Kesän talousuutiset luovat toivoa.
Kun Suomi lomaili, tuli merkkejä siitä, että ihmisten oma taloustilanne saattaisi helpottaa.
Ensinnäkin nopea hintojen nousu hidastui kesällä. Toiseksi samaan aikaan töissä käyvien palkat nousivat. Erityisesti kunta-alalla myös kertaerät osuivat kesään.
Yli puolet kyselyymme vastanneista huippuekonomisteista piti näitä muutoksia kesän tärkeimpinä talousuutisina. Niillä on merkitystä jokaisen omaan talouteen. Ahdinko voi helpottua.
Pääekonomisti Juhana Brotherus Suomen yrittäjistä kirjoitti vastauksessaan seuraavasti.
– Nyt inflaatio laskee niin nopeasti ja samalla palkat paranevat, että jatkossa ostovoima kääntyy kasvuun.
Brotherus oli yksi yhteensä 15 vastaajasta. Lähetimme kysymyksemme kaikkiaan 23:lle merkittävässä asemassa olevalle ekonomistille elokuun toisella viikolla. Ekonomistit seuraavat laajasti kansantalouden muutoksia.
Yleinen hintojen nousu oli toki korkea kesälläkin, mutta heikompaa kuin vielä alkuvuonna. Suunta on siis helpotusta tuova.
Korkojen nousu hellittämässä
Rauhoittuneesta inflaation nousuvauhdista seurasi kolmas toiveikas uutinen. Myös lainakorkojen nousupaineet ovat hellittämässä. Korot saattavat olla jo huipussaan tai ainakin lähellä sitä.
Se on huojentava uutinen asuntovelallisille.
Euroopan keskuspankki EKP vihjasi, että sen heinäkuinen ohjauskoron nosto saattaa jopa jäädä viimeiseksi näillä näkymin. Varmuutta asiasta ei kuitenkaan ole.
Erityisen positiivisesti korkokehityksen näki kyselyssämme toimitusjohtaja Aki Kangasharju Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta Etlasta. Hän arvelee, että asunto- ja muiden velallisten tilanne alkaa helpottua jo syksyn aikana. Korot saattavat kääntyä laskuun vähitellen.
– Helpottaa koko ajan - nyt on jo kahdentoista kuukauden euribor lähtenyt laskuun ja, jos ei mitään ihmeellistä tapahdu, niin korot pikkuhiljaa laskevat, Kangasharju sanoi Ylen haastattelussa.
Suomalaisten asuntolainat ovat sidottu yleensä kahdentoista kuukauden euriboriin. Lainojen hinta vaihtelee sen nousujen ja laskujen mukaan.
Maahanmuutto kasvatti työikäisten määrää
Myös maahanmuutto nousee valoisien talousuutisten listalle.
Usea ekonomisti piti vastauksessaan merkittävänä sitä, että Suomi on vetänyt puoleensa maahanmuuttajia viime aikoina. He ovat tulleet tänne yleensä töiden perässä.
Muuttovoitto on peräti kääntänyt työikäisen väestön määrän kasvuun, toisin kuin esimerkiksi Tilastokeskus on ennustanut. Se on ekonomistien mukaan hyvä uutinen julkiselle taloudelle.
– Mitä paremmin työikäisen väestön määrä kehittyy, sitä vähemmän tarvitaan veronkorotuksia tai menoleikkauksia ikääntyvän väestön palvelutarpeita kattamaan, Juhana Brotherus kuvailee uutisen vaikutusta Ylen haastattelussa.
Muutama ekonomisti kertoo yllättyneensä positiivisesti myös siitä, että suomalaisilla on riittänyt rahaa palveluihin. Se on pitänyt yllä ravintoloiden, kahviloiden ja kulttuurialan yrityksiä sekä työllistänyt.
Lainatiskillä on tyhjää ja rakentajat kärsivät
Kesä toi myös uhkakuvia ja huonoja suorituksia.
Osa asiantuntijoista kiinnitti huomionsa erityisesti uhkiin ja piti niitä kesän merkittävimpänä uutisena.
Suomalaisten luottamus tulevaan on yhä huono ja teollisuusyritysten tilanne yleisesti ottaen heikko, muutama vastaaja nosti esille. Erityisesti talonrakennusala kärsii asunnonostajien puutteesta.
Akavan ekonomisti Pasi Sorjonen kirjoitti vastauksessaan filosofisesti, että joskus tärkein uutinen on se, mitä ei tapahtunut.
– Kotitalouksien aikeet ottaa luottoa, asuntolainojen nostot ja asuntokauppa ei toipunut matalalta tasolta, Sorjonen luettelee kesän huonoja uutisia.
Pääekonomisti Sorjosen luettelemasta yhtälöstä seuraa se, että rakennusala kärsii. Rakennusyhtiöt eivät aloita uusien talojen rakentamista, jos ostajia ei ole. Alan työt vähenevät. Voi tulla synkkä syksy.
