Suomalaiset solmivat avioehtoja runsaasti aiempaa enemmän, kertoi Yle hiljattain. Huolimaton perehtyminen asiaan saattaa johtaa ikäviin yllätyksiin, arvioi juristi Maiju Rihtniemi.
– On tullut vastaan tilanteita, joissa lopputulos ei vastaakaan osapuolten tahtoa tai tarkoitusta ja asia valkenee avioehdon tehneille vasta eron hetkellä, Rihtniemi kertoo.
Hän on huolissaan siitä, että avioehto saatetaan laatia vailla ymmärrystä sen todellisista vaikutuksista.
– Näen melkoisen vaaran siinä, että mallia katsotaan netistä tai naapurilta. Vaihtoehtoja avioehtosopimukselle kun on niin paljon. Mikä sopii yhdelle pariskunnalle ei välttämättä sovi toiselle, hän sanoo.
Rihtniemi kertoo kuusi esimerkkitapausta, joissa avioehto voi yllättää tai johtaa epäreiluihin lopputuloksiin.
1. Avioehtoa ei ole vahvistettu
Avioehtosopimus pitää rekisteröidä virallisesti.
Rihtniemelle on tullut vastaan tapaus, jossa eroamassa oleva pari oli allekirjoittanut aikanaan avioehtosopimuksen, mutta sitä ei ollut vahvistettu Digi- ja väestötietovirastossa.
– Pelkkä allekirjoitus ei riitä, vaan sopimuksen voimaantulon edellytyksenä on sen rekisteröinti DVV:ssä, Rihtniemi sanoo.
Avioehdon puuttumisesta hyötyy pariskunnan vähävaraisempi osapuoli, koska hän saa erossa puolet pariskunnan yhteenlasketusta omaisuudesta.
2. Kun todistajat ovat liian läheisiä
Esimerkiksi sisko tai siskon mies ovat liian läheisiä todistajiksi.
Todistajien pitää olla esteettömiä eli täysin perheen ulkopuolisia henkilöitä, esimerkiksi ystäviä tai naapureita.
– Helposti tulee mieleen, että otan todistajaksi siskon tai siskon miehen. Erotilanteessa puoliso voi vedota esteellisiin todistajiin ja avioehto ei päde. Näitä tapahtuu välillä.
3. Jos avioehtoon suostuu painostettuna
Juristi varoittaa allekirjoittamasta sopimusta, jota ei ymmärrä tai halua allekirjoittaa.
Rihtniemelle tulee silloin tällöin tulee vastaan avioehtosopimuksia, jotka on laadittu varakkaamman puolison vaatimuksesta. Hänen mukaansa tyypillinen tilanne on, että vähävaraisempi puoliso – yleensä nainen – on ollut vuosikausia kotona hoitovapaalla ja mahdollistanut toiselle puolisolle uran ja tienaamisen.
– Toinen on ehkä kiltteyttään tai tietämättömyyttään suostunut sopimukseen, jolloin on luotu epäreilu tilanne. Eron hetkellä vaimo tajuaa, ettei saa mitään. Tulipa kerran myös vastaan avioehtosopimus, jonka sulhanen oli laatinut ja vaatinut allekirjoitettavaksi hääpäivänä, hetkeä ennen kirkkoon lähtöä, Rihtniemi kertoo.
Rihtniemi korostaa, että kenenkään ei pidä allekirjoittaa sopimusta, jota ei halua allekirjoittaa tai jonka sisältöä ei täysin ymmärrä.
– Joskus sopimuksen laatimista perustellaan sillä, että mies halusi tai miehen vanhemmat vaativat.
4. Kun avioehtoa lykätään
Puoliso ei aina suostukaan avioehtoon naimisiin menon jälkeen, vaikka siitä olisi puhuttu ennen liiton solmimista.
