Asiantuntija patistaa: Suomalaiset naiset on saatava töihin

Talousjärjestö OECD:n tuore pääekonomisti Clare Lombardelli pitää hallitusneuvotteluissa esillä olleita sopeutussuunnitelmia tervetulleina.

OECD:n pääekonomisti Clare Lombardelli.
Brittiläinen Clare Lombardelli on työskennellyt OECD:n pääekonomistina toukokuun alusta lähtien. Kuva: Herve Cortinat / OECD
  • Elli-Alina Hiilamo
  • Miina Väisänen

Helsingin Säätytalossa käydään jo kuudetta viikkoa hallitusneuvotteluja. Hallituksen muodostaja Petteri Orpon (kok.) mukaan ratkottavana on yhä vaikeita asioita. Yksi iso kysymys on julkisen talouden tasapainottaminen ja kuuden miljardin euron sopeutustoimet.

Jos Orpon tavoitteet menevät läpi, Suomella voi pian olla edessään mittavat säästötalkoot.

Talousjärjestö OECD:n tuoreen pääekonomistin Clare Lombardellin mukaan se ei kuulosta ollenkaan huonolta idealta.

– Olemme vasta nähneet kunnianhimoisen sopeutustavoitteen, mutta emme tietenkään tiedä vielä säästöjen yksityiskohtia, hän sanoo Ylen haastattelussa.

– Maltillinen julkisen talouden sopeutus auttaa Suomea taistelemaan inflaatiota vastaan ja vakauttamaan velka-asteen ja saamaan sen kääntymään alaspäin. Sopeutustoimien yksityiskohdista riippuen maltillinen sopeutus olisi Suomen taloudelle hyvä asia.

Brittiläinen Lombardelli on työskennellyt OECD:n pääekonomistin toukokuun alusta lähtien. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Iso-Britannian valtiovarainministeriössä.

Miten Suomen talous saadaan kuntoon?

OECD julkaisi tänään tuoreimman talousennusteensa. Järjestö arvioi, että Suomen talous ei kasva tänä vuonna lainkaan ja ensi vuonna se arvioi bruttokansantuotteen kasvavan 1,2 prosenttia.

Talouskasvu on Suomessa hitaampaa kuin OECD-maissa yhteensä, sillä OECD-maiden bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan tänä ja ensi vuonna 1,4 prosenttia.

Yksi hallituksen muodostaja Petteri Orpon ja kokoomuksen keskeisimmistä vaaliteemoista oli saada ”Suomen talous kuntoon”.

Mutta miten se onnistuu? Mihin pitäisi keskittyä OECD:n pääekonomistin mielestä?

Lombardelli nostaa esille kolme asiaa.

Ensinnäkin Suomen täytyy onnistua vastaamaan työvoimapulaan. Tähän hän antaa kaksi ohjetta.

– Avainasia on keskittyä keskittyä maahanmuuttoon ja naisten osallistumisen parantamiseen.

– Maahanmuutto voi helpottaa työvoimapulaa, mutta tietysti maiden on myös investoitava väestönsä tietotaitoon.

Lombardellin mukaan naisten työmarkkina-aseman parantaminen on tärkeää talouden kasvamiseksi.

– Eri puolilla Eurooppaa ja maailmanlaajuisesti me näemme, että naisilla on alhaisempi työllisyys kuin miehillä ja usein naiset ovat myös miehiä huonommin palkattuja. Maiden tulisi kiinnittää huomiota näihin asioihin ja parantaa tilannetta. Se lisäisi talouskasvua ja tuottavuutta.

OECD:n keräämistä tiedoista ilmenee, että Suomessa naisten rooli työmarkkinoilla on heikompi kuin verrokkimaissa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, kun katsotaan naisten osallistumisastetta. On kuitenkin hyvä huomioida, että muissa Pohjoismaissa myös naisten ja miesten yhteenlaskettu osallistumisaste on niin ikään Suomea korkeampi.

Viime vuoden lopussa Suomen työvoiman osallistumisaste oli miesten osalta 64,0 prosenttia, kun se naisilla oli 58,7 prosenttia. Osallistumisasteessa huomioidaan työlliset sekä aktiivisesti työtä hakevat.

Maailmantalouden kasvuennustetta korjattiin ylöspäin

Kolmanneksi Lombardellin mukaan Suomen tulee panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Tässäkin asiassa Suomi näyttää jäävän jälkeen monista maista, vaikka tutkimukseen ja tuotekehitykseen ohjatut rahat ovat OECD-maiden keskivertoa korkeammat. OECD:n mukaan Suomi käytti bruttokansantuotteestaan 3,0 prosentin verran rahaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen, kun esimerkiksi Ruotsissa vastaava luku oli 3,3 prosenttia.

Tänään julkaistussa tuoreimmassa katsauksessaan OECD arvioi, että maailmantalous on kääntymässä positiivisempaan suuntaan vaikka riskejä on edelleen paljon.

Se korjasi maailmantalouden kasvuennustettaan hiukan ylöspäin vuoden alussa julkaistusta ennusteesta. Maailmantalouden arvioidaan kasvavan tänä vuonna 2,7 prosenttia ja ensi vuonna 2,9 prosenttia.

Politiikkaradiossa keskusteltiin tiistaina hallitusneuvotteluissa esillä olleesta maahanmuuttajien tulorajasta. Kuuntele jakso alta.

Maahanmuuton tuloraja 2500 tai 1600 euroon?

Juttua korjattu 8.6. klo 11:39 niin, että grafiikan, joka kuvaa naisten työvoimaan osallistumisastetta eri maissa, otsikkoa muutettiin työikäisistä naisista yli 15-vuotiaisiin naisiin.

Aiheesta voi keskustella torstaihin 8. kesäkuuta kello 23 saakka.