Rakennusalan vaikeudet voivat levitä muille aloille.
– Rautakauppa, huonekalukauppa ja kiinteistönvälitys varmasti kärsivät tässä loppuvuoden aikana.
Käänne parempaan saattaa silti häämöttää Pasi Sorjosenkin mielestä.
Loppuvuosi koettelee vielä
Käänteen tuo jo tämän jutun alussa mainittu asia. Korkojen nousu on mahdollisesti pysähtymässä ja inflaatio hellittämässä.
Pääekonomisti Sorjonen arvelee, että se saattaisi innostaa kotitalouksia lähtemään nykyistä enemmän asuntokaupoille ja vaihtamaan asuntoa.
– Rakentaminenkin voisi siten piristyä loppuvuoden odotettavissa olevan kurjuuden jälkeen.
Sorjonen siis epäilee, että loppuvuosi voi olla monille taloudellisesti yhä tiukkaa aikaa. Korot pysyvät takavuosiin verrattuna yhä korkeina.
– Mutta voisin kuvitella, että ensi vuonna asiat kääntyvät paremmalle tolalle, Sorjonen uskoo.
Kiina heikentää Suomeakin
Yksi talouskehityksen uhkakuvista on Kiinan talous. Se on toipunut koronan jäljiltä huonosti.
Toimitusjohtaja Markus Lahtinen Pellervon taloustutkimuksesta PTT:stä kirjoitti Ylelle, että Kiinan talouskasvu on jäämässä huonommaksi kuin on odotettu.
– Tällä on suoria negatiivisia vaikutuksia Suomen talouteen, mutta ehkä merkittävin vaikutus tulee sitä kautta, että Suomelle tärkeä vientimaan Saksan talous on hyvin altis Kiinan talouden ongelmille, Lahtinen kertoi uutisen merkityksestä.
Mutta talous on myös politiikkaa. Suomessa maan uusi hallitus aikoo pienentää valtion menoja neljä miljardia euroa. Se tuntuu monen elämässä.
Pienituloisille tiedossa yhä tiukempia aikoja
Pääekonomisti Anni Marttinen Sostesta, sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestöstä, pitää kesän merkittävimpänä uutisena juuri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmaa. Valtion menoleikkaukset tietävät kovia aikoja kaikkein pienituloisimmille suomalaisille Marttisen mukaan.
Hallitus aikoo pienentää esimerkiksi toimeentulotukeen ja asumistukeen menevää rahasummaa.
– Se tuntuu pienituloisten rahapussissa kaikista eniten, Marttinen sanoo Ylen haastattelussa.
Myös palkansaajien asemaa ja etuuksia koskevat muutokset ovat Marttisen mukaan merkittäviä.
Anni Marttinen uskoo, että menoleikkaukset toki vähentävät valtion velkaantumista. Marttinen uskoo, että toimien merkittävin vaikutus on kuitenkin negatiivinen.
– Pidemmällä aikavälillä leikkaukset vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin, mielenterveyteen ja sitä kautta se ei ole todellakaan kestävää talouspolitiikkaa eikä hyväksi Suomen taloudelle, Marttinen sanoo.
Mainintoja ikävistä näkymistä
Muita merkittäviä huonoja talousuutisia löytyy useita. Niistä saattaa seurata taloudellisesti huonoja aikoja.
Ekonomisteilta saivat yhden maininnan kyselyssämme suomalaisten metsäyhtiöiden heikot tulokset, luottoluokittaja Fitchin antama Yhdysvaltojen luottoluokituksen lasku, metsäpalot Euroopassa ja Amerikassa, rasismikeskustelun vaikutus maahanmuuttoon, syntyneiden alhainen lukumäärä, suomalaisten palkkakehityksen jälkeen jääminen eurooppalaisista verrokkimaista.
Ekonomistikyselyymme vastasivat jutussa mainittujen asiantuntijoiden lisäksi johtaja Maarit Lindström Metsäteollisuudesta, johtaja Mika Maliranta Laboresta, päästrategi Lippo Suominen S-pankista, pääekonomisti Reijo Heiskanen OP-ryhmästä, pääsihteeri Anni Huhtala Talouspolitiikan arviointineuvostosta, pääekonomisti Timo Vesala Kuntarahoituksesta, ekonomisti Juho Keskinen Suomen Hypoteekkiyhdistyksestä, pääekonomisti Jukka Appelqvist Keskuskauppakamarista, pääekonomisti Patrizio Lainà STTK:sta, pääekonomisti Timo Hirvonen Handelsbankenista ja pääekonomisti Pasi Kuoppamäki Danske Bankista.
Oletko samaa mieltä ekonomistien kanssa? Tässäkö olivat kesän tärkeimmät talousuutiset? Käy kommentoimassa juttua!
Lisätty ekonomistikyselyyn vastanneiden luetteloon Maarit Lindström ja Mika Maliranta sekä korjattu Anni Huhtalan titteli 21.8.2023 kello 14:11