Saamelaiskäräjävaaleissa on tänä syksynä paljon uusia ehdokkaita valmiina lähtemään saamelaiskäräjille. Ehdokkaista noin kolmannes on sellaisia, jotka ovat ensi kertaa ehdolla saamelaiskäräjävaaleissa.
Heihin kuuluu Utsjoella lääkärinä työskentelevä Leena Niittyvuopio-Jämsä. Hän halusi lähteä ehdokkaaksi muutettuaan takaisin kotiseudulleen.
– Saamelaisten hyvä arkipäivä on minulle sydämenasia. Haluan vahvistaa saamelaiskäräjien yhteyttä tavallisiin saamelaisiin. Haluan olla edistämässä saamelaisten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia, sanoo Niittyvuopio-Jämsä.
Utsjoen kunnasta on kotoisin myös ehdokaslistan ainoa alle 30-vuotias ehdokas, poronhoitaja ja kulttuurityöntekijä Anni-Sofia Niittyvuopio. Hänelle on tärkeää, että myös nuoria on ehdolla ja että nuoret näkevät sen, että heillekin on tilaa politiikassa. Niittyvuopio ei ole ollut aiemmin ehdolla saamelaiskäräjävaaleissa, mutta saamelaispolitiikka on hänelle tuttua. Hän on toiminut neljä viimeistä vuotta saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtajana.
– Nuorisoneuvostossa olen päässyt näkemään kattavasti saamelaiskäräjien työtä ja nähnyt työn tärkeyden. Olen työskennellyt saamelaiskäräjillä koulutus- ja kulttuuriasioiden eteen, ja näen, että minulla on annettavaa yhteisöllemme ja saamelaiskäräjille.
Halu edistää saamelaisten oikeuksia
Uusi ehdokas vaaleissa on myös yrittäjä ja taksinkuljettaja Kari Guttorm Utsjoelta. Guttorm päätti lähettää ehdokaspaperit kyllästyttyään siihen, miten Tenon kalastussopimuksen kanssa meneteltiin ja miten Tenonlaakson asukkaiden oikeuksia omaan vesistöön rajoitettiin.
– Olen seurannut kauan saamelaispolitiikkaamme ja saamelaiskäräjiä. Menetin hermoni Tenon uuden kalastussopimuksen ja -määräysten käsittelystä. Oikeuksiamme omiin vesiimme, jokiimme ja maihimme rajoitetaan jatkuvasti lisää, sanoo Guttorm.
Saamelaisten oikeuksien edistäminen sai myös Veijo Niittyvuopion ryhtymään ensimmäistä kertaa ehdolle saamelaiskäräjävaaleihin. Utsjoen kunnasta lähtöisin oleva Niittyvuopio on asunut jo pitempään Helsingissä. Hän työskentelee Turvallisuus- ja kemikaaliviraston Tukesin ylitarkastajana. Niittyvuopio kertoo seuranneensa pitkään saamelaispoliikkaa. Hän haluaa tuoda esiin sitä, että saamelaisia koskettavat myös valtakunnaliset asiat, kuten kaivokset ja Suomen jäsenyys puolustusliitto Natossa.
– Saamelaiskäräjien ja saamelaisten pitäisi viedä tällaisia asioita proaktiivisesti eteenpäin ja käsitellä niitä, etteivät ne ole tuntemattomia ja tule eteen yllättäen. Tällaisten suurien asioiden takia olen kokenut, että niistä pitää mennä puhumaan myös saamelaisten puolesta, jotta heidänkin asioitaan huomioidaan, sanoo Niittyvuopio.
Kirkkonummelainen Toivo Lukkari muutti Utsjoelta etelään töiden perässä 30 vuotiaana. Hän päätti lähteä saamelaiskäräjävaalien ehdokkaaksi, jotta saamelaisalue olisi houkuttelevampi ja työllistävämpi saamelaisille itselleen. Lukkarin mielestä saamelaispolitiikassa tarvitaan näkemystä, jossa pohjoisen kunnat säilyisivät vahvoina saamelaisalueina.
– Saamelaispolitiikka tällä hetkellä keskittyy liian pienen eturyhmän etujen ajamiseen, eli luontaistaloudessa eläviin. Minun mielestäni pohjoisessa olisi syytä vahvistaa elinkeinorakennetta ja sitä kautta mahdollistaa, että useampi saamelainen voisi jäädä omalle kotiseutualueelle. Näen siinä sen arvon, että jos enemmän saamelaisia asuisi pohjoisessa, sen vahvempana myös saamenkieli pysyisi, sanoo Lukkari.
Kaupunkien kolttasaamelaiset haluavat edistää kielellisiä oikeuksia
Saamelaiskäräjävaaleissa on tänä vuonna ehdolla myös useita uusia kolttasaamelaisehdokkaita.
