Koulujen seksuaalikasvatus joutui äärijärjestöjen hampaisiin Belgiassa – selvitimme protesteihin ja tuhopolttoihin johtaneen kiistan taustat

Pieni mutta äänekäs vähemmistö vastustaa seksuaalikasvatuksen ulottamista kaikkiin Belgian kouluihin. Kasvatuksen sisällöstä liikkuu paljon virheellistä tietoa ja valeuutisia.

Mielenosoittajia Brysselin keskustassa.
Seksuaalikasvatuksen uudistus on johtanut mielenosoituksiin Brysselissä. Kuva: AOP
  • Rikhard Husu

BRYSSEL Brysseliläisen perhesuunnittelukeskuksen syksy on alkanut poikkeuksellisen kiireisissä merkeissä.

Keskusten kouluille järjestämä seksuaalikasvatus on joutunut uskonnollisten järjestöjen ja konservatiivisten perheiden hampaisiin ennennäkemättömällä tavalla.

– Emme voineet kuvitella, että tällainen kiista puhkeaisi vuonna 2023, keskuksen johtaja Lola Clavreul sanoo Ylelle.

Kiistan keskiössä on Belgian ranskankielisissä osissa hyväksytty laki, joka velvoittaa kouluja tarjoamaan vähintään kaksi tuntia seksuaalikasvatusta ensimmäisen asteen kuudennella luokalla (10–11-vuotiaat) ja toisen asteen neljännellä luokalla (14–15-vuotiaat).

Seksuaalikasvatus on ollut pakollista Belgian eteläpuoliskolla Valloniassa jo vuodesta 2012. Uusi laki määrittelee kasvatukselle varattavan vähimmäistuntimäärän ja opetuksen sisällön.

– Vanhempien oppilaiden kanssa voimme puhua esimerkiksi ehkäisystä, mutta nuorempien kanssa puhumme enemmän heistä itsestään ja siitä mitä murrosikään sisältyy, Clavreul kuvaillee.

Perhesuunnittelukeskuksen johtaja Lola Clavreul ihmettelee seksuaalikasvatuksesta noussutta kohua.

Valeuutiset lietsovat epäluuloja

Joidenkin vanhempien mielestä seksuaaliopetuksen uudistus menee liian pitkälle. Brysselissä on järjestetty useita seksuaalikasvatusta eli Evras-ohjelmaa vastustavia mielenilmauksia.

Mielenosoittajia yhdistää huoli opetuksen sisällöstä, ja käsitys siitä, että nuorten seksuaalinen kasvatus ei kuulu kouluille.

– Kyseessä on reaktio joillakin elämänalueilla tapahtuneeseen vapautumiseen kuten seksuaalikasvatukseen, sukupuolten välisiin suhteisiin ja seksuaaliseen suuntautumiseen, Brysselin ULB-yliopiston sosiaalipsykologian professori Olivier Klein sanoo.

Belgian protesteilla on Kleinin mukaan yhtymäkohtia Ranskaan, missä koulujen seksuaalivalistus on niin ikään joutunut ääriliikkeiden hampaisiin.

Kleinin mukaan Evras-ohjelmaa kritisoivat niin oikeistokonservatiivit, islamilaiset järjestöt kuin salaliittoteorioihin taipuvaiset henkilöt. Liikkeellä on paljon virheellistä tietoa ja valeuutisia.

– Meidän väitetään näyttävän lapsille pornoa tai opettavan kolmevuotiaille lapsille itsetyydytystä, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa, perhesuunnittelukeskuksen Clavreul sanoo.

Clavreul harmittelee valeuutisia, joiden oikominen vaati paljon aikaa ja energiaa.

Mielenosoittaja Brysselissä.
Evras-ohjelman vastustajien mukaan seksuaalikasvatus kuuluu perheille. Kuva: Shutterstock/All Over Press

Tuhopoltot herättivät poliitikot

Seksuaalikasvatuksen vastainen kampanja on myös yhdistetty Belgian kouluihin kohdistuneeseen tuhopolttojen sarjaan.

Ranskankielisessä Valloniassa tapahtuneissa iskuissa on poltettu koulurakennuksia ja sotkettu niitä Evras-ohjelman vastaisilla iskulauseilla.

Iskut ovat järkyttäneet belgialaisia ja poikineet laajan keskustelun seksuaalikasvatuksen vastaisten protestien taustoista.

– Koulujen polttaminen kertoo täydestä välinpitämättömyydestä kouluinstituutiota kohtaan. Meidän on suojeltava koulujen asemaa turvallisina tiloina, Belgian katolisten koulujen vanhempainjärjestöä edustava Bernard Hubien sanoo.

Ei evras-opetukselle, on kirjoitettu vandalisoidun koulun seinälle.
Kouluihin kohdistuneet iskut ovat poikineet laajan keskustelun. Kuva: Shutterstock/All Over Press

Hubienin mukaan seksuaalikasvatuksella on tärkeä rooli Belgian kouluissa. Hän muistuttaa, että iso enemmistä belgialaisista kannattaa Evras-ohjelmaa.

– Seksuaalisuudesta on voitava puhua myös kouluissa. Tiedon puute johtaa huolestuttaviin ilmiöihin, kuten teiniraskauksien lisääntymiseen, hän toteaa.

Evras-kampanjan ympärillä käytävä keskustelu kertoo Lola Clavreulin mukaan belgialaisen yhteiskunnan kasvaneesta polarisaatiosta.

– Meillä on toisaalta ihmisiä, jotka ovat hyvin edistyksellisiä. Toisten on puolestaan vaikea hyväksyä perinteisistä normeista poikkeaminen. Näemme myös, että luottamus yhteiskunnan instituutioihin on heikompaa koronapandemian seurauksena, hän pohtii.

Mitä ajatuksia juttu sinussa herätti? Voi keskustella aiheesta torstaihin 28. syyskuuta klo 23 asti.