Petteri Orpon (kok.) hallitus on koolla Königstedtin kartanossa. Ohjelmassa on keskustelua hallitusohjelman toteuttamisesta, mutta suurempi kiinnostus kohdistuu päällä olevaan hallituksen luottamuskriisiin.
Orpo kertoi keskipäivällä, että Königstedtissä on käyty hyviä ja rakentavia keskusteluja, joissa viime päivien kriisejä on käyty läpi.
– Kävimme keskustelun, joka oikoi lommoja. Meillä on yhteinen näkemys, mitä tapahtui ja miten mennään eteenpäin, Orpo sanoi.
Yle pyysi arviota hallituksen tilanteesta entiseltä pitkäaikaiselta pääministeriltä Matti Vanhaselta (kesk.) ja Helsingin yliopiston politiikan tutkijalta Johanna Vuorelmalta.
Hallituksen vaikean tilanteen taustalla on luottamusäänestys perussuomalaisten elinkeinoministeristä Vilhelm Junnilasta. Äänestyksessä toinen hallituspuolue RKP päätti vastoin hallitustyöskentelyn yleistä periaatetta äänestää Junnilan luottamusta vastaan.
Junnilan luottamusäänestyksen taustalla puolestaan oli tämän aiemmat viittaukset äärioikeistolaiseen symboliikkaan ja esiintymiset äärioikeistolaisten tilaisuuksissa. Vaikka Junnila sai eduskunnan luottamuksen äänestyksessä, hän ilmoitti eroavansa vain pari päivää äänestyksen jälkeen.
Vanhanen: pääministerin rooli voi kasvaa
Suomen kolmanneksi pitkäaikaisin pääministeri Matti Vanhanen pitää Orpon hallituksen varhaista pelisääntöpalaveria hyvin poikkeuksellisena.
Vanhasen näkemyksiä arvioidessa pitää toki muistaa sekin, että hän on pitkän linjan keskustapoliitikko, jonka oma puolue on tällä hetkellä oppositiossa.
– Yleensä hallitusneuvotteluvaiheessa jo muodostetaan toiminnan pelisäännöt. Tätä ministeri Junnilaa koskevaa tapahtumaa eduskunnassa ei ilmeisesti oltu osattu ennakoida.
Vanhanen mukaan syntynyt tilanne on outo.
– Tiedossa on kuitenkin ollut, että erityisesti perussuomalaisten ministereillä on taustalla kannanottoja, joiden esittäminen hallituksen nimissä varsinkaan ulkomailla ei välttämättä olisi kovinkaan viisasta.
Vanhanen ennakoi, että Königstedtissä pyritään tekemään sopimus siitä, että erimielisyydet sovitaan jatkossa hallituksen sisällä ennen julkisia kannanottoja. Hän katsoo, että yksi päätulos kriisistä voi olla pääministeri Petteri Orpon roolin kasvu tulevissa kriisitilanteissa.
– Perinteisesti on toimittu niin, että hallitukseen osallistuvat puolueet tekevät täysin suvereenisti omat ministeriratkaisunsa. Tämä perinne on nyt koetuksella. Varmaan puolueet jatkossakin valitsevat ministerinsä itse, mutta veikkaan, että pääministerille tullaan antamaan jonkinlaista sananvaltaa kriisitilanteissa: oikeus kehottaa myös toisen puolueen ministeriä jättämään paikkansa.
Avointa valtakirjaa hankala antaa
Matti Vanhanen katsoo, että Junnila-tapaus on ollut hallituspuolueille niin traumaattinen, että ne ainakin jonkin aikaa pidättäytyvät toistensa julkisesta arvostelusta.
Sen sijaan Vanhanen suhtautuu epäillen siihen, että hallituspuolueet voisivat antaa toisilleen pitävän lupauksen siitä, että toisen puolueen ministeriä tuetaan jatkossa aina ja kaikissa tilanteissa.
– Eteenhän saattaa tulla tilanteita, joissa joku ministeri on aikaisemmin tehnyt kannanottoja tai tekstejä, joista muut eivät tällä hetkellä tiedä ja joita ei kuitenkaan voi millään tavalla puolustella.
Vanhasen mukaan edes hallituskumppaneiden kesken on hyvin vaikeaa antaa toisille avointa valtakirjaa mille tahansa tulevalla tilanteelle.
– Se helposti johtaa siihen, että jos uusi ongelma tulee, sitten onkin kyse koko hallituksen olemassaolosta, eikä vain yksittäisen ministerin.
