Keski-Suomen hyvinvointialue etsii kuumeisesti säästöjä – valtuuston puheenjohtaja: ”On katteetonta luvata, ettei palveluverkko muuttuisi”

Tehyn Keski-Suomen pääluottamusmies on huolissaan palkkaratkaisujen kohtalosta, Keski-Suomen kuntajohtajien puheenjohtaja epäilee säästötoimien tehokkuutta.

Jani Kokko
Aluevaltuuston puheenjohtaja Jani Kokon (sd.) mukaan lukemat osoittavat, että palveluverkkoa karsitaan. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle
  • Sanna Savela
  • Virpi Kotilainen

Keski-Suomen hyvinvointialue tekee tänä vuonna 84 miljoonaa euroa alijäämää. Alueella on aloitettava tiukat sopeuttamistoimet, että ensi vuonna alijäämää ei enää syntyisi. Sen vuoksi hyvinvointialue on aloittamassa syyskuun lopulla yt-neuvottelut, joiden tavoitteena on enintään 200 työntekijän vähentäminen.

Tehyn koordinoiva pääluottamusmies Anne Puronaho pitää yt-uutista huonona viestinä alalle.

– Se heikentää entisestään hoitoalan pito- ja vetovoimaa, ja se on ikävä viesti alalle aikoville ja jo opiskeleville. Myös koko hyvinvointialueen imago voi kärsiä.

Tehyn Keski-Suomen sairaanhoitopiirin pääluottamusmies Anne Puronaho.
Anne Puronaho toivoo, ettei hoitajien joustamislisään puututtaisi. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Hoitoalalla on Keski-Suomessakin vakava työvoimapula, eikä hoitotyössä ole enää Puronahon mukaan mistä säästää.

Osaltaan alijäämään vaikuttaa hoitoalan palkkaratkaisu, mutta Puronaho toivoo, ettei se vaikuta yt-neuvotteluissa.

– Meillä on paikallinen sopimus, joka maksetaan hoitajien venymisestä ja joustamisesta. Emme järjestönä katso hyvällä, jos siitä nipistetään.

”Karsintaa tulee”

Keski-Suomen hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtaja Jani Kokko (sd.) arvioi, että nykyisen palveluverkon ylläpito on mahdoton tehtävä.

– Meillä ei ole siihen taloudellisia resursseja, mutta ennen kaikkea meillä ei ole henkilöstöresursseja. On katteetonta luvata ettei palveluverkko muuttuisi, lukemat osoittavat, että karsintaa tulee.

Kokon mukaan kyse onkin siitä, miten muutokset tehdään niin, että vaikutukset näkyvät käyttäjille mahdollisimman vähän.

– Miten palvelujen saatavuutta voidaan helpottaa digitaalisuudella, tai voisiko vaikka vanhushoivan yhteydessä olla sairaanhoitajan toimipiste, jossa voitaisiin palvella kyläkuntaa laajemminkin, Kokko pohtii.

”Säästökeinoissa ristiriitaisuutta”

Keski-Suomen kuntajohtajien puheenjohtaja Matti Mäkinen epäilee tuottavuusohjelmaa.

– Esimerkiksi henkilösäästötavoitteen taloudellinen merkitys on vain 10–14 miljoonaa koko sadan miljoonan euron ylityksessä.

Mäkinen kummastelee, miten henkilöstövähennys voitaisiin tehdä hallinnosta.

– Kuulostaa aika hurjalta, että siellä olisi niin paljon löysää. Toivotaan, että tavoite on realistinen. Aikalailla tiukkoja toimenpiteitä on joka tapauksessa tehtävä, että talous saadaan kuriin.

Kunnanjohtaja Matti Mäkinen istuu työpöydän takana.
Matti Mäkinen toivoo, että säästötoimet purevat, vaikka hän tässä vaiheessa tuntee epäuskoa. Kuva: Kati Leinonen

Mäkinen kiinnitti huomiota myös säästötoimien laajaan haitariin ja näkee niissä myös ristiriitaisuutta. Aiemmin tänä vuonna tehdyssä sopeuttamisohjelmassa etsitään keinoja estää vanhusten varhainen joutuminen tehostettuun palveluasumiseen tai muuhun laitoshoitoon.

– Uusissa säästökeinoissa pohditaan kuntouttavasta päivätoiminnasta leikkaamista ja jopa omaishoidon tuesta. Enemminkin säästökeinoihin pitäisi kirjata, että olisi nykyistä enemmän ennalta ehkäisevää senioritoimintaa.

Palvelujohtaja Tuija Koivisto kertoo päivätoiminnasta ja maksujen korotuksesta hyvinvointialueella
Ikäihmisten päiväkeskustoiminta puhutti Keski-Suomessa jo alkuvuodesta, kun hyvinvointialue aloitti palvelujen yhdenmukaistamisen.