KÖÖPENHAMINA Thue Christian Thann Nikolajsen, 26, valmistui fyysikoksi Kööpenhaminan yliopistosta viime marraskuussa. Maisterintutkinto syntyi kvanttifysiikan opinnoilla. Sen jälkeen Nikolajsen on hakenut noin 70:tä työpaikkaa.
– Työttömyyskassani ohjeiden mukaan minun pitää hakea keskimäärin ”1,5:tä työpaikkaa” viikossa. Se on hyvin toteutettavissa.
Nikolajsenin on pidettävä säännöllisesti yhteyttä sekä työttömyyskassaansa että työvoimatoimistoon. Hän kertoo videolla velvollisuuksistaan ja mahdollisuuksistaan työnhakijana:
Tanskan työmarkkinamalli nousi esiin Suomen vaalikeskusteluissa selittämään osaltaan sitä, miksi Tanskassa on työttömiä niin vähän. Maaliskuussa 2023 Tanskan työttömyysprosentti oli 2,8. Suomessa 15–64-vuotiaiden työttömyysaste oli 7,0.
Tässä jutussa esittelemme Tanskan-mallin, josta Suomessa nousivat esiin erityisesti ansioturvan porrastaminen ja irtisanomissuojan keventäminen. Tosin porrastettu malli ei ollut Suomen vaalien aikana vielä käytössä Tanskassa.
Tanskassa työttömyyskassoilla on merkittävä rooli. Ne tukevat aktiivisesti jäsentensä työllistymistä esimerkiksi säännöllisillä tapaamisilla ja koulutuksilla. Suomessa kassoilla on suppeampi tehtävä.
Joustavat työmarkkinat ja työttömien tukiverkko
Tanskan työmarkkina-asiantuntijat kutsuvat Tanskan työmarkkajärjestelmää yleisesti nimellä flexicurity. Termi viittaa joustavuuteen ja turvaverkkoon. Työttömyyskassoja edustavan Faglig Fælles A-kasse -kattojärjestön puheenjohtaja Eva Obdrup havainnollistaa, kuinka työntekijöitä on nopea palkata ja toisaalta myös irtisanoa.
– Saatat kuulla maanantaina työpaikkasi irtisanovan väkeä, ja keskiviikkona olet vailla työtä. Toisaalta voit luottaa siihen, ettet jää tyhjän päälle, vaan alat saada tukea heti.
Obdrupin mukaan kahden päivän irtisanomisaika koskee esimerkiksi rakennuksilla työskenteleviä ja monia toimistotyöntekijöitä. Muun muassa kaupan alalla ja julkisella sektorilla irtisanomisajat ovat pidempiä: esimerkiksi kolme kuukautta kolmen vuoden työsuhteen jälkeen ja puoli vuotta kymmenen vuoden jälkeen.
Työttömyyskassaraha alkaa raksuttaa siitä päivästä alkaen, kun palkanmaksu loppuu, oli se sitten kahden päivän tai kahden kuukauden jälkeen.
Tanskan työttömyystuki on parhaimmillaan noin 3 000 euroa, jos henkilö on maksanut kassan täysjäsenyyttä vähintään neljä vuotta putkeen ja tienannut vähintään 3 700 euroa kuussa. 2 500 euron kuukausiansiolla työttömyystuki on noin 2 000 euroa.
Tanskan työttömyystuki vaikuttaa huomattavasti Suomea suuremmalta. Vaikka Tanskassa elinkustannukset ja yleinen palkkataso ovat korkeampia kuin Suomessa, Tanskan tuki on myös suhteellisesti Suomen tukia parempi. Tämä unohtuu usein Tanskan-mallista puhuttaessa, huomauttaa flexicurity-mallia selvittänyt vanhempi tutkija Rolle Alho E2 Tutkimus -tutkimuslaitoksesta.
Ansioturvan porrastamisesta ja irtisanomissuojan keventämisestä puhuttaessa otetaan hänen mielestään liian harvoin huomioon eri maiden ominaispiirteet.
– Tanskan maantieteellinen sijainti on parempi, ja maan sisällä välimatkat ovat pienempiä kuin Suomessa. Lisäksi tanskalaisyritykset ovat kansainvälistyneempiä kuin suomalaisyritykset ja työllisyystilanne on ollut pitkään parempi kuin Suomessa, Alho toteaa.
Nämä voivat Alhon mukaan vaikuttaa positiivisesti työllisyyteen ja työn vastaanottamiseen Tanskassa.
Suomessa irtisanomisaika riippuu työsuhteen kestosta. Esimerkiksi kolmen vuoden työsuhteen jälkeen irtisanomisaika on yksi kuukausi ja kymmenen vuoden jälkeen neljä kuukautta.
Työelämässä olleiden työttömyystuki paranee, vastavalmistuneiden heikkenee
Julkisuudessa on puhuttu Tanskan-mallista, jossa työtön saa enemmän tukea työttömyysjaksonsa alussa, ja sitten tuki laskee merkittävästi. Kevääseen 2023 asti kuukausikohtaisesta työttömyystuesta putosi vain yhden päivän tuki neljän kuukauden välein, eikä sitäkään, jos työnhakija oli tehnyt joitakin osa-aikatöitä.
