Palloliitto julkaisi keskiviikkona puskemiseen liittyvät suositukset, joiden mukaan alle 10-vuotiaille ei suositella puskemisen harjoittelua jalkapallolla lainkaan. Sitä vanhemmille ikäluokille harjoittelua voidaan lisätä ikävuosien mukaan asteittain, ensin kevyemmällä pallolla. Myös aikuisiässä puskuharjoitteita tulisi tehdä maltillisesti.
Palloliiton lääkintävaliokunnan puheenjohtaja Tommi Vasankarin mukaan ohjeistukset perustuvat tämänhetkiseen tutkimustietoon sekä muiden maiden ohjeistuksiin.
– Ollaan rehellisiä. Jos näin tiedemiestaustalla sanon, niin mikään tämänhetkinen suositus ei perustu voimakkaaseen tieteelliseen faktaan, koska emme me tiedä. Meillä ei ole sellaista faktaa.
Varmaa on kuitenkin se, ettei ainakaan nuorten lasten tulisi harjoitella pallolla puskemista. Vasankari painottaa, että vaikka ei vielä tiedetä, mikä on täysin oikea tapa, niin ainakin tiedetään, mikä on varmasti väärä. Siten suositusikäraja asetetaan toistaiseksi sellaiseen ikään, joka on helppoa toteuttaa esimerkiksi sarjajärjestelmän kannalta. Suositusta aletaan jalkauttamaan Palloliiton koulutuskanavien kautta seuratasolle.
Aivosairauksien ja puskemisen syy-seuraussuhde osoitettu
Palloliitto seuraa suosituksissa kansainvälistä suuntaa. Esimerkiksi Skotlannin jalkapalloliitto antoi viime vuoden marraskuussa uusia aikuisten puskemiseen liittyviä ohjeistuksia. Toistuvia puskusuorituksia sisältäviä harjoitteita saa olla enintään kerran viikossa. Tällaisia harjoituksia ei saa myöskään suorittaa ottelua edeltävänä tai seuraavana päivänä.
Jo vuonna 2020 Skotlannin liitto julkaisi ohjeistuksen pallon puskemisesta juniori-ikäluokkiin. Sen mukaan alle 12-vuotiaat eivät harjoittele pallon puskemista ollenkaan.
Ohjeistuksien taustalla ovat useat tutkimukset. Esimerkiksi Glasgow'n yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että eläkkeellä olevilla jalkapalloilijoilla on kontrolliryhmään verrattuna suurempi riski neurodegeneratiivisille sairauksilla, kuten Alzheimerin taudille.
Tutkimuksissa on pystytty osoittamaan, että pelaajien muistissa ilmenee häiriöitä, jotka kestävät 24–48 tuntia toistuvien puskusuorituksien jälkeen.
– Voisi sanoa inhottavasti, että se (tutkimus) oli ihan pässin selvä viesti. Tämän pelin iskuissa on jotain sellaista, että tämänkaltaiset sairaudet ovat yliedustettuina. Se ei anna hirveästi jossittelulle varaa, Vasankari sanoo.
Sky Sportsin mukaan Glasgow'n yliopiston tutkimusryhmä on myös havainnut, että jalkapalloilijat kuolevat jopa kolme ja puoli kertaa verrokkiryhmää todennäköisemmin aivosairauksiin.
Glasgow'n yliopiston tohtori Willie Stewart sanoi syksyllä 2021 The Guardianin mukaan, että jalkapallossa pitäisi käydä keskustelua, onko pallon puskeminen ”ehdottoman välttämätöntä”.
Jo aiemmin jalkapalloilijoiden dementiariskistä oli puhuttu, mutta nyt oltiin Stewartin mukaan tilanteessa, jossa oli pystytty osoittamaan syy-seuraussuhteita. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi maalivahdeilla aivosairauksien riski ei erottunut verrokkiryhmästä, kun taas usein palloa puskevilla puolustajilla riski oli viisinkertainen.
– Jalkapalloa pitäisi myydä terveysvaroituksen kera, joka kertoisi, että toistuva puskeminen voi lisätä dementian riskiä, Stewart sanoi.
Puskemisen kieltäminen säännöillä
Myös Englannin jalkapalloliitto on tehnyt suosituksia puskumäärien rajoittamiseen. Lisäksi käynnissä on kokeilu, joka voi johtaa siihen, että puskeminen kielletään alle 12-vuotiailta kaudeksi 2023–24.
Stewart on skeptinen erilaisista linjauksista. Myös Skotlannin jalkapalloliiton puheenjohtaja Ian Maxwell on puhunut ”radikaalista jalkapallon uudelleenajattelusta”.
– Jalkapallossa ei pitäisi niinkään miettiä aivotärähdysprotokollia, joita ei kuitenkaan noudateta, tai harjoituksiin liittyviä rajoituksia, joilla ei ole tieteellistä pohjaa. Pitäisi mieluummin miettiä, miltä jalkapallo näyttäisi ilman puskemista, Maxwell sanoi.
Vasankari suhtautuu sääntömuutoksiin epäilevästi.
– Jos piirun verran kritisoidaan jalkapallon kansainvälisiä järjestöjä, niin eivät he hirveän aktiivisia ole olleet tämän tiimoilta. Vielä ei ole sitä lopullista tutkittua tietoa. Eikä varmasti haluta hirveästi maailman harrastetuinta liikuntaa lähteä muokkaamaan.
Myös tästä syystä kansalliset toimijat voivat tehdä suosituksia, mutta sääntömuutokset tapahtuvat kansainvälisten organisaatioiden kautta.
– Sääntömuutoksia uudesta linjauksesta ei tule, vaan puhutaan ennen kaikkea suosituksista. Se, mitä tehdään harjoituksissa, näkyy varmasti myös pelissä. Tulevaisuudessa se voi näkyä myös säännöissä, Vasankari sanoo.
Jatkossa esimerkiksi 8-vuotiaan päällä tehdysta maalista ei siis tuomita rikettä, sillä kyse on harjoitteluun liittyvistä suosituksista.