Suomeen on parissa vuodessa perustettu useita yrityksiä, jotka myyvät ei-päihdyttävää kannabiksen kukintoa. Kauppaa käydään avoimesti verkossa ja useissa kivijalkaliikkeissä eri puolilla maata.
Yksi kannabiksen kukintoa myyvistä yrityksistä on kuopiolainen Red Eyed Rabbit. Yhtiöllä on Kaninkolo-liikkeitä Kuopiossa, Jyväskylässä, Turussa, Lahdessa, Kotkassa ja kohta myös Hämeenlinnassa.
Lahden-myymälässä silmä osuu nopeasti matalaan lasivitriiniin. Vitriinissä on mustia purkkeja ja pusseja, joissa lukee kannabislajikkeen nimi sekä muutaman kirjaimen yhdistelmä, useimmiten CBD.
– CBD-kukinnon kauppa käy yllättävän hyvin, kertoo Red Eyed Rabbitin perustaja ja pääomistaja Mikko Pietarinen.
Tuote näyttää ja tuoksuu samalta kuin päihdyttävä, tyystin laiton kannabis. Miten sen myyminen ja ostaminen voi olla laillista?
Juju piilee siinä, että esimerkiksi Kaninkoloissa myytävä kannabis ei sisällä ollenkaan päihdyttävää THC:tä. THC ja CBD ovat kaksi tunnetuinta kannabiksesta löydettyä yhdistettä.
Poliisi on ilmaissut julkisesti, ettei niin kutsutun nolla-THC-kukan kauppaaminen tai käyttäminen ole sen näkökulmasta ongelma.
– Poliisi ei ole kiinnostunut toiminnastamme. Olemme olleet heille avoimia alusta asti, Pietarinen kertoo.
Sen sijaan Tulli on kannabisbisneksestä hyvin kiinnostunut.
Huumerikostutkinta
Tulli takavarikoi viime kesänä kymmeniä kiloja suomalaisten yrittäjien maahantuomaa CBD-kannabiksen kukintoa ja käynnisti tutkinnan. Tutkinta on yhä kesken.
Mikko Pietarinen on yksi tutkinnan kohteista. Tulli epäilee häntä törkeästä huumausainerikoksesta.
– Kyllähän se on raskasta. Siksi moni ei tätä bisnestä lähde tekemään, Pietarinen sanoo.
Kahden viikon tutkintavankeudessa oli aikaa miettiä. Pietarinen päätti väistyä yrittäjän paikalta.
Nykyään Red Eyed Rabbitin toimitusjohtaja on Jirko Väisänen. Hänkin kertoo olevansa Tullin tutkinnassa epäiltynä, koska työskenteli yhden Kaninkolon myymäläpäällikkönä takavarikon aikaan.
Väisäsen mukaan Tulli takavarikoi Red Eyed Rabbitilta yli 30 kiloa CBD-kannabista, josta löytyi pieniä määriä THC:tä.
– Kun tuomio tulee, se varmaan määrittää bisneksen tulevaisuutta aika paljon. Toivomme kovasti, että päätös olisi viisas, Väisänen sanoo.
Ennen rikostutkintaa yritys myi noin vuoden ajan kuituhampun kukintoa, jossa oli hyvin pieni määrä THC:tä, noin 0,2 prosenttia. Päihdekannabiksessa THC-prosentti on useimmiten 10–20.
Takavarikon jälkeen yritys vaihtoi lajikkeisiin, joista THC on niistetty kokonaan pois. Niiden myyntiin tai maahantuontiin viranomaiset eivät ole puuttuneet ainakaan toistaiseksi.
– Tätä on tosi vaikea sanoa huumausaineeksi, koska tässä ei huumausainetta ole, Mikko Pietarinen toteaa.
Tullin linja on kuitenkin yhtä tiukka kaiken kannabiksen suhteen, sanoo Tullin rajoitusasiantuntija Anne Pullinen. Hän kommentoi asiaa yleisellä tasolla, eikä ota kantaa keskeneräiseen tutkintaan.
– Jos puhutaan kannabiskasvista, sen maahantuonti on kielletty. Takavarikoidusta kukinnosta alkaa todennäköisesti tutkinta, oli siinä THC:tä tai ei.
Kun taas puhutaan CBD-valmisteista, esimerkiksi öljyistä, Tulli suhtautuu maahantuontiin lähinnä lääkelain perusteella. Maahan saa tuoda ilman lääkelupaa ainoastaan kosmeettisia tuotteita.
Tulli tekee tällä hetkellä noin 150–250 CBD-valmisteiden takavarikkoa vuodessa. Takavarikoista vain pieni osa johtaa rikostutkintaan.
Huonetuoksuja
Suomalainen kannabisbisnes on korviaan myöten harmaalla alueella.
