Yleisurheilun MM-kisat 19.8.–27.8. Ylen kanavilla. Katso kisojen aikataulu ja lähetystiedot tästä linkistä.
BUDAPEST. – Huh, huh. Tässähän alkaa ihan jännittää, kävelylegenda Valentin Kononen sanoo ja ravistelee käsiään.
Kononen, 54, seisoo Budapestin pääkadulla, Pestin puolta halkovalla Andrássy út -nimisellä bulevardilla. Kyseinen bulevardi on 2,5 kilometriä pitkä ja yksi Unescon maailmanperintökohteista. Juuri nyt huomio kohdistuu kuitenkin vain noin 500 metrin pätkälle.
51 kävelijää sahaa bulevardille viritettyä rataa edestakaisin käyden kääntymässä Unkarin itsenäisyyden keskuspaikalla, Sankarien aukiolla. Konosen henkilökohtainen valmennettava Aku Partanen on yksi kilometrin pituista rataa taivaltavista urheilijoista.
Juottopisteestä noin sadan metrin päähän sijoittunut Kononen seuraa rannekelloaan ja kännykkäänsä tarkasti aina kolmen minuutin välein ja toistaa saman kaavan uudelleen ja uudelleen.
Kun urheilijat ohittavat Konosen kauempaa radan toiselta puolelta, Kononen huutaa Partaselle kilometrin väliajan. Noin minuuttia myöhemmin valmentaja antaa palautteen tekniikasta muutamalla sanalla urheilijoiden viilettäessä Konosen nenän edestä.
– Hartiat alas. Rentona. Muista rintaranka! Kononen huutaa Partaselle ennen kuin mainitsee jännittävänsä.
Se näkyy myös leposykkeessä, jonka Kononen kertoo olevan normaalisti 45.
– 77:ää näyttää nyt, Kononen toteaa ja näyttää luvun rannekellonsa sykemittarista.
Jännitykseen on useita syitä. Partanen taivaltaa ensi kertaa arvokisoissa 20 kilometrin matkaa, josta takana on nyt 11 kilometriä. Partanen on toistaiseksi edennyt kilometrin 3 minuutin ja 54 sekunnin keskivauhtia.
Jokainen kilometri on kulkenut siis neljä sekuntia kovempaa kuin kolme viikkoa taaksepäin Lahdessa, jossa Partanen käveli uudeksi Suomen ennätykseksi 1.19.25.
Kononen toistaa suojatilleen samoja asioita jokaisen kilometrin päätteeksi. Myös vieressä seisoville toimittajille on asiaa lähes joka kerta, kun pääjoukossa matkaa tekevä Partanen on ohittanut Konosen.
– Kaverit vetävät ihan hirveää vauhtia, Kononen päivittelee.
Kononen ja Partanen ovat nyt monin tavoin huippu-urheilun tuntemattomalla maalla. Siellä heidän ei pitäisi edes olla alkuperäisen suunnitelman mukaan.
Valtava muutos
Konosen sisällä myllersi Tokion olympialaisissa elokuussa 2021.
Vuodesta 2012 Konosen valmennuksessa harjoitellut Partanen oli tehnyt uransa parhaan arvokisasuorituksen ja sijoittunut yhdeksänneksi paraatimatkallaan 50 kilometrillä.
Kuninkuusmatkasta tunnetaan myös Kononen, joka saavutti viidelläkympillä kolme arvokisamitalia, kruununa vuoden 1995 maailmanmestaruus.
Juuri kun Konosen ja Partasen yhteistyö oli alkanut kantaa hedelmää, Sapporon kaduilla vietettiin 50 kilometrin hautajaisia. Kansainvälinen olympiakomitea oli ilmoittanut, ettei viisikymppiä olisi jatkossa enää osa olympiaohjelmaa.
Se sai myös Kansainvälisen yleisurheiluliiton poistamaan lajin valikoimastaan. Jatkossa kuohittu kuninkuusmatka olisi enää 35 kilometriä.
50 kilometrillä huipputason kävelijä painelee koko matkan kilometrivauhtia, joka on keskiarvolla juuri ja juuri alle neljän ja puolen minuutin. 35 kilometrillä kilometrivauhdin on oltava alle 4.15. Jotta kävelijä meinaa pärjätä 20 kilometrillä, 35 kilometrin keskivauhdista on pudotettava vielä 20 sekuntia, mieluiten alle 3.55:n.
