Suomi on erittäin pirullisten ongelmien keskellä.
Näin on todennut kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, joka yrittää muodostaa hallitusta nyt neljättä viikkoa. Neuvotteluiden lopputulos määrittää, millaisia päätöksiä Suomessa seuraavien vuosien aikana tehdään.
Pirullisista ongelmista moni kytkeytyy talouteen. Hallitusneuvotteluissa julkiseen talouteen tavoitellaan peräti kuuden miljardin euron sopeutuksia.
Mutta mikä on Suomen todellinen talouskunto hallitusneuvotteluiden keskellä?
Vertasimme Suomen julkista taloutta Ruotsiin ja Tanskaan viidellä mittarilla. Monella niistä Suomi on takamatkalla.
1. Suomi on selvästi velkaantunein
Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (bkt) on Suomessa selvästi korkeampi kuin Tanskassa ja Ruotsissa.
Vielä vuonna 2000 Suomen julkinen velka suhteessa bkt:hen oli näitä verrokkimaita matalampi, mutta nyt maiden välille on kasvanut kuilu.
Miksi Suomi on velkaantunut niin paljon verrattuna Ruotsiin ja Tanskaan?
Taustalla on poliittisia päätöksiä, mutta yksi selitys löytyy myös siitä, että Suomen talous on kasvanut Ruotsia ja Tanskaa niukemmin. Vuoden 2008 maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkivaikutukset iskivät Suomeen paljon voimakkaammin. Osin näiltä vuosilta on perua myös Suomen suuri julkinen velka.
Tanskassa julkinen velka ei ole poliitikkojen eikä ekonomistien huolenaiheena, päinvastoin tilannetta pidetään oikein hyvänä. Suurempia rajoituksia talouskasvulle ovat saatavuusongelmat esimerkiksi tiettyjen materiaalien tai työvoiman suhteen.
Vaikka ero Ruotsiin ja Tanskaan on suuri, kaikkiin EU-maihin verrattuna Suomen julkinen velka on keskiarvon alapuolella. Useat talousasiantuntijat ovat sanoneet, että vaikka Suomen taloudella on edessään haasteita ja sopeutumiselle on tarvetta, pelotteluun tai paniikkiin ei kuitenkaan ole syytä.
2. Suomessa on suurimmat julkiset menot
Hallitusneuvotteluissa on tarkoitus karsia Suomen julkisia menoja kunnolla.
Ruotsissa ja Tanskassa julkiset tulot ja menot on sovitettu yhteen paremmin kuin Suomessa, Suomen Pankki on todennut. Tämä selittää sitä, miksi Ruotsissa ja Tanskassa on myös otettu vähemmän velkaa.
Paremmasta tasapainosta kertovat maiden viimevuotiset budjetit. Suomen budjetti on vuodesta 2009 lähtien ollut alijäämäinen, eli menot ovat olleet tuloja suuremmat.
Tanskassa budjetti taas on viime vuosina ollut ylijäämäinen. Myös Ruotsissa on ollut tapana tehdä ylijäämäisiä budjetteja. 1990-luvun talouskriisi säikäytti ruotsalaiset päättäjät ja sen jälkeen luotiin malli, jossa budjetille määriteltiin raami ja menokatto.
Kun julkisten menojen mittaluokkaa verrataan maan talouden kokoon eli bkt:hen, Suomi on Tanskaa ja Ruotsia edellä, selviää talousjärjestö OECD:n tiedoista. Suomessa siis on eniten julkisia menoja, vaikka erot eivät ole valtavan suuria.
Yksi huolenaihe Suomessa on kasvavat terveysmenot. Kun Suomen terveysmenoja vertaa Ruotsiin ja Tanskaan, tilanne ei kuitenkaan ole järin huono. Suomi käytti kolmikosta vähiten rahaa terveysmenoihin suhteessa bkt:hen.
Tilastoissa on kuitenkin ongelmansa. Bkt-vertailuun vaikuttaa voimakkaasti se, miten maan talous kehittyy. On myös hyvä muistaa, ettei julkisia menoja rahoiteta bkt:sta vaan valtion kirstusta.
3. Suomi on harmain
Väestörakenne on yksi julkisen talouden suurimmista ongelmista. Suomessa syntyy ennätyksellisen vähän lapsia samalla kun työikäisten osuus väestöstä kutistuu ja ikäihmisten kasvaa. Tämä tarkoittaa vähemmän verotuloja ja lisää tarvetta esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluille.
