PEKING Kesäkuun 15. päivä 2023 jää Kiinan pääkaupungissa mieleen yhtenä historian kuumimmista. Lämpömittarit hipoivat iltapäivällä 40 astetta, mikä on 20 miljoonan asukkaan metropolissa tukahduttava olotila.
Ei ihme, että kansalaiset eivät jaksaneet lähteä Tiananmenin aukiolle johtavien katujen varsille odottamaan, josko he voisivat nähdä Xi Jingpingin autosaattueen.
Tänään 70 vuotta täyttävä presidentti ja puoluejohtaja tuskin pahastui siitä. Hän paiski töitä normaalisti, joten autosaattuekin liikkui työn merkeissä.
Pekingissä käy koronatauon jälkeen taas ulkomaisia arvovieraita. Xi on tällä viikolla isännöinyt muun muassa palestiinalaisten presidenttiä Mahmud Abbasia. Viikonvaihteessa kaupunkiin saapuu Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken.
Tavallisen kansan parissa 70-vuotias Xi on nähty viime vuosina enää harvoin. Hän muistuttaa koko ajan enemmän etäistä yksinvaltiasta. Siitäkin huolimatta, että poliittisen uransa alkuaikoina hän nimenomaan taisteli yksinvaltiutta vastaan.
Puolue ei hyväksy elinikäisiä virkoja
Xin edeltäjät ja muut kommunistipuolueen vaikuttajat pyrkivät estämään Mao Zedongin kaltaisen henkilökultin uusiutumisen Kiinassa. Mao perusti 1949 Kiinan kansantasavallan ja johti sitä kuolemaansa 1976 saakka.
Kommunistipuolue on sittemmin kirjannut sääntöihinsä, ettei se enää hyväksy elinikäisiä virkoja eikä kukaan sen jäsenistä nauti koskemattomuutta, mikäli hoitaa tehtäviään huonosti.
Puolueen johtotehtävien pitäisi olla määräaikaisia, korkeintaan kymmenen vuoden pestejä. Alemmissakaan tehtävissä ei puolueen toimintatapojen mukaan saisi olla 15 vuotta kauemmin kerrallaan.
Nämä säännöt eivät kuitenkaan tunnu koskevan puolueen nykyistä nokkamiestä. 2012 valtaan noussut Xi valitutti itsensä viime lokakuussa jo kolmannelle viisivuotiskaudelle puolueen pääsihteerinä.
Presidentin virkakausien määrältä poistettiin rajoitukset vuonna 2018. Se tarkoittaa, että Xi voi olla presidenttinä vaikka kuolemaansa saakka.
Haastajilla ei asiaa politbyroohon
Kiinassa puoluejohtaja on presidenttiä merkittävämpi päättäjä. Xi on edennyt laskelmoidusti tuohon asemaan pääsemiseksi ja sen pitämiseksi itsellään.
Tultuaan valituksi toiselle viisivuotiskaudelle puolueen pääsihteerinä 2017 hän rikkoi Kiinan poliittista etikettiä. Hän jätti kutsumatta mahdollisia seuraajiaan lähipiiriinsä.
Etiketti olisi edellyttänyt, että Xi olisi nimennyt puolueen päättävään elimeen politbyroon pysyvään komiteaan uusia kykyjä, jotka voisivat kokemuksen karttuessa edetä aina vallan huipulle saakka.
Xi kuitenkin valitsi uskollisiksi työjuhdiksi luonnehdittuja virkamiehiä, joista ei ole hänen haastajikseen yli 1,4 miljardin asukkaan maan johtajana.
Yhtä vanhaksi kuin Biden?
Xin suuresta vallasta ja tavasta käyttää sitä kertoo se, että hänen virkakautensa pituudesta ja mahdollisesta seuraajasta ei käydä julkista keskustelua. Huhumylly ehkä jauhaa, mutta mahdollisia nimiä ei ole nostettu laajemmin esille.
Wall Street Journal kertoo puoluelähteisiinsä viitaten, että Xi saattaa haluta pysyä tehtävissään ainakin 2035 saakka. Hän olisi tuolloin 82-vuotias eli samanikäinen kuin Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on ensi vuoden vaaleissa, joissa hän pyrkii toiselle kaudelle.
Vallan keskittäminen huolettaa monia, eikä pelkästään Kiinassa. Mikäli supervallan johtaja sairastuisi vakavasti tai joutuisi jostain muusta syystä jättämään yllättäen tehtävänsä, seuraukset voisivat olla arvaamattomia.
Varapresidentti ryhtyisi väliaikaisesti hoitamaan presidentin tehtäviä ja keskuskomitea valitsisi puolueelle uuden johtajan. Asiantuntijat kuitenkin varoittavat, että selkeiden seuraajaehdokkaiden puuttuessa tilanne voisi muuttua arvaamattomaksi valtataisteluksi.