Tampereen keskustassa sijaitsevaa toimistorakennusta puretaan varsin poikkeuksellisin keinoin.
Yleensä purettava rakennus hajotetaan pieniksi palasiksi, mutta Kyttälänkadun toimistotalon kymmeniä vuosia vanhat betonirakenteet irrotetaan kokonaisina elementteinä uudelleenkäyttöä varten.
Tampereen yliopiston koordinoimassa kansainvälisessä, EU:n rahoittamassa Recreate-hankkeessa tutkitaan, miten käytetyt betonielementit voisi irrottaa ehjinä ja käyttää uusien rakennusten osana.
Irrotetut elementit siirtyvät Tampereelta elementtitehtaalle kunnostukseen. Sieltä ne matkaavat käytettäväksi uusiin rakennuskohteisiin.
1980-luvulla rakennetun toimistorakennuksen runkoelementit ovat säilyneet varsin hyvässä kunnossa, kertoo Skanska talonrakennus oy:n tulosyksikön johtaja Toni Tuomola.
Tuomolan mukaan elementtien uudelleenkäytön mahdollisuus on otettava tulevaisuudessa tarkasti huomioon asemakaavoissa ja suunnittelussa.
– Rakentamistekniikkaa ei tarvitse muuttaa, vaan tekemisen tapaa. Se vaatii ajattelutavan muutosta kaikilta: suunnittelijoilta, rakennuttajilta, rakentajilta ja viranomaisilta, mutta se on ihan mahdollista, Tuomola sanoo.
Tavoitteena hiilineutraalius
Recreate-hankkeen keskeisenä tavoitteena on edesauttaa hiilineutrauliuden toteutumista rakennusalalla.
Elementtien uudelleenkäyttö on merkittävä askel kohti tätä tavoitetta, kertoo hanketta johtava korjausrakentamisen tenure track -professori Satu Huuhka Tampereen yliopistolta.
– Uskallan sanoa, että irrotetun elementin hiilijalanjälki on vain muutamia prosentteja uuden elementin hiilijalanjäljestä, Huuhka sanoo.
Huuhkan mukaan vastaavat ratkaisut rakentamisessa ovat välttämättömiä uudisrakentamisen puolella, jos vähähiilisyysmääräykset kiristyvät tulevaisuudessa.
– Tämä yksin ei riitä. Tarvitaan myös muita vähähiilisen rakentamisen tapoja, joihin sisältyy rakennusten korjaaminen, puurakentaminen, vähähiiliset betonit ja muut rakennusmateriaalit. Kaikki nämä pienet purot tarvitaan, että saadaan suuri virta aikaiseksi.
Edelläkävijöiden joukossa
Elementtien uusiokäyttöä jo 30 vuotta sitten tutkinut saksalainen tutkija on mukana Tampereella tapahtuvassa hankkeessa.
Vaikka aihetta on tutkittu jo vuosikymmeniä sitten, on Suomi tietyllä tapaa edelläkävijä, sanoo Satu Huuhka.
– Me koordinoimme tätä kansainvälistä EU-hanketta ja ollaan se juostu kasaan. Siinä mielessä näytämme tietä muille yhdessä ulkomaisten kumppanien kanssa, Huuhka kertoo.
Hankkeen aikana selvitetään, kuinka kauan elementtien poistamisessa kestää ja millaisia kustannuksia siitä syntyy.
Vaikka ympäristöasiat ovat hankkeen keskiössä, Toni Tuomola näkisi mielellään kiertotalouden myös tuottavana osana bisnestä tulevaisuudessa.
– Hankkeen avulla haetaan niitä bisnesmahdollisuuksia, ja mitä kaikkea tulevaisuudessa voidaan tehdä, Tuomola sanoo.