– 3.54! Ei vielä, ei vielä! Kononen huutaa Partaselle 12 kilometrin kohdalla ja täsmentää perään, että suunnitelmana on iskeä 16–17 kilometrin kohdalla.
– Muista rintaranka, rintaranka! Kononen toistaa jälleen.
Rintarangalla Kononen viestii Partaselle, että askeleen pitää rakentua keskivartalon kautta. Kun rintarankaan saa optimaalisen kierron, keskivartaloon syntyy vipuvarsiefekti: kun oikea olkapää kääntyy eteen ja vasen lantio ojentuu eteen samanaikaisesti, Partasen keskivartaloon syntyy ikään kuin jousi, joka lyö askeleen eteenpäin.
Rintaranka-huudollaan Kononen pyrkii vain muistuttamaan kierros kierrokselta väsyvää Partasta asiasta, joka on onnistumisen kannalta elintärkeä.
Sanat eivät kaiu kuuroille korville: Partanen nakuttaa jokaisen kilometrin 3.56:een 14:stä 17 kilometriin.
Partasen osakkeet ovat nousussa, sillä alle 1.18:n loppuaikaa enteillyt alkuvauhti alkaa tehdä monien kohdalla tehtävänsä. Se näkyy katkeamisina Partasen edellä.
11 kilometrissä 11:ntenä ollut Partanen nousee 18 kilometrin kohdalla jo kuudenneksi.
– 15 sekuntia mitaliin! Rintaranka! Nyt runtua, runtua! Kononen innostuu, vaikka Partasen kilometriaika painuu ensi kertaa tasan neljään minuuttiin.
Tilanne on kuitenkin hallinnassa, sillä Partasella ei ole vielä ainuttakaan varoitusta tekniikkarikkeestä. Ne olivat Partaselle murheenkryyni viime vuoden MM-kisoissa. Niissä hänet liputettiin 35 kilometrillä sivuun varoitustilin täyttymisen vuoksi jo 11 kilometrin kohdalla.
Hylkäysen syy oli Partasen liian korkea askellus. Sen madaltaminen Konosen valvovan silmän alla on ollut pääprioriteetti rakennettaessa kautta 2023. Konosen mukaan joka askelta on hiottu videokuvaamalla kaikki kovat harjoitukset viime lokakuusta lähtien. Harjoituksia on kertynyt 3–4 per viikko.
– Kymmeniä tunteja, Kononen arvioi kovalevylle päätyneen analyysimateriaalin määräksi.
Nyt Partanen ja Kononen korjaavat Budapestissa tuon työn hedelmiä. Viimeisellä kilometrillä Kononen ei ole enää juottopaikan tuntumassa, vaan hölkkää kohti maalialuetta nähdäkseen suojattinsa maaliintulon. Sinne ehtiäkseen valmentaja ei turvaudu enää kävelijän oppikirja-askellukseen.
– Tulee ihan sairas aika. Teoreettinen maksimi, Kononen toteaa hölkätessään.
Partanen saapuu maaliin kuudentena ajassa 1.18.22. Se alittaa kolmen viikon takaisen Suomen ennätyksen minuutilla ja kolmella sekunnilla. Kuudes sija on paras suomalaiskävelijän tulos olympia- ja MM-tasolla sitten vuoden 1995 ja 50 kilometrin Konosen MM-kullan.
Erityisesti Konosta lämmittää Partasen viimeinen kilometri. Sen Partanen selvitti väsymyksestä huolimatta 3.56:een.
– Se kertoo ihan optimaalisesta vauhdinjaosta. Näin ei olisi ollut, jos viimeinen kilometri olisi ollut 4.10–4.15, Kononen sanoo.
Rohkea päätös paluulennolla olympialaisista
Kilpailun jälkeen Kononen avaa tarkemmin, miten Partasen SE-vauhti rakennettiin. Peruskivi valettiin 50 kilometrin hautajaisten jälkimainingeissa paluumatkalla Sapporon olympiareissulta.
