Viime viikkoina maailman virologien katseet ovat kääntyneet Suomeen. Nyt pelätään, että suomalaisilta minkkitarhoilta voisi alkaa ihmisestä toiseen tarttuva lintuinfluenssapandemia.
Ruokavirasto on siksi määrännyt kaikki minkit lopetettavaksi tiloilla, joissa on todettu lintuinfluenssaa. Tällä hetkellä lopetettavaksi on määrätty noin 40 000 minkkiä. Lisäksi muutama kymmenentuhatta kettua on määrätty tapettavaksi.
Ruokavirasto aikoo tarkastaa kaikki Suomen neljäsataa turkistarhaa lintuinfluenssariskin vuoksi.
Tanskan hallitus päätti loppuvuodesta 2020 tapattaa maan kaikki minkit, joita oli tuolloin jopa 17 miljoonaa. Koronavirus oli tarttunut ihmisistä minkkeihin ja levisi tarhoilla.
Tutkijat arvelivat, että virus saattaisi mutatoitua minkeissä. Pelkona oli, että se tarttuisi takaisin ihmisiin entistä tappavampana ja rokotteille vastustuskykyisenä.
Kysyimme Kööpenhaminan yliopiston kokeellisen virologian professori Allan Randrup Thomsenilta, millaisia neuvoja hän antaisi Suomelle tilanteen hoitamiseen.
Virologi: Jos minkit lopetetaan, koko maan minkit kannattaisi tappaa kerralla
Minkkien lopettaminen yksi tarha kerrallaan ei ole epidemian torjumisen kannalta tehokasta.
Professori Thomsenin mukaan epidemian torjumisen kannalta on parempi lopettaa kaikki minkit kerralla.
– Jos tartunnat pääsevät leviämään tarhalta toiselle ihmisten tai lintujen välityksellä, saatatte joutua lopettamaan minkkejä yhdeltä tarhalta toisensa jälkeen. Siinä tilanteessa olisi biologisesta näkökulmasta parempi lopettaa maan kaikki minkit kerralla, Thomsen toteaa.
Thomsenin mukaan asteittainen leviäminen tarhalta toiselle antaisi virukselle aikaa mutatoitua niin, että se saattaisi alkaa tarttua ihmisestä toiseen. Juuri sitä asiantuntijat pelkäävät.
– Jos minkit aiotaan lopettaa, radikaali lähestymistapa on järkevin vaihtoehto, Thomsen lisää.
Mutatoitunut variantti olisi todennäköisesti nykyistä harmittomampi
Minkkitarhoilla mutatoitunut lintuinfluenssavirus tuskin olisi ihmisille yhtä vaarallinen kuin lintujen nykyisin levittämä variantti, arvelee virologian professori Thomsen.
Nykyisin tunnetut lintuinfluenssat tarttuvat ihmisten alahengitysteihin. Siellä virus aiheuttaa vakavia oireita, kuten keuhkokuumetta
Jos virus mutatoituisi nisäkkäiden kesken leviäväksi, silloin se tarttuisi hengitysteiden yläosiin.Ylähengitysteissä infektion oireet ovat tavallisesta flunssasta tuttujen yskän, nuhan ja kuumeen kaltaisia.
– En usko, että virus altistaisi yhtä pahalle taudille kuin nykyiset linttuinfluenssat, joiden tartunnan saaneista ihmisistä lähes puolet kuolevat tautiin. Siitä saattaisi kuitenkin tulla uusi kiertävä flunssa.
Tanskassa minkkien lopettaminen maksoi lähes kolme miljardia euroa
Virologian professorin mukaan päätöksessä pitää punnita myös sen taloudelliset vaikutukset.
Minkkien lopettamisen taloudelliset vaikutukset täytyy myös huomioida, virologian professori Allan Randrup Thomsenin huomauttaa.
Tanskassa minkkitarhojen alasajon kustannukset veronmaksajille arveltiin vajaan kolmen miljardin euron suuruisiksi. Osa elinkeinonharjoittajista odottaa korvauksia vielä vuosia.
Tanskan ratkaisu herätti kansainvälistä huomiota, koska eläinten lopettaminen merkitsi käytännössä minkkitarhauksen päättymistä maassa. Hallituksen päätös todettiin myöhemmin laittomaksi, ja niin sanottu minkkikriisi johti maan maatalousministeri Morgens Jensenin eroon.
Thomsen on edelleen kuitenkin sitä mieltä, että kaikkien minkkien lopettaminen oli järkevää.
– Meillä levisi uusi virus, jotat emme täysin ymmärtäneet, ja se levisi tilojen välillä.
Thomsen empii suorien vinkkien antamista minkkikysymyksen edessä painiville suomalaispäättäjille.
– Teidän tulee arvioida, kuinka todennäköistä on, että virus kehittyisi minkkitarhoilla isoksi uhaksi ihmisille. Se riippuu muun muassa tilojen koosta ja tiheydestä. Isoilla tiloilla, jotka ovat lähellä toisiaan, tilanne on vaarallisin.
Kaikkien turkisminkkien lopettaminen edellyttäisi Suomessa lakimuutosta
Hallitus ei ainakaan ole toistaiseksi ole esittänyt asiaa.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) totesi viime viikolla, että kaikkien turkisteläinten lopettaminen ei tällä hetkellä ole Suomessa pöydällä. Tilannetta kuitenkin arvioidaan jatkuvasti.
Ruokavirasto voi määrätä eläinten lopettamisesta vain tarhoilla, joiden eläimissä on todettu lintuinfluenssa.
Jos kaikki Suomen tarhaminkit haluttaisiin lopettaa ennaltaehkäisevästi, vaatisi se lakimuutoksen. Tällöin hallitus tekisi esityksen lakimuutoksesta, ja eduskunta viimekädessä päättäisi asiasta.
Haastattelun antoivat myös Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin osaston johtaja Terhi Laaksonen Ruokavirastosta ja Tanskan Statens Serum Institutin epidemologi Tyra Grove Krause.
Korjattu 22.8. klo 10.43: Jutussa luki aiemmin, että Ruokavirasto olisi määrännyt lopetettavaksi 70 000 minkkiä. Oikea luku on 40 000.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 23.8. klo 23 asti.