Uusikaarlepyyläisen turkistarhaaja Markus Sjöholmin minkkiturkistarhassa minkki syö ruokaa.
Ruokaviraston on määrä tarkastaa kaikki turkistarhat tänä syksynä. Arkistokuva. Kuva: Janne Järvinen / Yle

Turkistarhoille tiukat ohjeet eläinten nahkontaan – Yle seurasi lintuinfluenssan vaikutuksia

Kokosimme tähän artikkeliin tiedot lintuinfluenssatilanteesta.

    • Ari Vihanta
    • Kari Ikävalko
    • Raisa Lehtivuori
    • Jaakko Mannermaa
    • Heini Holopainen
    • Hanna Hanhinen
    • Marika Kataja
    • Iina Kluukeri

Mitä tiedämme nyt?

Iina Kluukeri

Turkistarhoille tiukat ohjeet eläinten nahkontaan: suurin riski on lintuinfluenssaviruksen leviäminen nahasta ilmaan

Turkiksia roikkuu rekeissä Vantaalla huutokauppayhtiö Saga Fursin varastossa.
Arkistokuva. Turkisnahkoja odottamassa myyntiä Vantaalla huutokauppayhtiö Saga Fursin varastossa tammikuussa vuonna 2023. Kuva: Janne Järvinen / Yle

Turkistarhoille on jaettu tiukat ohjeet eläinten nahkontaan lintuinfluenssan varalle.

Aluehallintovirasto ohjeistaa nyt tiloja tautisuojauksesta sekä työmenetelmistä.

Jokaiselle työvaiheelle on laadittu erilliset ohjeet.

Lisäksi ohjeistuksia on kirjattu muun muassa siivouksesta, hengityssuojaimen ja kertakäyttökäsineiden riisumisesta, vaatetuksen ja suojainten puhtaanapidosta, ihon kunnon huolehtimisesta sekä ilmanvaihdosta eri työvaiheissa.

Suurin riski on, että lintuinfluenssavirus leviää eläimen nahasta ilmaan. Siksi pölypäästöihin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Nahkontakausi on alkamassa minkki- ja supitiloilla parin viikon sisään, kettutarhoilla noin kuukauden kuluttua.

Lue koko uutinen tästä.

Marika Kataja

Ruokavirasto lakkauttaa lintuinfluessan tartuntavyöhykkeen

Ruokavirasto tiedottaa lakkauttavansa kesällä perustetun lintuinfluenssan tartuntavyöhykkeen laajennuksineen. Myös vyöhykkeellä noudatettavat tautisuojausmääräykset puretaan.

Vyöhyke perustettiin ehkäisemään lintuinfluenssan leviämistä. Nyt tartuntavyöhyke lakkautetaan, koska sille ei katsota enää olevan tarvetta. Ruokavirasto arvioi tautitilanteen laantuneen.

Tartuntavyöhykkeellä on todettu elokuusta alkaen neljä H5N1-tyypin lintuinfluenssatapausta. Tapaukset on havaittu luonnonvaraisissa linnuissa. Lintujen joukkokuolemia ei ole enää havaittu.

Lue koko uutinen tästä.

Hanna Hanhinen

Ruokavirasto: Kahdelta minkkitarhalta löytynyt lintuinfluenssaa kartoituksessa

Kahdelta minkkitarhalta on löytynyt kartoitusten perusteella lintuinfluenssaa, kertoo Ruokavirasto tiedotteessa.

Lintuinfluenssaa löytyi Vöyrin ja Pedersören kunnissa Pohjanmaalla.

Ruokaviraston mukaan laboratoriotutkimuksissa on toistaiseksi analysoitu näytteitä 35:ltä minkkitarhalta.

Lue koko juttu täältä.

Heini Holopainen

Lintuinfluenssa on hillinnyt vesilintujen metsästystä

Ruokavirasto on suositellut, ettei vesilintuja metsästettäisi tänä vuonna alueilla, joilla lintuinfluenssaa on tavattu. Näyttää siltä, että metsälle ei olekaan menty tavalliseen tapaan.

Lintuinfluenssa on vaikuttanut vesilintujahtiin alueilla, joissa tautia on tavattu luonnonlinnuilla tai turkistarhoilla.

Riistakeskuksen arvion mukaan moni metsästäjä on jättänyt esimerkiksi sorsajahdin väliin.

Lue koko juttu täältä.

Sinisorsa ui järvessä.
Sorsajahti ei ole tänä vuonna houkuttanut. Kuva: Tanja Heikkonen / Yle
Jaakko Mannermaa

Alavieskalaiselta minkkitarhalta löytyi lintuinfluenssaa

Tarhatuista minkeistä on löytynyt lintuinfluenssaa Alavieskassa Pohjois-Pohjanmaalla, kertoo Ruokavirasto. Tapaus on maakunnassa ensimmäinen.

Kaikki tarhan eläimet on määrätty lopetettaviksi. Tartunnan lähdettä selvitetään.

Ruokaviraston mukaan havainto osoittaa, ettei tartuntariski ole ohi. Suojaustoimia on tarpeen jatkaa tarhoilla, virasto toteaa tiedotteessa.

Lintuinfluenssaa on löytynyt kaikkiaan 27 turkistarhalta. Uutta tapausta lukuun ottamatta kaikki havainnot ovat olleet heinä-elokuussa Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaalla.

Lue koko juttu täältä.

