EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen uudistus saa kiitosta, mutta kokoomus näkee esitettyyn malliin liittyvän myös riskejä.
Tuleva hallitus saa pähkäiltäväkseen myös Suomen EU-sitoumukset ja suhtautumisen valtion velkaan. Vaalivoittaja kokoomus luotsaa parhaillaan hallitustunnusteluja.
Puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Elina Valtosen (kok.) mukaan nyt esitetyn mallin merkittävin muutos on, että se huomioi maiden väliset erot.
–Jos malli räätälöidään maakohtaisesti, niin ehkä maat sitten myös tiiviimmin sitoutuvat niihin, Valtonen toteaa.
Koronapandemia paisutti entisestään EU-maiden velkataakkaa, ja maiden keskimääräinen velka-aste on kivunnut 84 prosenttiin bruttokansantuotteesta. EU:n tavoite on enintään 60 prosenttia. Tähän, tai kolmen prosentin enimmäisalijäämän tavoitteeseen, ei uudistuksessa olla kajoamassa.
Jo nyt rajan ylittävien maiden pitäisi parantaa velkasuhdetta, mutta osalle maista nykymallin tavoitteisiin on ollut lähes mahdotonta päästä. Nykyisessä mallissa maiden on pitänyt kutistaa 60 prosentin rajan ylittävää velkakuormaa viidellä prosentilla joka vuosi.
Kestävälle uralle aiotaankin vastaisuudessa pyrkiä uudella tavalla. Komissio laatii suunnitelman jokaisen jäsenmaan kanssa, jonka velka ylittää maagisen 60 prosentin rajan. Uusi malli huomioi jäsenmaiden tekemät taloudelliset uudistukset ja investoinnit.
Kokoomuksen Elina Valtonen näkee uudistuksessa myös riskejä.
– Emme kokoomuksessa halua, että velkakestävyydestä lähdettäisiin irrottautumaan vielä enemmän kuin tähän mennessä on tehty. Haluamme siihen rinnalle uskottavia toimia, joilla edistetään markkinakurin toteutumista, erityisesti rahaliitossa, hän painottaa.
Kokoomus haluaisi vakaus-ja kasvusopimuksen kaltaisten toimien lisäksi vastuuttaa voimakkaammin velkaa ottavia maita.
– Haluaisimme tuoda tähän rinnalle markkinakuriajattelua. Se tarkoittaisi esimerkiksi riskipainojen tuomista valtionlainoihin pankkien vakavaraisuuslaskennassa sekä ylivelkaantuneiden maiden velkajärjestelyn mahdollistamista rahoitusinstrumenttien osalta, Valtonen kuvailee.
Tarkat vaikutukset Suomeen vielä auki
Taloussääntöjen uudistus vaikuttaisi myös Suomeen. Komission tarkastelun kohteeksi joutuu iso osa jäsenmaista, Suomi mukaan lukien.
– Meillä tietysti on jo pitkä historia siihen, että me olemme sitoutuneet kehyksiin ja niitä on noudatettu suomessa pitkän aikaa. Tämä ei ole meille mikään uusi ajatus, valtiovarainministeriön kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteeri Leena Mörttinen toteaa.
Suomi on tavoitellut EU:ssa mallin selkeyttämistä ja läpinäkyvyyden lisäämistä. Mörttinen uskoo, että viesti on kuultu.
– Vanukkaan ydin on nimenomaan se, millä tavalla velkakestävyyttä arvioidaan ja miten komissio käytännössä kohtelee eri maita. Me tulemme pitämään kiinni siitä, että kohtelun täytyy olla tasapuolista, läpinäkyvää ja samantasoista kaikille, vaikka ne polut voivat ollakin erilaisia eri maille, Mörttinen summaa.
27 EU-maasta alle 60 prosentin velkarajan alle jää tällä hetkellä vain 14. Näistä kuudessa ei ole eurot käytössä.
Uudistusta ei ole vielä kiveen hakattu, sillä jäsenmaiden on hyväksyttävä esitys.