Porrastettu malli otettiin käyttöön vasta toukokuussa 2023. Mallin mukaan työelämässä olleet saavat aiempaa isomman työttömyystuen kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden ajan, minkä jälkeen kuukausittainen tuki laskee parisataa euroa. Sen jälkeen tuesta vähennetään korkeintaan yhden päivän tuki neljän kuukauden välein, kuten aiemminkin. Tukea voi saada kaksi vuotta.
Vastavalmistuneiden perheettömien työttömyystuki sen sijaan on tästä lähtien alhaisempi kuin aiemmin, enimmillään reilut 1 600 euroa. Kolmen kuukauden jälkeen summa laskee, ja kaikkiaan työllisyystukea voi saada vain vuoden. Vastavalmistuneet, joilla on elätettäviä, saavat saman verran tukea kuin aiemminkin kahden vuoden ajan ilman porrastusta.
Suomessa taloudellisen tuen porrastamisesta on toistaiseksi vasta keskusteltu.
Tanskan kassojen kattojärjestö suhtautuu maan uunituoreisiin muutoksiin varauksella.
– On hyvä, että työllisyystukea osittain parannetaan, mutta on ongelmallista, että se tapahtuu vastavalmistuneiden kustannuksella, Obdrup toteaa.
Obdrup lisää, että kassojen ja työvoimatoimistojen tarjoama muu kuin taloudellinen tuki on tärkeä osa flexicurity-järjestelmää.
– Säännölliset tapaamiset työllisyysneuvojien kanssa ja eri koulutukset pitävät työnhakijan aktiivisena ja auttavat löytämään uuden työn nopeasti.
Tanskan tilastokeskuksen mukaan työttömyys on pysynyt pitkään alle kolmessa prosentissa. Työmarkkinaviraston mukaan pitkäaikaistyöttömiä, eli vähintään vuoden vailla työtä olleita, on reilut 13 000. Se on noin 14 prosenttia työttömistä. Suomessa pitkäaikaistyöttömiä on paljon enemmän, runsaat 33 prosenttia työttömistä työnhakijoista.
– Entistä aktiivisempaan työnhakuun kannustava malli voi toimia nyt, kun työmarkkinat ovat hyvät. Mutta tukimallin pitäisi reagoida, jos suhdanne muuttuu, Obdrup sanoo.
Hänen mukaansa työnhakija löytää uuden työn keskimäärin noin kolmessa kuukaudessa.
Syitä ennätyksellisen matalan työttömyyden taustalla
Koska porrastettu malli on vastikään otettu käyttöön, Tanskan matalan työttömyyden taustalla on oltava jotakin muuta kuin porrastettu tuki.
Työmarkkinoihin erikoistunut ajatushautomo Arbejderbevægelsens Erhvervsrådin pääekonomisti Sofie Holme Andersen näkee kaksi syytä Tanskan hyvään työllisyystilanteeseen. Holme Andersenin mukaan tärkein syy on yleinen suhdanne.
– Tanskan talous on jatkanut nousuaan koronarajoitusten purkamisen jälkeen. Se on pitänyt työvoiman kysynnän korkeana, mikä on johtanut ennätyskorkeaan työllisyyteen ja lähes ennätysalhaiseen työttömyyteen.
Nopea toipuminen johtuu ajatushautomon mukaan osittain korona-ajan politiikasta, jossa investoitiin julkisiin hankkeisiin ja maksettiin osa työntekijöiden palkoista suurten irtisanomisten välttämiseksi. Siten yritykset olivat heti valmiita vastaamaan kysyntään, kun tilanne parani.
Toiseksi syyksi Holme Andersen nimeää flexicurityn.
– Ihmiset ovat valmiita joustamaan irtisanomissäännöissä, kun he tietävät saavansa työttömyystukea ja tarvittavaa koulutusta, jos joutuvat työttömiksi, Holme Andersen kirjoittaa Ylelle.
Tampereen yliopiston tutkija Satu Ojala sanoo, että porrastuksen korostaminen ei ole kovin hedelmällistä. Koko etuusjärjestelmää pitäisi katsoa kokonaisuutena.
Ojala mukaan oleellista olisi arvioida pienimmillä tuilla elävien tilannetta. Hänen mukaansa esimerkiksi toimeentulotukea saavien ei kannata tehdä töitä, eikä heillä ole pääsyä työllistymistä edistäviin palveluihin.
Tanskasta voisi ottaa hänen mukaansa mallia inhimillisen pääoman kehittämisestä.
– Jos ajatellaan, että työtön ei laiskuuttaan halua töihin, hänet täytyy pakottaa töihin etuuksia porrastamalla. Jos taas ajatellaan, missä kukin voisi kehittyä ja tarjota työpanostaan työmarkkinoille, keskityttäisiinkin tukemaan työnhakijan työkykyä ja ammatillista osaamista.
Ojala muistuttaa, että Suomessa pitäisi tarkastella myös, ovatko palkka ja työolot sellaisia, että ne kannustavat työntekoon. Nyt alimmat työehtosopimuspalkat ovat liian matalat.
Juttua korjattu 24.5.2023 klo 11.55: Suomessa 2 500 euroa tienannut saa reilut 1 500 euroa ansiosidonnaista kuukaudessa, ei 1 700 euroa kuten jutussa sanottiin. 3 700 euroa ansainneille tuki on reilut 2 000 euroa, ei 2 200 euroa. Juttuun lisätty tieto, että myös työllistymistä edistävään palveluun osallistuvat saavat listäukea.