Koulujen vähentämispäätökset ovat kunnissa pitkällisiä ja hankalia prosesseja. Kyse on lähipalvelusta, jonka perusteella moni on valinnut asuinpaikkansa. Siksi kuntalaisten voi olla vaikea hyväksyä lähikoulujen lakkauttamisia, vaikka periaatteessa kouluverkkomuutosten tarve ymmärretäänkin.
Paine pienentää koulujen määrää ei koske vain kutistuvia rakennemuutos- tai muuttotappiokuntia. Esimerkiksi Oulu päätti alkukesällä neljän koulun lakkauttamisesta, ja seuraavat neljä koulua ovat liipasimella lähivuosina.
Viimevuotisen tilaston mukaan lukumääräisesti eniten peruskoulujen määrä on kymmenessä vuodessa pienentynyt Uudellamaalla, josta on lakkautettu yli 80 peruskoulua. Koko maassa peruskoulujen määrä on vuosikymmenessä pienentynyt lähes neljänneksellä.
Vaikka kouluja on siis jo lakkautettu hurjasti, oppilasmäärän rajun pienenemisen ja kuntien talousongelmien vuoksi lukuisissa kunnissa on paineita ja aikeita edelleen lopettaa kouluyksiköitä.
Kouluverkkopainia käydään nytkin monissa kunnissa, esimerkiksi Pietarsaaressa, Kouvolassa, Ulvilassa, Hämeenlinnassa ja Mikkelissä. Myös Meri-Lapissa asia on ajankohtainen. Kemi on tekemässä ratkaisuja jo lähiviikkoina ja myös Torniossa on ryhdytty selvittämään, miten oppilasmäärän pienenemiseen reagoidaan.
Kemissä kolme yläkoulua pois, tilalle yksi uusi keskustaan
Kemin kaupunki aikoo siirtyä yhden yläkoulun malliin ja yhdistää alakoululaiset kolmeen kouluun. Tällä hetkellä yläkouluopetusta annetaan kolmessa paikassa eri puolilla kaupunkia, mutta vuoteen 2030 mennessä yläkouluja olisi vain yksi. Yläkoulu on tulossa kaupungin keskustaan, lähelle uimahallia ja liikuntahallia, joko uudisrakennuksena tai remontoitaviin tiloihin entiseen terveydenhoito-oppilaitokseen.
Lähikouluista on perinteisesti yritetty pitää kiinni kynsin hampain – eikä Kemissäkään koulujen lakkautussuunnitelmia purematta niellä. Kouluverkon muutoksista on Kemissä puhuttu jo pitkästi yli kymmenen vuotta, mutta yhteisymmärrystä ei ole syntynyt.
Yhden yläkoulun mallia vastustava kuntalaisadressi on vajaassa kahdessa viikossa kerännyt pelkästään verkossa lähes 800 allekirjoitusta, ja nimiä on kerätty myös paperille. Adressilla halutaan saada asiaan aikalisä, jonka aikana tehtäisiin selvitys myös vaihtoehdoista ja tarkennettaisiin nykysuunnitelman laskelmia ja vaikutusarvioita. Aikalisän saaminen voi olla vaikeaa: kaupunginhallitus teki jo maanantaina päätöksensä ja esittää valtuustolle, että se hyväksyisi suunnitelmat.
Vastustajat: Vaikutuksia ei ole selvitetty kattavasti
Nyt esillä olevaa kouluverkkosuunnitelmaa vastustajat moittivat puutteelliseksi.
– Selvitys on tehty hatarasti ja kustannusarviot perustuvat arvailuun. Pedagogisessa selvityksessä puhutaan oppilasmääristä, neliöistä ja euroista, mutta ei siellä oikein mitään pedagogista sisältöä ole, sanoo äiti, opettaja ja valtuutettu Tuula Mäkinen.
Mäkinen ja muut adressin perustajat ovat huolissaan myös siitä, ettei kouluverkkomuutoksen vaikutuksia ole selvitetty eikä arvioitu.
– Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuoli, lastensuojelu, mielenterveyspalvelut. Niitä ei ole mukana ollenkaan.
Marjo Paavolaa huolettaa muun muassa arjen sujuvuus sekä turvallisuus niin koulumatkoilla kuin koulussakin.
– Pyöräilijät, mopoilijat, mönkijäkuskit ja kävelijät olisivat sitten keskustaan mennessään työmatkaliikenteen seassa. Ja pelottaa, lisääntyykö koulukiusaaminen ja vaikeutuuko siihen puuttuminen, jos yhteen, isoon kouluun mennään.
Koulu on alueen sydän.
Tuula Mäkinen
Koulun lopettamisen pelätään näivettävän koko lähiön
Paavola ja Mäkinen pelkäävät, että lähikoulujen katoaminen söisi kotikaupungin vetovoimaa. Esimerkiksi Paavolan perhe muutti Kemin runsaat kaksi vuotta sitten ja kodin paikan valinnassa merkittävä asia oli nimenomaan koulun läheisyys.
– Miksi kannattaa maksaa seutukunnan korkeinta kuntaveroa, jos lähipalveluja ei ole? Naapurikunnat ovat lähellä, joten muutto voi tulla monelle mieleen, arvelee Mäkinen.
Suunniteltu uudistus vaikuttaisi nimenomaan kaupungin reuna-alueilla – ja muihinkin kuin lapsiperheisiin. Keskustan elävöittämisessä nähdään vaara reuna-alueiden ja lähiöiden palvelujen katoamisesta.
– Koulu on alueen sydän, ja minulle on tullut paljon yhteydenottoja esimerkiksi Hepolasta eläkeläisiltä, jotka pelkäävät, että koulun lakkauttaminen merkitsisi myös linja-autoliikenteen heikentymistä ja viimeisen kaupan katoamista kaupunginosasta, Mäkinen sanoo.
Kouluverkkosuunnitelma onkin saanut aktiivit perustamaan Kemin elävät lähiöt ry:n huolehtimaan reuna-alueista.
Kouluverkon muutoksista on Kemissä puhuttu jo toistakymmentä vuotta. Siitä huolimatta suunnitelmat tuntuvat tulleen monelle yllätyksenä. Tilanteetkin ovat ehtineet muuttua: vajaat kolme vuotta sitten valtuusto päätti edetä kahden yläkoulun mallilla, koska yksi koulu olisi liian kallis. Sittemmin kaupungin talouden pelastamiseksi laadittiin sopeuttamisohjelma, joka sisälsi myös kouluverkkosuunnitelman. Yhden yläkoulun mallin valtuusto päätti hyväksyä keväällä 2022.