SILVER SPRINGS, MARYLAND / HELSINKI Ovensaranat eivät kulu värväystoimistolla. Ketään ei kulje sisään, kukaan ei tule ulos Yhdysvaltain armeijan värväyspaikassa Silver Springsissä Marylandissa.
Tilanne on pitkälti sama ympäri maata. Yhdysvaltojen asevoimilla on ollut viime vuosina suuria vaikeuksia värvätä tarpeeksi nuoria palvelukseen.
Vuonna 2022 asevoimien kaikki puolustushaarat – merijalkaväkeä lukuun ottamatta – jäivät useita kymmeniä prosentteja jälkeen vuotuisesta rekrytointitavoitteistaan.
Tänä vuonna tilanne ei näytä Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan yhtään sen paremmalta.
Marylandin värväystoimistolta marssii lopulta ulos 18-vuotias Jaidyn Mewha. Nimet ovat nyt papereissa ja tulevaa jalkaväensotilasta odottaa seuraavaksi lähtö alokasleirille Georgiaan.
– Haluan nähdä maailmaa, kokea asioita ja tienata samalla rahaa, nuorukainen perustelee päätöstään liittyä armeijaan.
Värväystoimiston ikkunassa kiiltelee kuvia huippumoderneista hävittäjistä, erikoisjoukkojen sotilaista, mitaleista.
Kuviin on kiteytetty asevoimien perinteinen valttikortti nuorten rekrytoinnissa. Armeija lupaa seikkailun.
Mewhan kaltaisia seikkailijoita on kuitenkin vuosi vuodelta vähemmän.
Nuorten kunto heikentynyt
Kenraaliluutnantti Thomas Spoehrin (evp) mukaan rekrytointiongelmat johtuvat niin taloudellisesta kuin sosiaalisistakin syistä.
Asevoimista konservatiiviseen Heritage-ajatushautumoon siirtynyt Spoehr nostaa päällimäiseksi syyksi amerikkalaisten nuorten terveyden rapautumisen.
– Tällä hetkellä ainoastaan 23 prosenttia maamme nuorista on kykeneviä palvelemaan asevoimissa täysin puhtaalla terveyshistorialla. Muilla on todistus jostain vaivasta, joka voi haitata asepalvelusta, Spoehr kertoo Ylen haastattelussa.
Tärkeimpiä esteitä sotilasuralle ovat merkittävä ylipaino, mielialalääkkeet ja huumehistoria, kenraaliluutnantti listaa.
Vertailu Suomeen on valaisevaa. Myös täällä on aika ajoin oltu huolissaan varusmiesten kunnosta, mutta Suomessa asepalveluksen suorittaa edelleen noin kaksi kolmasosaa miesten ikäluokasta.
Voivatko amerikkalaiset nuoret todella olla näin sairaita?
– En lähde vertailemaan maita, mutta hälyttävä alhainenhan Yhdysvaltojen luku on. Osin se selittyy varmasti myös erilaisella terveysjärjestelmällä, Spoehr tuumii.
Yhdysvalloissa etenkin nuorten mielialalääkkeiden ja ADHD-lääkkeiden käyttö on 2000-luvulla kasvanut selvästi.
Nyt nämä reseptit näkyvät asevoimien viime vuonna käyttöön ottamassa uudessa tietokoneohjelmassa ja vaativat monesti sotilasuralle pyrkiviltä nuorilta lisätyötä – kuten uusien lääkärilausuntojen hankkimista, raportoi verkkolehti Task and Purpose.
Joskus terveydentilan selvittäminen voi viedä kuukausia ja nuori ehtii jo muuttaa mielensä asevoimiin liittymisestä, lehti jatkaa.
Raha ratkaisee
Toinen tärkeä tekijä nuorten haluttomuudelle palvella asevoimissa on talous.
Yhdysvaltojen työmarkkinat vetävät tällä hetkellä hyvin ja yritykset maksavat kohtuullisia palkkoja nuorille. Asevoimissa palvelevan sukanvarteen ei jää yhtä paljon kuin ennen.
