Dán čavčča sámediggeválggain leat valjis ođđa evttohasat gergosat vuolgit Sámediggái. Sullii goalmmádas evttohasain leat dakkárat, geat eai leat ovdal leamaš evttohassan sámediggeválggain.
Okta sis lea doavttir Leena Niittyvuopio-Jämsä Ohcejogas, gos son bargá dál doavttirin. Evttohassan son hálidii vuolgit dan maŋŋá, go fárrii ruovttoluotta ruovttuguvlosis.
– Munnje váibmoášši lea sápmelaččaid buorre árga. Hálidan nannet Sámedikki ja dábálaš sápmelačča oktavuođa. Hálidan leat ovddideamen sámiid gielalaš ja kultuvrralaš rivttiid, dadjá Niittyvuopio-Jämsä.
Ohcejoga gielddas lea eret maiddái listtu áidna vuollái 30-jahkásaš evttohas, boazodoalli ja kulturbargi Anni-Sofia Niittyvuopio. Sutnje lea dehálaš, ahte nuorat leat maiddái evttohassan ja nuorat oidnet, ahte sidjiide lea sadji. Vaikko Niittyvuopio ii leatge ovdal leamaš evttohassan sámediggeválggain, lea sámepolitihkka sutnje oahpis, go son lea maŋimuš njealje jagi doaibman Sámedikki nuoraidráđi ságadoallin.
– Nuoraidráđis lean hui čiekŋalit beassan oaidnit Sámedikki barggu ja oaidnán, man dehálaš dat lea. Lean leamaš Sámedikkis barggus, lean bargan skuvlenáššiiguin, kulturbarggu, ahte gal mun oainnán, ahte mus lea juoidá addit min servodahkii ja Sámediggái.
Miella ovddidit sámiid vuoigatvuođaid
Ođđa evttohas lea maiddái fitnodatdoalli ja táksevuoddji Kari Guttorm Ohcejogas. Son mearridii sáddet evttohasbáhpáriid, go dolkkai mo Deanu guolástansoahpamušain meannudedje ja Deatnogátte olbmuid vuoigatvuođaid iežaset čázadahkii gáržžidedje.
– Lean čuvvon guhká min sámepolitihka ja Sámedikki. Mus aisttan nearvvat bulle dainna ođđa Deanu guolástansoahpamušain ja -njuolggadusain. Olles áigge dat gáržžidit min iežamet čáziin, jogain ja eatnamiin, lohká Guttorm.
Sámiid vuoigatvuođaid ovddideapmi giktalii maid Veijo Niittyvuopio álgit vuosttas háve evttohassan sámediggeválggaide. Niittyvuopio lea eret Ohcejoga gielddas, muhto lea jo guhkit áigge ássan Helssegis. Son bargá Dorvvolašvuođa ja kemikáladoaimmahat Tukes bajit dárkkisteaddjin. Son muitala iežas guhká čuvvon sámepolitihka. Niittyvuopio háliida buktit ovdan, ahte maiddái riikkaáššit, dego ruvkkit ja Suoma lahttuvuohta bealuštanlihttu Natos, guoskkahit sápmelaččaid.
– Sámediggi ja sápmelaččat galggašedje váldit dákkár áššiid proaktiivvalaččat ovddosguvlui ja daid gieđahallat, ahte dat eai leat dalle amas áššit, ahte dat eai boađe fáhkka. Dán lágan stuorra áššit leat, maid dihtii lean dovdan, ahte dáid beales ferte mannat hállat sápmelaččaid beales maiddái, vai sápmelaččaid áššit váldojuvvojit vuhtii, muitala Niittyvuopio.
Gávpogiid nuortalaččat háliidit ovddidit gielalaš rivttiid
Dán jagi sámediggeválggain leat maiddái olu ođđa nuortalaševttohasat.
Maarit Kiprianoff lea bajásšaddán Roavenjárggas ja orru dál Helssegis. Kiprianoff lea doaibman Helssega sámegielat skuvladoaimmaid ovdii guhká, muhto vulggii dál evttohassan go oinnii lahka, mo sámit ieža leat galgan áŋgiruššat garrasit sámediggelága ođasteami ovdii.
– Stuorámus váikkuhus lei dan maŋŋá go oidnen, man dehálaš álbmotváikkuheapmi lea sámeáššiid ovddideamis ja sámemánáid ja -nuoraid skuvlabálgás, ja sámediggelága ođasteamis ja dan doarjumis, lohká Kiprianoff.