Vanhanen sanoo ymmärtävänsä, että perussuomalaisissa tunnetaan ärtymystä, kun muut pyrkivät puuttumaan heidän sisäisiin valintoihinsa.
– Mutta sellaista politiikka vain välillä on, Vanhanen toteaa.
Vuorelma: Pelisääntökeskustelu tuskin toimii
Politiikan tutkija Johanna Vuorelma katsoo, että Orpon hallituksen ongelmat tuskin ratkeavat pelisäännöistä sopimalla.
Epäluottamus puoluenelikon kesken oli Vuorelman mukaan hyvin poikkeuksellisesti jo lähtökohtatilanne. Se johti muun muassa pitkiin hallitusneuvotteluihin ja seikkaperäiseen hallitusohjelmaan.
Vuorelma katsoo, ettei perussuomalaisten poliitikkojen aikaisempi julkinen toiminta ole voinut tulla hallituskumppaneille yllätyksenä, vaan jyrkät reaktiot ja otsikot ulkomailla ovat yllättäneet hallituksen.
Vuorelma näkee hallituksen sisäisissä ristiriitojen syynä kaksi erillistä tasoa: mahdollinen ideologinen ääriajattelu hallituksen sisällä ja toisaalta erot politiikan tekemisen tyylissä.
Orpon johtamaa pelisääntökeskustelua Vuorelma pitää tehottomana keinona puuttua näihin ongelmiin.
– Ei se yleensä ole epäselvää pitkän linjan poliitikoille, miten ministerin kuuluu toimia tai miten luottamusta hallituskumppaneiden välillä luodaan. Tässä Junnilan tapauksessahan on toimittu pelisääntöjen mukaan julkisessa retoriikassa ja samanaikaisesti eri logiikan kautta omille kannattajille.
Mitkään sopimukset pelisäännöistä eivät välttämättä ratkaise tilannetta, jossa yhden hallituspuolueen koko poliittisen toiminnan ydin on pelisääntöjen ja normien haastaminen.
– (Timo) Soinin aikaanhan toimittiin niin, että kun poliittisen toiminnan normeja rikottiin, niin puheenjohtaja Soini irtisanoutui niistä ja puhui syyllisen harjaamisesta. Nythän Riikka Purra ei toimi samalla logiikalla, vaan antoi Junnilalle täyden tuen ja on kuitannut hänen tekemisensä huumoriksi.
”Hallituksen toimintaedellytykset näyttävät vaikeilta”
Kun samalla RKP:stä on jo etukäteen viestitty, että ainakaan kaikki edustajat eivät jatkossakaan aio tukea kaikkia hallituksen esityksiä, lähtökohta on Johanna Vuorelman mukaan vaikea.
– En tiedä, miten tuosta lähtökohdasta käydään pelisääntökeskustelua. Edellisellä kaudella pelisääntöpuhe ehkä toimi paremmin, kun oltiin kuitenkin lähtökohtaisesti sitouduttu tiettyihin käytäntöihin ja traditioihin.
Vuorelma katsoo, että sekä ideologisiin eroihin että toimintatapoihin liittyvä epäluottamus ei ennusta hyvää Orpon hallituksen jatkolle.
– Sen toimintaedellytykset näyttävät tällä hetkellä vaikeilta, koska epäluottamusta on monella tasolla.
Jos kyse olisi vain ideologisesta hajonnasta, Vuorelman mukaan ongelma voitaisiin yrittää ratkaista sillä, että sitoudutaan hallitusohjelmaan.
– Mutta nyt on kyse siitä, että perussuomalaisten pitäisi sitten muuttaa pitkäaikainen politiikan tekemisen tapansa.
Vuorelma sanoo, että ministereiksi on nyt valittu edustajia, jotka ovat profiloituneet retoriikalla, joka ei ole vallitsevien poliittisten normien mukaista. Hän viittaa esimerkiksi tietoihin ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion (ps.) väestönvaihtopuheista eduskunnassa.
– Näistä lähtökohdista hallitustyöskentely ei ratkea sillä, että keskustellaan pelisäännöistä, eikä edes pitkällä ja hyvin tarkalla hallitusohjelmalla.
Vuorelma toteaa, että politiikan agendalle tulee jatkuvasti asioita hallitusohjelman ulkopuolelta, ja hallituksen pitäisi pystyä reagoimaan niihin johdonmukaisesti ja nopeasti.
– Politiikassa ei pysty päättämään ja kontrolloimaan, että pysytellään vain hallitusohjelmaan kirjatuissa asioissa.