MielipideYhteiskunta

Auli Viitalan kolumni: Kahden kastin eläkeläiset

Eläkeläisalennuksilla tuetaan vain niitä, jotka ovat pysyvästi eläkkeellä. Ne kuitenkin tukisivat sairastuneiden kuntoutumista takaisin työelämään, kirjoittaa Viitala.

Ylen kolumnisti Auli Viitala.
Auli Viitalamielenterveyskuntoutuja, esikoiskirjailija

Opiskelijat ja eläkeläiset saavat alennuksia pääsy- ja matkalipuista asemansa perusteella. Totta kai opiskelu tai eläkkeellä oleminen pienentävät tuloja, mutta mahdollista on, että ihmisellä on aivan kelvollinen eläke tai hän opiskelee työn ohella. Näiden muutamien keskituloisten takia en menetä yöuniani; ongelma on toisaalla. Nimittäin kaikki eläkettä saavat eivät ole oikeutettuja eläkeläisalennuksiin.

Me, joiden työkyvyttömyyseläke on määräaikainen, emme saa Kelasta eläkeläiskorttia. Määräaikaisuus usein kuitenkin tarkoittaa tilannetta, jossa eläke säännöllisesti myönnetään vuosien, jopa vuosikymmenten ajan.

Itse en ole edes hakenut pysyvää työkyvyttömyyseläkettä, koska haluan vielä vuosienkin sairastamisen jälkeen ylläpitää toivoa työhön palaamisesta. Toinen syy on se, että on hyvä juttu käydä lääkärissä vähintään kerran vuodessa, jos on pitkäaikaissairas ja jatkuvalla lääkityksellä.

Kuntoutumista takaisin työelämään edistäisi liikunta ja muu ihmisten ilmoille lähteminen.

Määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä sanotaan kuntoutustueksi. Sen aikana on siis tarkoitus kuntoutua, ei hautautua.

Kuntoutumista takaisin työelämään edistäisi liikunta ja muu ihmisten ilmoille lähteminen. Kyse on ihan käytännönkin harjoittelusta: ensin pitäisi jaksaa mennä uimahalliin kerran viikossa tai museoon hyvänä päivänä ennen kuin voi ajatella edes osa-aikaista työntekoa.

Siksi onkin nurinkurista, että Kela ei anna eläkeläiskorttia meille, jotka sitä kipeimmin tarvitsisimme. Meillä ei ole yhtään enempää rahaa kuin muillakaan eläkeläisillä, päinvastoin! Pitkäaikaissairaus merkitsee yleensä pikemminkin pieniä kuin suuria tuloja ja kun eläke määräytyy työtulojen perusteella, se on pieni.

Käytän säännöllisesti kolmea palvelua, ja niissä kaikissa on eri systeemit.

Jotkut toimijat ovat lähivuosina terhentyneet ja alkaneet tarjota oma-aloitteisesti eläkealennusta myös kuntoutustuella oleville. Kiitos siitä!

Hankalaksi asian tekee se, että käytännöt ovat joka paikassa erilaiset ja tietoa alennuksesta on vaikea saada.

Käytän säännöllisesti kolmea palvelua, ja niissä kaikissa on eri systeemit. Junassa pitää olla mukana eläkepäätös ja henkilötodistus. VR:n mukaan konduktööri ei saisi syynätä päätöstä tarkkaan, koska siinä on hyvin yksityisiä tietoja, mutta systeemi on joillekin konduktööreille vielä niin uusi, että he tutkiskelevat paperia ihan jo ammatillisesta mielenkiinnosta.

Pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä varten pitää tilata Kelasta erillinen todistus kansaneläkkeestä ja mennä henkilökohtaisesti viemään se HSL:n toimistoon. Sinne ei jostain syystä riitä Kelan päätös kansaneläkkeestä, vaan todistuksen pitää olla erikseen HSL:lle kirjoitettu. Valtio tietysti maksaa näiden erillistodistusten väsäämisen.

Vantaan uimahalleissa saa alennuksen, jos on hakenut kaupungin erityisliikunnanohjaajalta leiman paperiin. Helsingin uimahalleissa pitää maksaa täysi hinta, joten uin Vantaalla. Joka kaupungissa on oma systeeminsä, ja useimmista se puuttuu, koska Kela ei ole järjestänyt mahdollisuutta todistaa eläkettä.

Määräaikainen eläke on olemassa siksi, että yhteiskunnan harras toive on kansalaisten palauttaminen työelämään. Siksi Kela maksaa kalliita kuntoutuskursseja ja muuta erilliskuntoutusta. Siellä sitten tavataan muita työelämästä syrjäytyneitä.

Luulenpa, että paljon tehokkaampaa kuntoutusta olisi tukea bussimatkoja kylille ja kirjastoon, liikuntaa, jonka kuntoutuja on itse valinnut, ja kulttuuria.

Ikäihmiset toisinaan muistuttavat, että eläkeläisiä tuetaan, koska he ovat antaneet yhteiskunnalle niin paljon. Meitä nuoria eläkeläisiä kannattaisi tukea, jotta voimme vielä antaa.

Eikä julkisia palveluita sitä paitsi edes tarvitse ”ansaita”; ne kuuluvat kaikille. Alennusryhmät ovat tapa varmistaa, että hinta ei ole kenellekään ylivoimainen.

Yli 65-vuotiaita on koko ajan enemmän, ja osa heistä on hyvinkin vauraita. Samaan aikaan masennus on yleisin syy päätyä eläkkeelle ennen aikojaan.

On yhteiskunnan kohtalonkysymys, kuinka moni meistä saadaan takaisin osallisiksi.

Auli Viitala

Kirjoittaja on mielenterveyskuntoutuja.

Kolumnista voi keskustella 19.10. kello 23.00 saakka.