Raisa Lehtivuori

Lintuinfluenssa leviää nyt vauhdilla Etelä-Amerikassa – tutkija on huolissaan pingviineistä

Lintuinfluenssaa on tavattu jo lähes joka puolelta maailmaa, muun muassa Huippuvuorilta ja Galápagossaarilta. Tutkija pelkää, että virus leviää pian myös Etelämantereelle.

Kartta lintuinfluenssan levinneisyydestä maailmalla. Eurooppa ja Pohjois-Amerikka sekä osa Etelä Amerikkaa on merkittynä kartalla sekä pieniä alueita Afrikassa ja Aasiassa.
Kartasta näkee, kuinka lintuinfluenssa koettelee nyt erityisesti Eurooppaa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikkaa. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Lue koko juttu täältä.

Ari Vihanta

Halsua esittää Kaustisen seutukuntaa rakennemuutosalueeksi turkistarhausta kohdanneen kriisin takia, maakuntaliitto valmistelee omaa esitystään

Halsuan kunta toivoo, että Kaustisen seutukunta nimettäisiin rakennemuutosalueeksi turkistarhauksen kriisitilanteen takia.

Keskiviikkona kokoontunut kunnanhallitus pyytää ely-keskusta perustamaan tätä varten alueellisen työryhmän, joka arvioisi tilannetta ja laatisi toimintasuunnitelman.

Halsualla on turkistaloudesta jäämässä työttömäksi 13 työntekijää, mikä on 2,7 prosenttia kunnan työikäisistä.

Kaustisen alueen tarhoista puolella on määrätty kaikki eläimet lopetettavaksi.

Työ- ja elinkeinoministeriöllä on toimintasuunnitelma paikallisten äkillisten rakennemuutostilanteiden hoitamiseksi. Tätä voidaan hyödyntää kun esimerkiksi pienellä paikkakunnalla suuri työllistäjä lopettaa toimintansa tai jokin ennakoimaton kehityskulku kohdistuu laajasti tietyn alueen yrityksiin.

Paikallisten äkillisten rakennemuutosten koordinaatioon, asiantuntijapalveluihin, selvityksiin ja uuden yritystoiminnan mahdollisuuksien analysointiin voidaan myöntää alueelle koordinaatiorahoitusta. Rahoitus on pääsääntöisesti korkeintaan 100 000 euroa, se kanavoidaan maakuntaliiton kautta.

Halsuan kunta totesi Keski-Pohjanmaan maakuntaliiton valmistelevan jo asiaa yhdessä Kaustisen seutukunnan kanssa ja yhteistyö näiden kanssa on tärkeää.

Ari Vihanta

Lintuinfluenssan keskiössä oleva Kaustisen kunta vetoaa Suomen hallitukseen turkistarhauksen turvaamiseksi

Punaisia varjotaloja turkistarhalla.
Kuvituskuva. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Kaustisen kunta vetoaa Suomen hallitukseen turkistarhauksen turvaamiseksi.

Kunnanhallitus hyväksyi illalla maan hallitukselle lähetettävän kannantoton.

Kunta katsoo, että turkiselinkeinon mahdollisuudet tulee turvata myös jatkossa ja Suomen hallituksen tulee kohdistaa alan yrittäjille riittävää taloudellista tukea.

Lintuinfluenssaa on todettu Suomessa 26 turkistarhalla, niistä 17 sijaitsee Kaustisella. Niiden kaikki eläimet on määrätty lopetettavaksi.

Kunta painottaa, että alueella on investoitu turkistarhaukseen huomattavasti.

Kaustisella oli kunnan tietojen mukaan tänä keväänä ennen lintuinfluenssan puhkeamista 33 aktiivista turkistarhaa. Kunnan mukaan turkistaloudessa työskentelee Kaustisella yli 100 henkilöä. Turkistarhojen lisäksi kunnassa sijaitsee nahoittamo ja turkisrehun valmistaja.

Kunnanjohtaja Minna Nikanderin laskelmien mukaan turkistarhauksen koko viime vuoden Suomen 22 miljoonan euron kunnallisverokertymästä voi suhteutettuna laskea Kaustisella toimivien tarhojen osuudeksi 1,6 miljoonaa euroa.

Naapurikunta Halsua puolestaan valmistelee ely-keskukselle lähetettävää vetoomusta alueellisen koordinaatioryhmän perustamisesta tukemaan seutua rakennemuutoksessa.

Kari Ikävalko

Uutissuomalainen: Jokaiselta tutkistarhalta on määrätty lopetettavaksi kymmeniä minkkejä lintuinfluenssatutkimuksia varten

Ruokavirasto määrää tuhansia minkkejä lopetettavaksi lintuinfluenssan tutkimuksia varten, uutisoi Uutissuomalainen.

Ruokavirasto arvion mukaan jokaiselta tutkittavalta tarhalta lopetataan noin 60 tutkimuksiin tarvittavaa minkkiä. Määräys koskee enimmillään 7 200:aa minkkiä.

Virasto tarkastaa kaikki Suomen turkistarhat lintuinfluenssariskin takia, ja kartoitus alkoi viime viikolla noin 120 minkkitarhasta.

Ruokaviraston osastonjohtaja Terhi Laaksonen kertoo, että lopetettavia eläimiä on jonkin verran vähemmän, jos kyse on pienemmästä tilasta.

Minkkien jälkeen kartoitus siirtyy kettuihin ja supikoiriin. Niiden osalta ei ole vielä päätetty näytemääriä ja näytteenottotapoja.