Viime vuonna nähdyt sähköhintojen rajut heilahtelut ovat heijastuneet hyvin vaihtelevasti osinkoon, jonka energiayhtiöt ovat maksaneet kuntaomistajilleen viime vuoden tuloksistaan.
Yle kysyi osingoista pariltakymmeneltä kaupungilta. Ne omistavat energiayhtiönsä joko kokonaan tai suurelta osin.
Eniten osinkoaan vuotta aiemmasta ovat kasvattaneet Helsinki (+164%), Jyväskylä (+150%) ja Rovaniemi (+91%).
Helsingin osinkosumma pomppasi lähes 70 miljoonaan euroon. Rovaniemenkin lähes kaksinkertaistui liki 11 miljoonaan euroon ja Jyväskylän saama osinko moninkertaistui viiteen miljoonaan euroon.
– Viime vuoden tulos on erinomainen ja antaa hyvän mahdollisuudet kaupungin omistaman Alva-yhtiön osingonmaksuun, toteaa Jyväskylän talousjohtaja Vesa Voutilainen.
Lahden osinko suli
Mutta monen osinko myös laski, jopa romahti. Näitä ovat Kouvola (-35%), Vaasa (-64%) ja etenkin Lahti (-80%), jonka osinko suli viime vuonna miljoonaan euroon, viidesosaan aiemmasta.
– Osingot ovat vähentyneet merkittävästi sen takia, että nyt maksetaan pois lainoja, takavuosien suuria investointeja, joilla päästiin eroon kivihiilestä ja saatiin uudet Kymijärven voimalat. Lisäksi polttoaineena käytetyn metsähakkeen hinta on noussut merkittävästi, kertoo Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen.
– 180 miljoonaa euroa oli viimeisin voimalaitosinvestointi, Timonen toteaa.
Timosen mukaan näyttää siltä, että lähivuodet mennään Lahdessa laihemmilla osingoilla.
– Sitten toivotaan ja uskotaan, että osingonmaksukyky palautuu entiselleen.
Timosen mukaan laihat osingot tuntuvat kaupungin budjetissa, koska on totuttu huomattaviin osinkoihin.
– Toisaalta tilanne on tiedetty etukäteen ja siihen on pystytty varautumaan. Hoidetaan taloutta muilla keinoilla, Timonen kertoo.
Jyväskylässä puolestaan uskotaan, että energiayhtiöstä saatavat osingot pysyvät jatkossakin vähintään hyvällä nykytasolla tai vähän kasvavat. Rahat ovat tarpeen kaupungin säästöpaineiden takia.
– Jos meidän pitää etsiä erityyppisiä tasapainotustoimia 40 miljoonan euron edestä, yhtiöstä maksettavalla osingolla on siinä aikamoinen merkitys. Kaupungin vuosibudjetti on reilut 500 miljoonaa euroa, Voutilainen kertoo.
Vakio-osingot uhan alla
Iso osa kaupungeista nostaa energiayhtiöistään saman osinkosumman joka vuosi. Niin tapahtui myös nyt. Tulosta ei niin tuijoteta, koska lukuisat kaupungit suosivat vakaata, tasaista tuottoa vuodesta toiseen. Esimerkiksi Tampere ja Turku ovat kuitanneet 20 miljoonan euron osingot vuosia peräkkäin. Tällainen tasaisuus ei välttämättä jatku ikuisesti.
– Etenkin energiamarkkinan valtava muutos vaikuttaa siihen, että se vaatii nyt paljon kaikilta toimijoilta. Toinen on tietysti se, että on siirrytty aitoon markkinaympäristöön. Energiayhtiöt eivät ole enää, kunnallisetkaan, sellaisia monopoliyhtiöitä kuin on joskus totuttu ajattelemaan, Lahden Timonen tuumii.
Lainoista miljoonien korkotulot
Osinkojen ohella lukuisat kuntaomisteiset energiayhtiöt maksavat omistajilleen myös miljoonien korkotuloja. Kaupungit ovat ryhtyneet pankkiireiksi energiayhtiöilleen ja lainanneet niille huomattavia summia rahaa, yleensä kiinteällä korolla. Niinpä nämä tulot pysyvät melko vakioina vuodesta toiseen, mikä ilahduttaa kaupunkien budjettiniiloja suuresti.
Kuluvan vuoden suurimmat korkotulot ropisevat Helsingille. Kaupungin kokoon ja budjettiiin suhteutettuna korkotuloilla on kuitenki selvästi suurempi merkitys mun muassa Lappeenrannalle, Rovaniemelle ja monelle muulle kaupungille.
Kuten oheisesta taulukosta näkee, osa kaupungeista ei saa energiayhtiöiltään korkotuloja lainkaan, koska ei ole lainoittanut niitä.
Kaikenkaikkiaan osingot ja korkotulot pienentävät päättäjien painetta nostaa kuntaveroa. Jos niitä ei heruisi, joutuisivat kaupungit periaatteessa nostamaan kuntaveroaan keskimäärin 0,5-1 prosenttiyksikköä saadakseen saman rahamäärän kunnan kirstuun. Toinen vaihtoehto on säästökuuri tai osin molemmat.
Energiayhtiöiden voitoista keskusteltiin A-studiossa marraskuussa 2022. Energiayhtiö Helenin myynti- ja asiakaspalvelujohtaja Anu-Elina Hintsa vastaa, mihin sähkön hinnasta saadut voitot menevät.