Yleisurheilun MM-kisat 19.8.–27.8. Ylen kanavilla. Katso kisojen aikataulu ja lähetystiedot tästä linkistä.
Näky oli jokseenkin epätodellinen, kun Aku Partanen laski allekirjoittaneen vierailulle pieneen yksiöönsä Etelä-Helsingin Punavuoressa keväällä 2019.
Kun puhutaan ”kaikkensa antavasta urheilijasta”, se on yleensä konkretian sijasta kuvakieltä. Mutta Partasen tapauksessa sanonta muuttui lihaksi siinä määrin, että mies antoi urheilu-uralleen valtavan osan kotinsa lattiapinta-alastakin. Näkymää hallitsi suuri läpinäkyvä teltta ja sen sisälle asetettu kuntopyörä.
Partasen hankkima alppimajalaitteisto puhisi telttaan korkeaa ilmanalaa matkivaa ilmaa, josta hapen osapainetta oli vähennetty ja typen lisätty. Näin synnytetyn keinotekoisen hypoksian avulla Partanen kasvatti antidopingsääntöjen sallimalla tavalla punasolumassaansa ja sen kautta kestävyyslajissa olennaista hapenottokykyään.
Yöt hän vietti toisessa asuntonsa happiteltassa, joka viritettiin sängyn ylle. Sinne laite puhalsi merenpinnasta noin 2 400 metrin korkeutta mallintavaa hengitysilmaa.
Ja mikä oli tulos Dohan MM-kisoissa? Keskeytys 50 kilometrillä, arvokisoissa jo neljäs peräkkäinen kerta ilman maaliintuloa. Paraatimatkakseen luullun ihmiskokeen Partanen muiden lailla hyvästeli Sapporon olympiakilpailussa komealla 9. sijalla 2021.
Ällistyttävä veto
Kun pian 32 vuotta täyttävä mies on yhdeksättä kertaa aikuisten arvokisoissa, luulisi, että oma parhaan menestyspotentiaalin laji olisi jo löytynyt. Mitä vielä. Partasen 6. sija 20 kilometrin kiihkeärytmisessä kilpailussa oli suorastaan ällistyttävä veto ja pakottaa pohtimaan, olisiko paukut pitänyt laittaa tälle matkalle jo aiemmin.
Partanen pisteli kilometrit keskivauhtia 3.55,1. Se tarkoittaa noin 3 070 metrin coopereita peräjälkeen niin, että askel tuomareiltakin menee läpi.
Arvokisatasoinen harjoittelu 20 kilometriä varten vaatii vauhtikestävyysharjoittelulta aivan eri välityksiä kuin viisikymppinen. Sellainen harjoittelu taas vaatii rautaista kestävyyspohjaa, jotta urheilija sen kestää ja siitä palautuu. Ehkä Partanen valitsikin uuden päämatkan juuri oikeaan aikaan, kun kestävyyspohja on varmasti kiviaitaa.
Saavutuksena hänen 6. sijansa on arvokisoissa Suomen kovin 25 vuoteen. Oma valmentaja Valentin Kononen oli samassa kisakaupungissa 50 kilometrin EM-kakkonen 1998. Kahdellakympillä Reima Salosen 8. sija EM-kisoissa 1982 oli lauantaihin saakka Suomen paras. Partanen käveli nyt joka kilometrin seitsemän pitkää sekuntia kovempaa kuin Kononen SE-suorituksessaan vuonna 2000.
Ei ihmettelemistä
Partanen kimmahti SE-ajallaan 1.18.22 kaikkien aikojen tilastossa 51. sijalle, sekunnilleen kaikkien aikojen kilpakävelijän Robert Korzeniowskin rinnalle. Sydneyn olympiakisoissa 2000 puolalainen uskomattomasti voitti sekä 20 että 50 kilometriä.
Jos taas Partanen toistaisi 6. sijansa nykyisellä, 35 kilometrin mittaisella ”kuninkuusmatkalla”, siinä ei olisi mitään ihmettelemistä. Hapenoton, tekniikan ja energiatalouden osalta näitä matkoja pystyy treenaamaan hyvin samoilla määrillä ja tehoilla.
Tyypillisesti arvokisojen kärkipäässä rykäistävä 20-kilometrinen on ollut Suomessa jopa vähiten kiinnostava yleisurheilun laji laihan härmäläispanoksen takia. Laji otti lauantaina tästä katsannosta lähivuosiksi samanlaisen jättiläisloikan kuin Partanen maailmantilastossa.
Niin, se alppimaja. Nyttemmin Ullanlinnaan asettunut Partanen omistaa yhä laitteiston, mutta pitää sitä kaapissa. Ohutta ilmaa hän käy nykyään haukkomassa muutama vuosi sitten valmistuneen Urhea-akatemian alppimajassa.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 20.8. klo 23 asti. Kommentointiin vaaditaan Yle Tunnus.