Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) sanoo pelkäävänsä, että suomalainen akkuteollisuus nojaa liiaksi vanhenevaan akkuteknologiaan.
Muun muassa ympäristö- ja energiakysymyksiin keskittynyt Pietikäinen on neljättä kauttaan Euroopan parlamentissa, keskusta-oikeistolaisen EPP-ryhmän riveissä.
1990-luvun alussa hän toimi Suomessa ympäristöministerinä.
Pietikäinen sanoo viime kuukausina esiin nousseen suola-akkuteknologian tulleen niin nopeasti markkinoille, että se ennakoi nopeaa muutosta akkujen valmistuksessa.
– Pelkään, että Suomessa ei saada kunnolla akkualan bisnestä pystyyn, kun meillä on käsissä vanheneva teknologia, Pietikäinen pohtii.
Vanhenevalla teknologialla hän tarkoittaa litiumakkuja, joita muun muassa keveytensä takia käytetään esimerkiksi puhelimissa ja sähköautoissa. Litiumakun ongelmana ovat raaka-aineiden kaivoslouhinta ja ympäristökysymykset.
Suola-akut valmistetaan muun muassa suolasta ja hiekasta, jotka ovat raaka-aineina halpoja ja helposti saatavia.
Kiinalaisyhtiö CATL kertoi huhtikuussa ryhtyvänsä asentamaan suola- eli tarkasti ilmaistuna natriumioniakkuja henkilöautoihin.
Suomen akkualan edunvalvontajärjestö Akkuteollisuus ry ei jaa Pietikäisen näkemystä. Järjestön toimitusjohtaja Pia Vilenius sanoo, että Suomeen suunnitellut alan tehtaat eivät vanhene käsiin suola-akkujen takia.
– Kyseiset laitokset ovat kemianteollisuuden laitoksia. Niissä voidaan jalostaa muunkinlaisia raaka-aineita ja ottaa tarvittaessa käyttöön uusia teknologioita, Vilenius sanoo.
Uusia materiaaleja ja keksintöjä tarvitaan
Akkualaa tarkasti seuraava VTT:n erikoistutkija Marko Paakkinen sanoi Ylen jutussa keväällä yllättyneensä, kun kiinalaiset kertoivat asentavansa suola-akkuja henkilöautoihin.
– En odottanut, että se olisi tullut näin nopealla aikataululla henkilöautoihin, Paakkinen totesi.
Akkuteollisuudessa on yleisesti tiedossa, että nykyisten akkujen metalliraaka-aineet eivät riitä tulevaisuudessa. Siksi tarvitaan myös uusia keksintöjä akkumateriaaleiksi.
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen sanoo, että akkualan investoinneissa on tärkeää selvittää mitkä materiaalit haastavat tulevaisuudessa nykyisiä markkinoita ja materiaaleja.
– Kyllä ne suola-akut sieltä tulevat, Pietikäinen uskoo.
Suola-akut ovat lisä
Kotimainen akkualan teollisuus seuraa nyt tarkasti millä tavalla suola-akut todellisuudessa tulevat markkinoille.
Akkuteollisuutta Suomessa kehittävän valtionyhtiön Suomen Malmijalostuksen johtaja Vesa Koivisto sanoo, että tulevaisuudessa nähdään useita erilaisia akkuratkaisuja – ei vain yhtä, joka soveltuisi kaikkiin akkuja tarvitseviin laitteisiin kuten sähköautoihin, älypuhelimiin tai työkaluihin.
– Esimerkiksi autoteollisuudessa suola-akut ovat yksi lisä, eivät nykyisiä poissulkeva, Koivisto toteaa.
Samoilla linjoilla on Haminaan valmisteilla olevan akkumateriaalitehtaan teknisestä suunnittelusta vastaava CNGR Finland oy:n Risto Pieviläinen. Hän sanoo, että tehdas varautuu tuottamaan metalleihin, kuten nikkeliin ja kobolttiin perustuvia akkumateriaaleja.
– Näemme, että näissä riittää markkinapotentiaalia useaksi vuodeksi. Seuraamme toki akkuteknologioiden kehitystä ja markkinoita tarkasti.
Akkumetallien kierrättämiseen perehtynyt tutkijaopettaja Sami Virolainen LUT-yliopistosta pitää litiumakkujen nopeaa korvaamista suola-akuilla liian yksinkertaisena ajatteluna.
– Vaikka suola-akut osoittautuisivatkin paremmaksi kuin muut materiaalit, niin voimakas siirtymä teknologiassa vie aikaa.