Ympäristönäkökulma on tulossa aiempaa vahvemmin mukaan uudistuviin pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin, terveyden rinnalle.
Uusia pohjoismaisia ravitsemussuosituksia viimeistellään parhaillaan. Luonnos on julkisella kuulemiskierroksella ja suositukset julkaistaan juhannuksen alla.
Uudet suositukset ohjaavat entistä kasvispainotteisempaan syömiseen, kertoo työryhmään kuuluva ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta.
– Suurena linjana pyritään siihen, että väestö söisi kasvikuntapainotteisemmin. Edelleen ruokavaliossa on eläinkunnan lähteitä, mutta niitä on määrällisesti vähemmän ja laadullisesti monipuolisemmin, Maijaliisa Erkkola sanoo.
Hän korostaa, että ravitsemussuositusten mukaiseen syömiseen mahtuu jatkossakin hyvin monenlaisia ruokavalioita.
Vaikutusta niin kouluruokaan kuin terveysneuvontaan
Pohjoismaiset ravitsemussuositukset ovat Suomessa tärkeät. Niihin koottu laaja tutkimustieto on pohjana, kun suomalaiset ravitsemussuositukset lähiaikoina uudistetaan.
Nämä ohjeistukset vaikuttavat jatkossa esimerkiksi siihen, mitä ruokia koulujen ja työpaikkaruokaloiden ruokalistoille otetaan. Ne vaikuttavat myös siihen, millaista ruokavalioneuvontaa terveydenhuollossa annetaan ja voivat ohjata sitäkin, millaisia uusia elintarvikkeita yritykset alkavat kehitellä.
Kohti kasvispainotteisempaa syömistä
Uudistuvissa pohjoismaisissa suosituksissa suunta on yhä enemmän kohti kasvispainotteisempaa syömistä.
Tähän asti on ohjeistettu, että kasviksia olisi hyvä syödä vähintään puoli kiloa päivässä. Suositusluonnoksessa aikuisten päivittäinen suositus on nostettu vähintään 500–800 grammaan vihanneksia, hedelmiä ja marjoja.
Palkokasvit, kuten pavut, herneet ja linssit, ovat hyviä kasvikunnan proteiininlähteitä. Niitä voidaan osin myös kasvattaa Suomen ja muiden Pohjoismaiden oloissa. Ne ovatkin tulossa uuteen suositukseen vahvasti.
– Kun punaisen lihan käyttöä tulisi vähentää, niin palkokasvit ovat yksi ykkösehdokas, millä sitä voisi korvata. Palkokasvit sisältävät myös esimerkiksi kuitua ja folaattia, joiden saanti on niukkaa osalla väestöryhmistä, Maijaliisa Erkkola sanoo.
Lihaa ja maitoa entistä maltillisemmin
Eläinperäisiä tuotteita suositus ohjaa syömään aiempaa kohtuullisemmin ja entistä monipuolisemmin.
Punaisen lihan suositeltu enimmäismäärä on uuden suosituksen luonnoksessa aiempaa pienempi, enintään 350 grammaa viikossa, kun se nykyisin on aikuisilla enintään 500 grammaa viikossa.
Prosessoitua lihaa – kuten makkaroita ja lihaleikkeleitä – suositellaan syötäväksi mahdollisimman vähän.
Pohjoismaisen suosituksen luonnoksessa kehotetaan myös maitotuotteiden entistä maltillisempaan käyttöön.
– Punaisessa lihassa ja maidossa suositellaan pienempää määrää kuin aikaisemmin, sekä terveys- että ympäristösyistä. Ne ovat merkittäviä tyydyttyneen rasvan lähteitä. Tyydyttyneen rasvan saanti on useimmissa Pohjoismaissa ja Baltian maissa liiallista ja keskeinen kroonisten sairauksien riskitekijä, Maijaliisa Erkkola sanoo.
Lisää kestävästi pyydettyä kalaa
Vastuullisesti pyydettyä kalaa voisi suosituksen mukaan olla lautasilla enemmän kuin tällä hetkellä.
– Kala on aivan loistava ravintosisällöltään. Kalanrasvathan ovat todella hyvälaatuisia, kalassa on myös esimerkiksi D-vitamiinia, ja se on myös hyvä proteiininlähde. Ympäristövaikutus riippuu siitä, millaista kalaa valitsee.
Kalojen ympäristövaikutukset vaihtelevat. Kaikki pyyntitavat eivät ole kestäviä eivätkä kaikki kalakannat elinvoimaisia. Esimerkiksi kestävästi pyydetty lähivesien kala on usein suositeltava valinta.
Viilausta vitamiinisuosituksiin
Ruokia koskevien suositusten lisäksi Pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin on tulossa viilausta myös joidenkin ravintoaineiden, kuten vitamiinien saantisuosituksiin.
Uusissa suosituksissa halutaan tehdä ravintoainesuosituksista yhteneväisempiä kansainvälisten suositusten, muun muassa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n suositusten kanssa.
– Harmonisointityöstä johtuen ravintoaineiden suositusarvoissa on jonkin verran enemmän pieniä muutoksia kuin mitä päivitystyössä on aiemmin tullut, Maijaliisa Erkkola sanoo.
Maijaliisa Erkkola nostaa tulevasta suosituksesta muun muassa B12-vitamiinin.
– Jos eläinkunnan tuotteet vie ihan minimiin ilman ravintolisien tai täydennettyjen elintarvikkeiden käyttöä, voi esimerkiksi B12-vitamiinin riittävä saanti vaarantua, Maijaliisa Erkkola sanoo.
B12-vitamiinia tarvitaan lisänä, jos ruokavalioon ei kuulu lainkaan eläinkunnan tuotteita.
Suolan käytössä ei ole saavutettu vanhaakaan suositusta
Suola on terveyden kannalta monien ruokavaliossa murheenkryyni. Liika suola on monen kroonisen sairauden riskitekijä.
Tällä hetkellä voimassa olevissa suomalaisissa ravitsemussuosituksissa suolan enimmäissaannin raja-arvo on 5 grammaa päivässä. Tieteellinen näyttö tukee sitä, että suolan enimmäismäärää kiristettäisiin.
Maijaliisa Erkkolan mukaan on kuitenkin pohdittava myös sitä, millaisia ohjeita on realistista noudattaa.
– Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta saa liikaa suolaa. Jos vielä kiristetään suolasuositusta, niin motivoiko se vai lannistaako se? Sellaisia keskusteluja tässä ihan varmasti vielä käydään ja katsotaan, mikä palaute julkisesta kuulemisesta saadaan.
Pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin pohjautuvien suomalaistenkin suositusten uudistustyö on jo alkanut. Näillä näkymin suomalaiset suositukset ovat valmiina keväällä 2024.