Ruokalähettipalveluiden kautta tilataan yhä enemmän muuta kuin ravintola-aterioita.
Esimerkiksi ruokalähettipalvelu Woltin tilauksista yli viidesosa on jo muuta kuin ravintolaruokaa, pääasiassa päivittäistavaroita.
Woltin maajohtaja Joel Järvisen mukaan ilmiö näkyy koko Suomessa.
– Ehkä ruokalähettipalvelu ei enää ole oikea sana, koska toimitamme montaa muutakin asiaa sovelluksemme kautta kuluttajille, Järvinen sanoo.
Tällä hetkellä ruokalähettipalvelu Wolt toimii Suomessa yli 60 paikkakunnalla, Foodora puolestaan noin sadalla.
Kissanhiekkaa ja seksivälineitä
Liukuvoide on suosituin Woltin kautta tilattava tuote Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa. Helsingissä ja Tampereella ykkössijaa pitää puolestaan kissanhiekka.
Seksivälineiden tilaamista ruokalähettipalveluiden kautta voi tutkijan mukaan selittää kaksi asiaa.
– Niiden ostamiseen muiden nähden voi liittyä häpeää, mutta voihan se olla myös tilanteen innoittama juttu, sanoo sosiologian professori ja kulutustutkija Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta.
Ruokatarvikkeista taas kurkku on Foodoran mukaan yleisin tilaustuote Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Jyväskylässä.
Tuotteiden tarjonta vaihtelee jossain määrin kaupungeittain.
Esimerkiksi Mikkelissä ei seksileluja voi Woltin kautta tilata. Helsingissä taas voi Foodoran sovelluksen kautta tilata jopa kotisiivouslahjakortteja ja skeittilautoja.
Arjen helpottamista vai hedonismia?
Kulutustutkija pitää haitallisena, että ihmiset tottuvat yhä enemmän elämäntapaan, jossa ruokaa ja tavaroita voi tuotattaa toisilla.
– Sehän on tavattoman hedonistista eli nautinnonhaluista. Kun usein vielä alipalkatut maahanmuuttajataustaiset työntekijät tuovat tuotteet kotiovelle, syntyy jopa hieman kolonialistinen vaikutelma ja eriarvoistava asetelma. Ikään kuin herrasväki tilaa ja palvelijat tuovat, Terhi-Anna Wilska sanoo.
Foodoran Head of Operations -johtaja Lauri Syväsen mukaan erilaisilla ihmisillä on erilaisia nautintoja.
– Joillekin ihmisille on tärkeää voida tilata ruokaa kotiin silloin tällöin ja ottaa rennosti. Emme siis usko, että palvelu laiskistaa, vaan pikemminkin mahdollistaa enemmän vapautta, hän sanoo.
Ruokalähettiyhtiöt katsovatkin tuovansa helpotusta ihmisten arkeen.
Mitä ruokalähettien asemaan tulee, niin Wolt kertoo pyrkivänsä hinnoittelemaan jokaisen toimeksiannon siten, että se on mielekästä hyväksyä. Woltin mukaan alustatyöstä, joka perustuu ihmisten jatkuvaan internetin käyttöön, on tullut toivottu tulonlähde sitä tekeville.
Foodoran mukaan läheteillä on vapaus valita kuinka paljon he työskentelevät, ja keskituntipalkkio on noin 17,50 euroa.
– Monelle maahanmuuttajalle lähettikumppanuus kanssamme on ensimmäinen kosketus suomalaiseen yhteiskuntaan. Tässä pystymme tukemaan heitä, sanoo Lauri Syvänen Foodorasta.
Sohvalla idealismi unohtuu
Kulutustutkija Terhi-Anna Wilska sanoo ymmärtävänsä, että on ihmisryhmiä, joilla on esimerkiksi liikkumisvaikeuksia ja joille palveluista on hyötyä.
– Enimmäkseen palvelun käyttäjät ovat kuitenkin nuoria ja terveitä ihmisiä, Wilska huomauttaa.
Hän näkeekin suomalaisten ostokäyttätymisessä ristiriidan.
– Me, jotka muuten otamme kantaa tasa-arvoon, eettisyyteen ja rasismiin, ihan tyytyväisinä käytämme alipalkattujen maahanmuuttajien palveluja siksi, ettemme itse jaksa sohvalta nousta, hän sanoo.
Voit keskustella aiheesta 25.9. klo 23.00 saakka.