Ongelma on suurin miehistötasolla, mutta joillain aloilla myös upseereista on pulaa.
– Esimerkiksi cyber-ulottuvuudessa ansiot yksityisellä sektorilla ovat selvästi korkeammat, mikä haittaa rekrytointia, kenraaliluutnantti Spoehr sanoo.
Myös markkinoinnilla on merkitystä.
Yhdysvalloissa parhaiten sotilaita on löytänyt merijalkaväki, joka on vuosi vuoden jälkeen saanut rekrytointikiintiönsä täyteen.
– He markkinoivat itseään joukkona, johon kaikki eivät pääse. Toisessa ääripäässä on armeija, joka korostaa, että heille kaikki ovat tervetulleita. Siinä välissä on laivasto ja ilmavoimat, Spoehr analysoi.
Puolustushaaroista eniten ongelmia on ollut armeijalla, joka jäi viime vuonna 15 000 sotilasta vajaaksi rekrytointikiintiöstä.
Tänä vuonna sekä ilmavoimat että laivasto ovat ilmoittaneet, että ne jäävät useilla tuhansilla tavoitteestaan.
Kenties hieman yllättäen ilmavoimilla on ollut vaikeuksia löytää uusia pilotteja.
– Lentäjille on tiettyjä fyysisiä vaatimuksia. Sitten kun arvokkaaseen koulutusohjelmaa on hyväksytty, palvelukseen pitää sitoutua useammaksi vuodeksi, mikä voi säikyttää nuoria, Spoehr sanoo.
Asevoimien imago on laskenut
Runsas parikymmentävuotta sitten, syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen Yhdysvalloissa ei ollut puutetta sotilaaksi haluavista.
Kylmän sodan jälkeinen toimettomuuden aika oli päättynyt ja asevoimat piti kääntää uuteen asentoon – terroristijahtiin.
Nyt Kiinan noustessa Yhdysvaltain asevoimat pitäisi kääntää takaisin perinteisen suurvaltasodan suuntaan. Etenkin meri- ja ilmavoimat tarvitsevat vahvistusta, koska seuraava suuri sota tullaan todennäköisimmin käymään Indopasifisella merialueella.
Yhdysvaltain asevoimien demografisen selkärangan muodostavat edelleen valkoiset, etelästä tai keskilännestä tulevat miehet.
– Jos laitat sata yhteen huoneeseen, niin yli puolet menee tuohon kategoriaan, Spoehr hymähtää.
Juuri tässä ryhmässä kiinnostus palvellla asevoimissa on viime vuosina laskenut.
– Vetäytyminen Afganistanista on laskenut asevoimien vetovoimaa jollain tavalla, kenraaliluutnantti analysoi.
Yhdysvalloissa sotilaan ammatti on perinteisesti kulkenut vahvasti suvussa.
Spoehrin mukaan tämä ”sosiaalinen rekrytointi” on kuitenkin viime vuosina alkanut katkeilla. Se tarkoittaa, että isolla osalla amerikkalaisista nuorista ei ole enää mitään henkilökohtaista kosketusta asevoimiin.
Samaan aikaan monet varuskunnat sijaitsevat maan eteläosissa kauempana rannikoiden suurista väestökeskittymistä, mikä edelleen estää sotilaiden ja siviilien sekoittumista.
Helpoin ratkaisu olisi Spoehrin mukaan muuttaa tapaa, jolla asepalveluksesta puhutaan julkisuudessa.
– Värväytyminen ei tarkoita, että olet suuressa riskissä loukkaantua. Tai että jäät jälkeen urakehityksessä ja palkassa. Nämä ovat isoja väärinkäsityksiä, joihin täytyisi puuttua, kenraaliluutnantti sanoo.
Yhdysvaltojen turvallisuuden kannalta ratkaisun löytyminen on välttämätöntä.
– Jos rekrytointimääriä ei saada nousemaan, se tulee tarkoittamaan, että kykymme sotia tulee laskemaan. Tämä on täysin selvää, Spoehr jatkaa.