Suomen väestörakenteen ongelmat ovat suurempia kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Vaikka niissäkin syntyvyys on laskenut, se on painunut voimakkaimmin juuri Suomessa.
Alhainen syntyvyys huolettaa kuitenkin myös muita Pohjoismaita. Tanskassa päättäjiä on kritisoitu siitä, ettei matalaan syntyvyyteen suhtauduta tarpeeksi vakavasti. Vaikka Tanskan pääministeri Mette Frederiksen on omien sanojensa mukaan luvannut olla ”lasten pääministeri”, perhepolitiikka on keskittynyt enemmän lasten hyvinvointiin kuin lastensaantiin.
Ruotsissa syntyvyys on kulkenut perinteisesti nyrkkisäännön mukaan: kun taloudessa menee hyvin, lapsia syntyy enemmän ja kun menee huonosti, lapsia syntyy vähemmän. Viime vuonna sääntö ei kuitenkaan enää pitänyt paikkaansa. Tutkijat arvelevat, että tätä voi selittää yleinen epävarmuus.
Suomen väestötilannetta vaikeuttaa myös se, että maahamuuttoa on selvästi verrokkimaita vähemmän. Vuonna 2021 Suomeen tuli Eurostatin mukaan 1000 asukasta kohden 6,6 maahanmuuttajaa. Ruotsissa vastaava luku oli 8,7 ja Tanskassa 10,8.
Katso alla olevasta videosta, miten tanskalaiset ja ruotsalaiset kommentoivat maansa perhepolitiikkaa.
4. Suomen työllisyys on huippukorkealla, mutta se jää silti jälkeen
Tuleva hallitus haluaa löytää Suomeen 100 000 uutta työllistä. Tavoite on kova, vaikka Suomen työllisyyskehitys on ollut viime vuosina suotuisa. Silti Suomen työllisyysaste jää Ruotsista ja Tanskasta selvästi.
Tanskan ja Ruotsin parempaa työllisyystilannetta selittää useampi tekijä.
Talouspolitiikkaan erikoistuneen ajatushautomo Arbejderbevægelsens Erhvervsrådin mukaan yksi syy on Tanskan flexicurity-nimellä tunnetussa työmarkkinamallissa. Monilla aloilla työntekijöitä on mahdollisuus irtisanoa nopeasti, mutta viranomaisten ja työttömyyskassojen tukea saa heti työttömäksi jäätyään.
Tanskassa välimatkat ovat myös pienempiä, joten työtilaisuuteen voi tarttua melko helposti myös kotikaupungin ulkopuolelta. Lisäksi tanskalaiset pysyvät työelämässä keskimäärin pidempään kuin esimerkiksi Suomessa.
Ruotsissa jäädään niin ikään keskimäärin myöhemmin eläkkeelle kuin Suomessa eli työelämässä olevia on sen vuoksi enemmän. Lisäksi Ruotsissa varsinkin vanhemmat naiset tekevät enemmän osa-aikatyötä, mikä saattaa selittää työssäjaksamista.
5. Kokonaisverotus on kireintä Tanskassa
Tanskassa on vuoden 2021 lukujen perusteella Suomea korkeampi kokonaisveroaste ja Ruotsi on liki samassa lukemassa. Kokonaisveroaste kertoo julkisen sektorin keräämien pakollisten verojen ja veronluonteisten maksujen määrän suhteessa saman ajanjakson bruttokansantuotteeseen.
Orpo on todennut, ettei Suomen kokonaisveroaste myöskään tule nousemaan. Periaatteessa varaa olisi, jos katsotaan miltä tilanne Tanskassa.
Tanskassa verotus on EU-maiden korkeinta, mutta myös palkkataso on kova. Esimerkiksi sairaanhoitajan peruspalkka on noin 5 000 euroa kuukaudessa, josta maksetaan ainakin 35 prosenttia tuloveroa. Tanskan kireää verotusta on pidetty yhtenä syynä siihen, että julkiset menot ja tulot ovat niin hyvin tasapainossa.
Katso alta, mitä tanskalainen kauppatieteiden opiskelija sanoo maansa verotuksesta.
Jutussa ollutta grafiikkaa korjattu 29.5. kello 10.45. Julkisia menoja koskevassa grafiikassa luki aluksi ”osuus bruttokansantuotteesta”, kun oikea termi on ”suhde bruttokansantuotteeseen”.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 27. toukokuuta kello 23:een saakka.