Tullin lisäksi myös Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on kiinnostunut ei-päihdyttävästä kannabiksesta, tai oikeastaan vain CBD:stä. Fimea luokittelee CBD:n eli kannabidiolin lääkeaineeksi. Siksi CBD-tuotteita ei saa markkinoida tai myydä lääkinnällisiin tarkoituksiin.
Lisäksi CBD-tuotteita ei saa myydä elintarvikkeina EU:ssa.
Byrokratia on johtanut siihen, että myyjän ja ostajan täytyy käydä kauppaa hieman kierrellen. Koska lain mukaan CBD-kannabista ei voi myydä poltettavaksi, höyrystettäväksi tai syötäväksi, Kaninkolot myyvät kukintoa vain huonetuoksuksi. Kaupan jälkeen on ostajan vastuulla, mitä hän tuotteella tekee.
Mutta miksi ei-päihdyttävää kannabista ylipäänsä ostetaan? Syy pilee juuri CBD:ssä.
Vastalääke ”oispa kaljaa” -oloon
Markus Storvik on farmakologian dosentti Itä-Suomen yliopistossa. Hänen mukaansa CBD ei huumaa ihmistä yhtään, pikemminkin päinvastoin: yhdiste leikkaa päihdyttävän THC:n vaikutuksia, jos niitä käyttää samaan aikaan.
– Siitä ei tule millään tavalla jännittävä olo. Sen vaste on hieman samanlainen kuin vaikkapa parasetamolilla, joka sekään ei tunnu yhtään miltään.
CBD:n markkina-arvo on globaalisti miljardeja, koska aineeseen liitetään niin monenkirjavia terveyshyötyjä. Jotkut uskovat kannabidiolin tepsivän vähän kaikkeen iho-ongelmista syöpään.
Suomessa on kaksi reseptilääkettä, Sativex ja Epidyolex, joissa CBD on vaikuttava aine. Sativex sisältää myös THC:tä, ja sitä käytetään MS-taudin lihasjäykkyyteen. Epidyolex taas on puhtaasti CBD-lääke, jolla hoidetaan tietyntyypistä epilepsiaa.
Storvikin mukaan CBD:llä on myös tulehduksia lievittävää ja antipsykoottista vaikutusta. Terveessä ihmisessä hyödyt jäänevät kuitenkin vähäisiksi.
– CBD:llä on ilmeisesti tietynlaista ahdistusta lieventävä vaikutus. Se vähentää sellaista epämääräistä ”oispa kaljaa” -oloa, kuten joku joskus kuvaili.
Ihmelääkkestä ei ole kyse. Esimerkiksi kivun lievittäjänä CBD ei Storvikin mukaan vaikuta olevan järin tehokas.
– Sitten on masennus, enpä tiedä vaikuttaako siihenkään. En ole nähnyt tästä kunnollista näyttöä. CBD:llä on enemmänkin lievästi rentouttava vaikutus.
Aine on toisaalta sangen vaaraton. Haitat, kuten ripuli tai yhteisvaikutukset reseptilääkkeiden kanssa, esiintyvät vasta erittäin isoilla annoksilla.
Markus Storvik ei ymmärrä Tullin ja Fimean kireää suhtautumista CBD:hen ja ei-päihdyttäviin hamppuvalmisteisiin.
– Vastustan sitä henkeen ja vereen. Ei siinä ole mitään järkeä. Uskon, että alaa halutaan suitsia, koska ajatellaan sen olevan kannabiksen laillistamisen keppihevonen.
Storvikin mielestä alle 0,2 prosenttia THC:ta sisältäviä CBD-tuotteita pitäisi kohdella elintarvikkeina. Lisäksi pitäisi tehdä selkeä ero huumekannabiksen ja ei-päihdyttävän kuituhampun välillä, hän sanoo.
”Suomi tulee perässä”
Myös Mikko Pietarinen ja Jirko Väisänen toivovat, että sääntely kevenee. He uskovat, että ei-päihdyttävän kannabiksen bisnes tulee kasvamaan ja Suomen-markkinoille säntää uusia yrittäjiä jatkossakin.
Pietarinen uskoo kannabiksen sääntelyn muuttuvan vapaammaksi myös päihdyttävän tavaran osalta.
– Maailmalla ja EU:ssa suuntana on kannabiksen vapautus, viimeisenä Saksa. Suomi tulee perässä. Meillä on kovin järeitä viranomaisia, jotka haluavat pitää tietyistä asioista kiinni.
Red Eyed Rabbit suunnittelee aloittavansa oman nolla-THC-kukinnon kasvattamisen Suomessa, mikäli se osoittautuu lain puitteissa mahdolliseksi. Samalla loppuisi kädenvääntö Tullin kanssa.
Toistaiseksi kädenvääntö jatkuu. Tällä hetkellä Mikko Pietarinen ja Jirko Väisänen odottavat Tullin tutkinnan päätöstä ja mahdollisia huumerikossyytteitä.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 14.6.2023 klo 23:een asti.