Pienenevät eläkkeet? Kalliimmat eläkemaksut?
Nämä kysymykset ovat ennen pitkää edessä, koska nykytahdilla eläkepotti ei täysin riitä kattamaan tulevien vuosikymmenten työeläkkeitä.
Eläkkeiden rahoituksen kohentamiseen on myös kolmas keino, johon julkisalojen eläkevakuuttaja Keva on juuri tarttumassa. Keva alkaa hakea eläkesijoituksilleen suurempia tuottoja eli se nostaa sijoitustensa riskitasoa.
– Eläkejärjestelmässä on aina vähän rahapulaa, kun väestö ikääntyy, ja me haluamme tällä sijoitustuottojen nostamisella tavoitella sitä, ettei tarvitsisi lähteä nostamaan eläkemaksuja, sanoo Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander.
Käytännössä Keva laittaa suuremman osan sijoituksistaan jatkossa osakkeisiin. Niiden osuutta voidaan kasvattaa salkussa noin kymmenellä prosenttiyksiköllä. Kianderin mukaan vuosituotot voivat kasvaa noin 300 miljoonalla eurolla.
– Kun se samalla alkaa kasvattaa rahastoa, niin tietysti tuotot kasvavat tulevaisuudessa. Vuosikymmenten saatossa rahasto voi kasvaa useilla miljardeilla.
Myös yksityiset eläkeyhtiöt haluaisivat hakea suurempaa riskiä ja tuottoa, sanoo työeläkevakuuttajien etujärjestö Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.
Suurempi riski tuo mukanaan kysymyksen riskinkantajasta. Kuka kantaa riskin, jos sijoitukset olisivat pitkään laskussa?
Väestönkehitys uhkaa eläkkeitä
Eläkevakuuttajat haluavat hakea suurempia tuottoja, koska työeläkejärjestelmän pitkän aikavälin tasapaino on uhattuna.
Huoltosuhde heikkenee ja syntyvyys on laskenut hyvin nopeasti. Työikäinen väestö siis pienenee ja eläkeläisten osuus väestöstä nousee. Helpotusta puolestaan saadaan työperäisestä maahanmuutosta, jossa on tehty hiljattain uusia ennätyksiä. Senkään jatkosta ei kuitenkaan ole takeita.
Edessä on taas eläkeuudistus.
Siitä ryhtyvät pian neuvottelemaan Petteri Orpon (kok.) hallituksen käskystä työmarkkinajärjestöt kolmikannassa hallituksen kanssa. Aikaa on vuoden 2025 alkuun, ja jos valmista ei tule, hallitus päättää eläkeuudistuksen sisällöstä itse.
Hallitus odottaa neuvotteluilta kantaa siihen, miten työeläkejärjestelmän rahoitusta tulisi kohentaa. Hallitusohjelman perusteella hallitus näyttää haluavan työeläkejärjestelmään automaattisia vakauttajia eli eräänlaisia automaatteja, jotka leikkaisivat eläkkeitä tai korottaisivat maksuja. Automaatti astuisi kuvaan, jos eläkevarojen ja tulevien eläkkeiden suhde painuisi heikkoon tasapainoon.
Jos eläkeyhtiöt saavat ryhtyä hakemaan suurempia tuottoja, sijoitusriskit saatetaan niin ikään sitoa tällaisiin automaattileikkureihin.
Auki on, kajoaisiko automaatti eläkkeiden tasoon vai eläkemaksuihin.
Osakkeet tuottavat eniten
Suurempi tuotonhaku ja riski tarkoittaisi käytännössä osakesijoitusten lisäämistä.
Historian perusteella se kannattaa.
Juuri osakkeet ovat kasvattaneet rahastoitua eläkepottia selvästi eniten. Osakkeiden arvo vaihtelee enemmän, mutta pitkällä aikavälillä ne ovat aina tuottaneet enemmän. Korkosijoitukset, eli toinen pääasiallinen sijoituskohde, ovat vakaampia, mutta ne tuottavat selvästi vähemmän.
Automaattileikkuri?
Neuvottelu riskin jakamisesta tarkottaisi käytännössä vääntöä palkansaaja- ja työnantajaleirien välillä. Työnantajat eivät halua maksujen nousevan, palkansaajat eivät halua, että eläkkeitä leikataan.
Kevalle päätös riskitason nostosta on helppo, koska sitä eivät sido vakavaraisuusvaatimukset kuten yksityisiä eläkeyhtiöitä. Niillä sijoitusriskin lisääminen edellyttäisi vakavaraisuuvaatimusten höllentämistä. Jos tähän mennään, riskinjakoon on hieman yksinkertaistaen neljä vaihtoehtoa.
Käyttöön otetaan automaattinen vakauttaja, joka leikkaa eläkkeitä, jos sijoitukset ovat pitkään pakkasella ja eläkevarat ehtyvät liikaa.
Vastaavasti myös eläkemaksut voidaan sitoa automaatilla ennalta. Tällöin maksut nousisivat, jos eläkevarat hiipuisivat liikaa suhteessa eläkkeisiin.
Kolmas vaihtoehto on, että automaatti sekä nostaisi maksuja että leikkaisi eläkkeitä.
Tai sitten etukäteen määrättyä leikkuria ei aseteta ollenkaan.
Tätä suosittaa Telan Suvi-Anne Siimes. Hän toteaa, että suurempi riskinotto tuo tuloksia vain, jos riskiä myös kestetään huonoina vuosina.
– Huonoina tuottovuosina ei pitäisi panikoida. Kaukaista hyvää satoa ei saa, jos niin sanotusti syö siemenperunat kesken kaiken.
Siimes arvioi, että automaattiset vakauttajat johtaisivat herkästi hätäilyyn. Jos maksuihin tai eläkkeisiin kajottaisiin huonoina vuosina, riskinottoa saatettaisiin lähteä äkkiä suitsimaan. Tällöin riskinoton potentiaaliset hyödyt syötäisiin.
Toistaiseksi eläkeuudistuksen sisältöä voidaan vain arvailla.
Osviittaa saadaan, kun hallitus antaa neuvottelukäskynsä työmarkkinajärjestöille. Sitä odotetaan tuleville viikoille.