Rovaniemellä kasvanut Maarit Kiprianoff asuu nyt Helsingissä. Kiprianoff on työskennellyt pitkään Helsingin saamenkielisen koulutoiminnan eteen. Hän lähti vaaleihin ehdolle nähtyään läheltä sen, miten saamelaiset ovat alkaneet ponnistella saamelaiskäräjälain edistämiseksi.
– Suurin vaikutus on ollut sillä, että näin miten tärkeää kansalaisvaikuttaminen on saamelaisasioiden, saamelaislasten ja -nuorten koulutien sekä saamelaiskäräjälain edistämisessä ja tukemisessa, sanoo Kiprianoff.
Sevettijärveltä lähtöisin oleva rovaniemeläinen Tinja Semenoff haluaa olla mukana vaikuttamassa saamenkielisten oikeuksiin Suomessa. Ajatus vaaliehdokkuudesta tuli ensin aviomieheltä, ja Semenoff jätti asiakirjat ehdokkuudestaan viime hetkellä.
– Haluan kolmen lapsen äitinä edistää saamelaisten perheiden, lasten ja nuorten asioita ja etenkin kielenopetukseen liittyviä asioita. Myös sote-puolen asiat ovat lähellä sydäntä, sanoo Semenoff.
Kolttakulttuurisäätiön asiamies Mari Gauriloff Helsingistä on myös ehdolla vaaleissa. Gauriloff näkee, että saamelaiskäräjillä tarvitaan hänen osaamistaan saamelaisten yhdistämiseksi.
– Olen työskennellyt pitkään saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen asioiden eteen ja koen, että ihmisten olisi helppo lähestyä minua. Tunnen saamelaisten nykyiset ja aiemmat kielelliset haasteet ja haluan olla mukana puolustamassa saamelaisten oikeuksia tässä kovassa maailmassa, sanoo Gauriloff.
Saamelaislasten ja -nuorten asioiden edistäminen on monen sydäntä lähellä
Inarilainen saamenkielinen luokanopettaja Margareetta Suoninen on myös ensi kertaa ehdolla vaaleissa. Suoninen näkee, että hänellä on osaamista saamelaislasten ja -nuorten asioista sekä opetusasioista.
– Uskon, että minulla on paljon tieto-taitoa, jota välittää eteenpäin. Olen päässyt näkemään meidän saamelaisnuoriamme ja -lapsiamme, seuraamaan koulunkäyntiä ja opetusta sekä sitä, mikä on arjen tilanne meillä saamelaisilla, mainitsee Suoninen.
Vuotsolainen Armi Palonoja on kotoisin Inarista ja työskennellyt kauan saamelaismatkailuyrittäjänä Saariselällä. Palonoja haluaa olla hyödyksi saamelaiskulttuurille ja saamelaispolitiikassa.
– Yrittäjänä olen tottunut ratkaisemaan monenlaisia vastaan tulleita asioita. Haluan olla päättämässä ja rakentamassa saamelaisten asioita. Haluan edistää perheiden, lasten ja ikäihmisten asioita. Saamen kieli on myös lähellä sydäntä, vaikken itse puhukaan sitä, sanoo Palonoja.
Helsinkiläinen Inka Musta innostui lähtemään ehdolle toimittuaan aktiivisesti saamelaiskäräjälain edistämiseksi. Inarista kotoisin oleva Musta haluaa käyttää osaamistaan saamelaisasioiden edistämiseksi.
– Saamelaisten tilanne on lähellä sydäntäni ja olen nähnyt, miten vaikea tilanne meillä on, kun ajatellaan ihan perusoikeuksia. Koen, että minulla olisi tieto-taitoa, joka käyttää saamelaisten hyödyksi. Olen työskennellyt poliittisen vaikuttamisen parissa ja haluan jatkaa työtä saamelaisten hyväksi, sanoo Musta.
Inarilainen taksiyrittäjä Marko Katajamaa lähti ehdolle saamelaiskäräjille, koska hänen mielestään oli väärin, että Metsähallitus halusi rajoittaa metsästystä saamelaisalueella sen jälkeen, kun pyöräilijä ammuttiin kuoliaaksi Savukoskella. Katajamaa olisi toivonut saamelaiskäräjien ottavan kantaa rajoituksiin sekä auttavan häntä valituksen laatimisessa ja asian viemisessä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
– Tein valituksen sitten itse. Vaikutti siltä, ettei saamelaiskäräjät aja kaikkien saamelaisten etua, ja lähdin siksi ehdolle. Saamelaiskäräjät ei ole ajanut metsästäjien ja kalastajien etuja, kertoo Katajamaa.
Korjattu 16.8. klo 9:54: Mari Gauriloffin titteli ”kolttasaamelaisten asiamies” on muutettu muotoon Kolttakulttuurisäätiön asiamies.