Saimaannorppa-käsikirjasta halutaan apu suojelutoimiin

Myös Saimaan alueen eläinlääkäreitä koulutetaan norppien hoitoon.

Aikuinen saimaannorppa kivellä virkeän näköisenä.
Saimaannorppia ei tule lähestyä vaikka ne vaikuttaisivat olleen pitkäänkin paikallaan. Kuva: Riikka Alakoski / Metsähallitus
  • Milka Krogerus

Saimaannorppien hoitamiseen ja huolenpitoon kootaan käsikirjaa.

Saimaalla tehdään vuosittain havaintoja apua tarvitsevista norpista ja koko ajan enemmän myös pulassa olevista kuuteista.

Metsähallituksen hankkeessa kootaan nyt terveys- ja hyvinvointikäsikirjaa, jotta näiden eläinten hoitaminen, kuntouttaminen ja käsittely olisi helpompaa ja turvallisempaa.

Samaan aikaan Saimaan alueen eläinlääkäreitä koulutetaan auttamaan saimaannorppia, jos Metsähallitus tarvitsee paikallista apua norppien kuntouttamisessa.

Koulutuksiin on osallistunut tässä vaiheessa parikymmentä eläinlääkäriä.

– Saimaannorppien hoitoon sovelletaan pitkälti muiden hylkeiden kohdalla hyviksi testattuja menetelmiä. Norpat hoidetaan kuitenkin paikallisesti ja tarttuvien tautien riski minimoiden, jotta ei aiheuteta vaaraa koko populaatiolle. Ensisijainen tavoite on edistää saimaannorpan suojelua, kertoo Sanna Sainmaa, asiantuntijana hankkeessa työskentelevä Korkeasaaren eläinlääkäri.

Tavallisen kansalaisen ei kannata lähestyä norppia. Jos norpan tilasta on huolissaan, sen tilaa voi seurata kiikaroimalla ja tarvittaessa tulee olla yhteydessä Metsähallitukseen.

– On täysin luonnollista, että norppa makoilee jäällä tai kivellä koko päivän tai pidempäänkin. Mikäli norppa makaa velttona, eikä muutamaan tuntiin nostele päätään ja vaihda asentoa lainkaan tai ei pysty sukeltamaan, on sillä todennäköisesti ongelmia,sanoo Luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila Metsähallituksesta.