Avioehdon voi tehdä ennen avioliiton solmimista tai koska tahansa avioliiton aikana. Joskus rakkauden huumassa avioehdosta keskusteleminen tuntuu vaikealta ja sopimuksen solmimista lykätään myöhemmäksi.
– Lykkäämistä tulee vastaan paljon. On ehkä ajateltu, että tehdään avioehto, muttei ikinä saada aikaiseksi. Tai asiasta on keskusteltu ennen naimisiin menoa, mutta toinen ei suostukaan siihen enää häiden jälkeen.
Tällaisessa tilanteessa avioehtoa ei voida tehdä, koska avioehto on kahdenvälinen sopimus johon vaaditaan kummankin suostumus.
5. Kun avioliitto päättyykin kuolemaan
Puolisonsa menettänyt voi joutua maksamaan extraveroja jopa kymmeniä tuhansia euroja.
Jos avioehtosopimuksessa avio-oikeus on suljettu kokonaan pois, avioliiton päättyessä kumpikin pitää omat varansa. Moni ei kuitenkaan Rihtniemen mukaan ymmärrä, että tämä pätee myös silloin, kun avioliitto päättyy kuolemaan.
Jos on lapseton pariskunta, periytyy ensin kuolleen puolison omaisuus leskelle. Tällöin avio-oikeuden täysin poissulkevan avioehdon veroseuraamukset voivat yllättää. Leski perii vainajan omaisuuden, mutta koko perinnöstä pitää maksaa perintövero.
– Voi olla kyse tuhansista, jopa kymmenistä tuhansista euroista. Se ei ole verotuksellisesti järkevää, Rihtniemi sanoo.
Ilman avioehtoa tai erilaisella avioehdolla verojen määrä saattaa olla pienempi, koska puolisoiden välisestä tasingosta ei tarvitse maksaa veroja.
6. Jos avioehtoon suostuu, kun liitto on jatkunut vuosia
Jos vähävaraisempi puoliso suostuu avioehtoon, varakkaampi hyötyy.
Joskus pari päätyy solmimaan avioehtosopimuksen eron jo häämöttäessä tai kun avioliitto on kestänyt pitkään. Tällöin Rihtniemi suosittelee harkitsemaan asiaa erityisen tarkasti.
Kerran hänen teki pahaa tehdä avioehtosopimus pariskunnalle, joka oli ollut pitkään aviossa.
– Mies omisti kaiken ja vaimolla ei ollut mitään, vaimo oli ollut pitkään kotiäitinä, ja nyt haluttiin tehdä avio-oikeuden täysin poissulkeva avioehto, Rihtniemi sanoo.
Miten välttää sudenkuopat?
Perehdy avio-oikeuteen ja erilaisiin avioehtovaihtoehtoihin etukäteen.
Digi- ja väestötietoviraston avioehdoista vastaava johtava asiantuntija Tanja Tams suositteli aiemmin Ylellä perehtymään tarkkaan siihen, millaisen avioehtosopimuksen tekee. Hänen mukaansa sopimus on hyvä käydä juristin kanssa läpi, jotta tietää varmasti tietää, mitä on sopimassa.
Myös Rihtniemi kehottaa selvittämään tarkasti ennen naimisiin menoa, mitä avio-oikeus tarkoittaa ja millaisia vaikutuksia avioehdolla olisi. Olennaista on myös miettiä, millainen avioehto juuri kyseiselle pariskunnalle sopii. Asiaan vaikuttavat esimerkiksi erot puolisojen tulotasoissa ja varallisuudessa, tulevat perinnöt, yhteiset tai aiemmista suhteista syntyneet lapset ja yrittäjyys.
– Naimisiin mennään rakkaudesta, mutta lainsäätäjän näkökulmasta avioliitto on puhtaasti taloudellinen ja juridinen liitto. Siksi faktat on tärkeää selvittää, Rihtniemi sanoo.
Voit keskustella aiheesta 27.6. klo 23 asti.