Roavvenjárggas ássi Tinja Semenoff lea eret Čeavetjávrris ja hálida dál leat mielde váikkuheamen sámegielagiid rivttiide Suomas. Jurdda evttohasvuođas vulggii vuos isida evttohusas, ja báhpáriid son bijai sisa áibbas maŋimus muttus.
– Hálidan golmma máná eadnin ovddidit bearrašiid, sámemánáid ja -nuoraid áššiid, eandalitge giela oahpaheami. Maiddái sode-beali áššit leat lahka mu váimmu, dadjá Semenoff.
Maiddái Nuortalaškulturfoandda áššeolmmoš Mari Gauriloff Helssegis lea evttohassan sámediggeválggain. Gauriloff oaidná, ahte su máhttu ovttastit sámiid oktii dárbbašuvvo maiddái Sámedikkis.
– Lean guhká bargan sámiid gielalaš ja kultuvrralaš áššiid bealis ja oainnán, ahte olbmuin livččii álki lahkonit mu. Dovddan sámiid dálá ja ovddeš giellahástalusaid. Háliidan leat mielde bealušteamen sámiid vuoigatvuođaid dán garra máilmmis, dadjá Gauriloff.
Sámemánáid ja -bearrašiid áššiid ovddideapmi lea máŋgasa váimmu lahka
Anárlaš sámegielat luohkáoahpaheaddji Margareetta Suoninen lea maiddái vuosttas háve evttohassan válggain. Son oaidná, ahte sámemánáid ja -nuoraid áššit sihke oahpahusáššit leat suorggit, main sus leat attáldagat.
–Mun jáhkán mus lea olu diehtu ja dáidu, maid mun sáhtán addit viidáset. Mun lean beassan oaidnit min sámenuoraid ja -mánáid, čuovvut skuvlavázzima ja oahpahusa ja dan, mii lea árgabeaivvi dilli mis sápmelaččain, namuha Suoninen.
Vuohččulaš Armi Palonoja lea eret Anáris ja bargan guhká sámeturismafitnodatdoallin Suoločielggis. Son hálida leat ávkin sámekultuvrii ja sámepolitihkkii.
– Fitnodatdoallin lean hárjánan čoavdit máŋggalágan áššiid, mat leat boahtán mu ovddal. Hálidan mearridit ja hukset sámiid áššiid. Hálidan ovddidit bearrašiid, mánáid ja ahkeolbmuid áššiid. Sámegiella lea maiddái lahka váimmu, vaikko in hálage dan, dadjá Palonoja.
Helssetlaš Inka Musta movttáskii maiddái vuolgit evttohassan go lei aktiivvalaččat doaibman sámediggelága ođasteami ovdii. Musta lea eret Anáris ja hálida geavahit máhtus sámeáššiid ovddideapmái.
– Sámiid dilli lea lahka mu váimmu ja lean oaidnán, man váttes dilli sámiin lea, go jurddaša áibbas vuođđorivttiid. Oainnán, ahte mus livčče dieđut ja dáiddut, maid sáhtán geavahit sámiid ávkin. Lean bargan olu politihkalaš váikkuheami ja hálidan joatkit dán barggu sámiid ovdii, lohká Musta.
Anárlaš táksefitnodatdoalli Marko Katajamaa vulggii evttohassan Sámediggái, go su mielas ii leat riekta, ahte Meahciráđđehus háliidii ráddjet meahcásteami sámeguovllus dan maŋŋá, go sihkkelasti báhččojuvvui jámas Savukoskis. Son livččii sávvan Sámedikki váldit bivddu ráddjemii beali ja veahkehit su válmmaštallat áššis váidaga alimus hálddahusriektái.
– Dahken váidaga de okto. Orui, ahte Sámediggi ii vuoje buot sámiid ovdduid, ja danin vulgen evttohassan. Sámediggi ii dál leat ovddastan meahcásteddjiid ja guolásteddjiid ovdduid, muitala Katajamaa.
Ođđa evttohas lea maiddái Toivo Lukkari Kirkkonummis. Yle Sápmi ii fáhten su jearahallamii bearjadaga.
Govva rievdaduvvon 14.8. dii. 15.38: Lasihuvvon Veijo Niittyvuopio govva.
Divvojuvvon 16.8. dii. 9:48: Nuortalaškulturfoandda âššeolmmoš Mari Gauriloff. Čáliimet ovdal nuortalaččaid áššeolmmoš.