapeliautomaatit, fyysiset kasinot, kivijalkakauppojen vedonlyönti ja perinteinen Lotto.
Sen lisäksi Veikkaus voisi hankkia rahapelilisenssin, jonka turvin se voisi tarjota nettipelejä ja kilpailla ulkomaisten, lisenssin hankkineiden, yhtiöiden kanssa.
Uudessa järjestelmässä lisenssi-Veikkaus voisi olla monopoli-Veikkauksen tytäryhtiö. Toinen vaihtoehto olisi siirtää lisenssi-Veikkaus erilliseksi valtionyhtiöksi. Pääasia olisi, että monopolin saanut yhtiö ei tue lisenssiyhtiötä vastoin kilpailuoikeuden sääntöjä.
Veikkaus itse on toivonut keskustelua siirtymisestä lisenssijärjestelmään. Yhtiössä uskotaan, että lisenssijärjestelmässä ”kaikki toimisivat samoilla pelisäännöillä”.
Viime vuodelta Veikkaus tilitti valtiolle tuottona noin 680 miljoonaa euroa. Vvuonna 2017 valtiolle tilitetty tuotto oli yli miljardin.
Tuottojen vähentymiseen on vaikuttanut korona-aika ja Veikkaukselta vaaditut pelaamisen haittojen torjuntatoimet, kuten tunnistautumisvaatimus.
Sailaksen työryhmä ei halunnut arvioida, miten tuottojen kävisi, jos monopolia vahvistettaisiin Norjan malliin tai siirryttäisiin lisenssijärjestelmään. Siinä ratkaisee, millaiseksi lisenssimaksut ja vero säädettäisiin.
”Lisenssijärjestelmä vahvistaisi Veikkauksen asemaa”
Veikkauksen toimitusjohtaja Olli Sarekoski haluaa lissenssijärjestelmään siirtymistä ja mahdollisimman nopeasti.
– Ainakaan paikalleen ei kannata jäädä. Pelaamisen ulosvuoto kasvaa joka vuosi, Sarekoski sanoo.
Hän laskee, että suomalaisten rahapelaamisesta valtaosa tapahtuu verkossa ja siitä puolet suomalaisen järjestelmän ulkopuolella.
Sarekoski uskoo, että uusi järjestelmä ja nykyisestä monopoliasemasta luopuminen vain vahvistaisivat Veikkauksen asemaa.
– Se vahvistaisi asemaamme, koska lisenssijärjestelmässä Veikkaus pääsisi kilpailemaan rahapelimarkkinoilla samoilla ehdoilla kuin kaikki muutkin, Sarekoski perustelee.
– Nyt ehdoissa on valtavat erot ja se on yksi syy siihen, että järjestelmän sisällä tapahtuva pelaaminen on supistunut ja ulkopuolella kasvanut, Veikkauksen toimitusjohtaja Olli Sarekoski sanoo.
Ulkomaiset yhtiöt kannustavat ovien avaamiseen
Myös vuoden alussa toimintansa aloittanut ulkomaisten peliyhtiöiden perustama Suomen Rahapeliala -yhdistys kannattaa siirtymistä lisenssijärjestelmään. Yhdistyksen toimitusjohtaja Mika Kuismanen kummastelee miksi edes harkitaan Norjan kaltaista monopolin säilyttämistä.
Hänen mukaansa lisenssijärjestelmästä on vain positiivisia kokemuksia.
– Täällä pari maata, Suomi ja Norja, vielä jurnuttaa, mutta se ei pitkälle kanna. Maailma ja pelit digitalisoituvat. Pelaaminen on saatava hyvän lisensoinnin piiriin.
Kuismasen mukaan ulkomaiset yhtiöt toivovat tiukkaa valvontaa ja järjestelmää, jossa lupia voidaan tarvittaessa myös ottaa pois. Päätavoite on saada pelaaminen saman järjestelmän piiriin.
Työryhmä ei arvioinut lisenssijärjestelmän vaikutuksia valtion talouden kannalta, mutta Kuismasen mukaan vaikutus on selvä.
– Lisenssijärjestelmässä valtion tuotot kasvavat. Euromäärää on vaikea sanoa, mutta tuotot kasvavat merkittävästi.
17.4.2023 klo 15.45 artikkeliin täydennetty Olli Sarekosken ja Mika Kuismasen osuudet.
Aiheesta voi keskustella tiistaihin kello 23:een saakka.