Markkinoinnin alalla tunnetaan käsite pinkki raha (pink money), joka tarkoittaa, että myynnin kohderyhmänä ovat homot, tyypillisimmillään lapsettomat miesparit. Esimerkiksi matkakohde saattaa mainostaa olevansa ”gay friendly” ja toivoo saavansa asiakkaiksi lapsettomia pareja, joilla on varaa panostaa vapaa-aikaan, tai kumppania etsiviä bilettäjiä.
Mutta minulla on huonoja uutisia: homouden mukana ei tule rahasäkkiä, ikävä kyllä. Transsukupuolisuuden mukana olisi itse asiassa todella hyvä tulla rahasäkki, vaan eipä tule heillekään.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjinnällä on monella tavalla vaikutusta sateenkaari-ihmisten talouteen.
Sen sijaan syrjintä, jota vähemmistöt kohtaavat, käy myös kukkarolle. Se ei oikeastaan ole ihme, sillä maailmassa näyttäisi tapahtuvan niin, että hyvinvointi kasautuu ja pahoinvointi kasautuu.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohdalla rahasta ei kuitenkaan ole ollut tavallista puhua. Siihen on tulossa muutos, sillä Seta tilasi vastikään Johanna Pakkaselta selvityksen sateenkaari-ihmisten sosioekonomisista eroista. Siitä käy ilmi, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjinnällä on monella tavalla vaikutusta sateenkaari-ihmisten talouteen.
Lisäksi selvisi, että siitä tiedetään toistaiseksi liian vähän. Vaikka intersektionaalisuutta toivotaan nykyään kovasti, tutkimusta risteävistä eroista on vähän. ”Sellaisesta köyhyystutkimuksesta, jossa otettaisiin huomioon sateenkaari-ihmiset, olisi paljon hyötyä,” kertoo Pakkanen. ”Rahaongelmat eivät ole pistemäisiä. Ne kasautuvat, ja niihin usein liittyy koko elämänkaari.”
Esimerkiksi jos transihmiset joutuvat odottamaan vuosia tarvitsemaansa hoitoa, opiskelun ja työelämän aloittaminen voi lykkääntyä, tippuu tavallaan pois rattailta, jotka yhteiskunta muutoin on suunnitellut nuorille aikuisille. Sen vaikutus yksilön mahdollisuuksiin elättää itsensä ja osallistua yhteiskuntaan voi olla lopulta elinikäinen.
Transhoitoja tarvittaisiin yleensä silloin, kun ihminen on vielä tavalla tai toisella kiinni vanhemmissaan. Perheen taloudellinen asema ja vanhempien halu osallistua hoidon kuluihin vaikuttavat siihen, milloin ja millaisia hoitoja saa, etenkin kun pääsy julkisiin hoitoihin on hidastunut. ”Olemme sateenkaariliikkeessä puhuneet pitkään vanhempien tuesta, mutta sillä on tarkoitettu henkistä tukea. Siihen on ehkä sisältynyt oletus, että kaikilla vanhemmilla on samanlaiset mahdollisuudet tukea lasta, jos vain haluaa. Mutta itse asiassa vanhempien taloudellinen tuki on sekin tärkeää, kun ihminen aikuistuu”, Pakkanen sanoo.
Sateenkaari-ihmiset miettivät työhön hakeutuessaan tai työtä vaihtaessaan, voiko työpaikalla olla oma itsensä tai mitä ylenemisestä seuraisi.
Vaikka lainsäädännössä ihmisiä ei saa enää asettaa eriarvoiseen asemaan seksuaalisen suuntautumisen perusteella, ei-heterot kohtaavat edelleen ennakkoluuloja ja muuta syrjintää, jopa väkivaltaa. Niin sanottu vähemmistöstressi voi vaikuttaa (mielen)terveyteen ja terveydentila taas vaikuttaa sijoittumiseen työmarkkinoilla.
Työn kautta ennakkoluulot tai niiden välttely vaikuttavat tilipussiin myös mutkan kautta. Sateenkaari-ihmiset miettivät työhön hakeutuessaan tai työtä vaihtaessaan, voiko työpaikalla olla oma itsensä tai mitä ylenemisestä seuraisi. Kaapissa olo on sekin riski mielenterveydelle. ”Monet työskentelevät koulutustaan alemmissa tehtävissä”, Pakkanen sanoo.
Myös lasten hankinta on yksi elämän nivelkohta, johon muut kuin heteroparit saattavat käyttää rahaa vähintään tuhansia euroja. Koska julkisia palveluita on huonosti saatavilla, naiset käyttävät usein yksityisiä lapsettomuusklinikoita. Niistä ei ole apua, jos ei ole, millä maksaa.
Auli Viitala
Kirjoittaja on sateenkaariperheen äiti ja mielenterveyskuntoutuja, joka kirjoittaa rahasta.
Kolumnista voi keskustella 8.9. kello 23.00 saakka.