– Olympialaisten jälkeen oletus oli, että Akun päämatkaksi tulee 35 kilometriä. Sapporossa aloin kuitenkin pohtia, että kaksikymppiä sopisi Akulle paremmin. Ehdotin sitä Akulle lentokentällä ennen koneeseen nousua, Kononen kertoo.
Päätös oli valmis ennen koneen laskeutumista Helsinki-Vantaalle.
– Aku pohti asiaa pari tuntia koneessa ja tuli sitten kesken lennon sanomaan, että suunnitelma käy. Olihan se aika rohkea päätös, kun minullakaan ei ollut mitään kokemusta valmentamisesta 20 kilometrille, Kononen kertoo.
Tehtävää ei helpottanut, että Partanen oli päätöksentekohetkellä tulossa jo 30 vuoden ikään. Vaikka Partanen on kaksi vuotta myöhemmin Budapestissa uransa parhaassa kunnossa ja jäänyt 20 kilometrillä MM-mitalista vain 30 sekuntia, kehon totuttaminen vuosien jälkeen aivan erilaiseen vauhtiin on ollut useiden yritysten ja erehdysten summa.
– Tämä on ollut kahden vuoden prosessi. Viime vuosi meni täysin opetellessa, mitä urheilija kestää, minkälaista vauhtia hän kestää ja miten hän palautuu 20 kilometrin treenistä – eikä Aku palautunut riittävästi.
Konosen mukaan Budapestin SE-suoritus pohjautuu Partasen uralla aivan poikkeukselliseen ajanjaksoon.
– Näytin Akulle kesäkuussa harjoitussuunnitelmaa, jonka rakensin viime lokakuussa. Se sisälsi kilpailut ja viikoittaiset pääharjoitukset. Ensimmäistä kertaa olimme pystyneet toteuttamaan suunnitelman kokonaan ilman vammoja, flunssia saati mitään muita häiriöitä. Se on todella harvinaista.
Kononen sanoo odottaneensa Partasta kärkitaisteluun edellä mainitut tekijät huomioiden. Sen sijaan muutos vuoden takaisista MM-kisoista on ollut valmentajalle yllätys.
– On se yllättänyt, miten pitkälle olemme päässeet vuodessa. Tämä on ollut meille huikea oppimisprosessi, Kononen sanoo.
Miten käy EM-kisojen?
Partasen nimi on ollut esillä Kalevan kisoista lähtien, koska silloinen SE-aika oli eurooppalaisittain kovaa valuuttaa.
20 kilometrin MM-kisan jälkeen suomalaisen yleisurheiluväen odotukset eivät ole ainakaan laskusuunnassa. Lappeenrannan Urheilu-Miesten kävelijän edelle ennätti enää kolme eurooppalaista, joista Saksan Christopher Linke saapui maaliin vain kymmenen sekuntia ennen Partasta.
Ilman terveyshuolia Partanen on monien yleisurheilua seuraavien papereissa yksi Suomen joukkueen suurimmista mitalitoivoista ensi vuoden Rooman EM-kisoissa. Mutta.
Kononen väläyttää, että EM-matka saattaa jäädä Partaselta kokonaan tekemättä.
– Se on meille toissijainen kilpailu. Olympialaisista olemme kyllä puhuneet. Emme ole edes päättäneet, osallistuuko Aku EM-kisoihin, Kononen sanoo.
– Emme ole keskustelleet koko asiasta. Se ei ole millään tavalla fokuksessamme. Jos se sopii harjoitusohjelmaan, niin mennään. Muuten ei. Ensin nämä kisat hoidetaan pois olta. Työ on vasta puolivälissä, Kononen sanoo ja viittaa ensi torstaina odottavaan 35 kilometrin kisaan.
Siinä Kononen ei usko jännityksen nostavan syketasoja yhtä korkealle kuin lauantaina, koska suojatin kunto suhteessa muihin on nyt tiedossa. Valmentajan jännitys eroaa peruskatsojan jännityksestä monin tavoin. Etenkin numeraalisella tasolla.
– Ei mennyt sata rikki. 92:een nousi loppuhölkässä, Kononen paljastaa lauantain maksimisykkeekseen tutkittuaan rannekellon antamaa dataa.