Pienten lasten puheterapiakäynnit ovat vähentyneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoissa.
THL:n tilastojen mukaan 0–6-vuotiaiden puheterapiakäynnit julkisessa terveydenhuollossa laskivat noin viidenneksellä vuodesta 2015 vuoteen 2022.
Koululaisten eli 7–14-vuotiaiden, käynnit puheterapiassa ovat sen sijaan samalla ajanjaksolla pysyneet suurin piirtein samoissa lukemissa, noin 20 000 käynnissä vuodessa.
Todennäköisesti tärkein syy lasten puheterapiakäyntien vähenemiseen on pula puheterapeuteista. Kelasta tarjotaan osasyyksi myös varhaisempaa puuttumista puheen ongelmiin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastot eivät ole täydellisiä. Käyntien kirjauksissa on ollut viime vuosina joillakin alueilla ongelmia, ja yksityisen terveydenhuollon ostopalvelut eivät välttämättä näy tilastossa ollenkaan.
Kokonaisuudessaan puheterapiakäyntien määrä kunnissa on vähentynyt tilastojen mukaan lähes joka vuosi vuodesta 2015 alkaen. Joillakin alueilla, kuten Kymenlaakson hyvinvointialueella, niiden määrä on kuitenkin kasvanut.
Puheterapiaan pitkät jonot
Suomen puheterapeuttiliiton puheenjohtaja Sirkku Ikonen-Hwang kertoo, että lapset eivät aina pääse puheterapiaan niin usein ja nopeasti kuin olisi tarpeen.
Ikonen-Hwangin mukaan puheterapeutin tutkimuksiin pääsee vain harvoin lain vaatimassa kolmessa kuukaudessa.
Sen jälkeen varsinaisen puheterapian alkamista saattaa joutua odottamaan useita kuukausia.
– Tämä voi johtaa muun muassa kielellisen häiriön vaikeutumiseen, erilaisten liitännäisoireiden ilmaantumiseen ja pitkittyneeseen kuntoutuksen tarpeeseen, Ikonen-Hwang sanoo.
Esimerkiksi Kuopiossa jonotusaika puheterapeutin tutkimukseen on tällä hetkellä resurssitilanteesta johtuen noin neljä kuukautta. Sen jälkeen terapiajaksolle pääsyä on odotettava keskimäärin toiset neljä kuukautta.
Kuopiossa lapsi voi saada yhtäjaksoisesti kymmenen puheterapiakäyntiä.
Jos lisäkerroille on tarvetta, lapsi ohjataan Kelan palveluihin tai jonottamaan toista kymmenen kerran puheterapiajaksoa.
– Tällä pyritään siihen, että mahdollisimman moni puheterapiaa tarvitseva lapsi saisi sitä kohtuullisessa ajassa. Tauko puheterapiajaksojen välillä on usein myös hoidollisesti järkevää, sanoo puheterapeutti ja tiimivastaava Miia Kuronen Pohjois-Savon hyvinvointialueelta.
Kuopion kaupunki sai vuoden 2021 lopussa huomautuksen Itä-Suomen aluehallintovirastolta, kun se rajoitti puheterapian määrää yhteen kymmenen kerran jaksoon asiakasta kohden. Avin mukaan se ei ole saanut asiasta uusia kanteluita.
Osa vanhemmista maksaa omasta pussistaan
Puheterapeuttiliiton Sirkku Ikonen-Hwangin mukaan julkisen puolen työntekijäpulan vuoksi yhä suurempi osa lapsista ohjautuu suoraan yksityisiin palveluihin.
– Muun muassa puheterapeutin tutkimuksia ostetaan nykyisin yksityiseltä sektorilta huomattavasti aiempaa enemmän, Ikonen-Hwang kertoo.
Näin toimi esimerkiksi Ylen haastattelema äiti, joka ei halunnut jonottaa, vaan maksoi puheterapeutin omasta pussistaan.
Ikonen-Hwangin mukaan esimerkiksi lapsen yksittäisiin äännevirheisiin ei välttämättä saa aina apua kasvokkain, vaan lapsi voidaan ohjata suoraan neuvolassa erilaisiin nettipalveluihin.
Yle kertoi tammikuussa muun muassa 7-vuotiaasta tytöstä, joka saa ärrän harjoitteluun apua vain verkon kautta.
Puheterapeuttipulaan luvassa helpotusta
Kelan myöntämien puhe- ja toimintaterapiakäyntien kokonaismäärät ovat kasvaneet merkittävästi. Yksittäisen kuntoutujan kohdalla terapiakäyntejä on voinut toteutua kuitenkin keskimäärin hiukan aiempaa vähemmän.
Kelan mukaan käyntien määrä kuntoutujaa kohden on pienentynyt, koska terapiaa voi saada aiempaa varhaisemmassa vaiheessa ja lievemmillä kriteereillä. Taustalla on vuoden 2016 lakimuutos (Kela).
Kelan arvion mukaan myös lasten puheterapiakäynnit ovat voineet vähentyä siksi, että puheen kehityksen riskit tunnistetaan ennen kuin ongelmat kärjistyvät.
Kun kuntoutus aloitetaan varhaisemmassa vaiheessa, voi vähäisempi puheterapiakäyntien määrä riittää.
– Käyntien määrä pitää myös mitoittaa ongelman vakavuuden ja asiakkaan kuntoutustarpeen perusteella, vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen vastaava suunnittelija Irma Paso kuvailee.
Paso arvioi puheterapeuttiliiton tavoin, että julkisen terveydenhuollon rajalliset resurssit saattavat vaikuttaa lasten puheterapiakäynteihin.
– Valitettavasti meillä on alueita, joissa puheterapiapalveluita on hyvin huonosti saatavilla. Tällöin hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan etämenetelmiä.
Logopedian koulutuksen aloituspaikkojen määrä on kasvanut 60 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2022. Uusi koulutusohjelma käynnistyi Itä-Suomen yliopistossa kaksi vuotta sitten.
Puheterapeuttiliiton puheenjohtaja Sirkku Ikonen-Hwangin mukaan valmistuvien puheterapeuttien määrä lisääntyy merkittävästi 5–10 vuoden kuluessa.