Perheyritys sinnittelee leipomon nousevia kustannuksia ja ulkomaisen leivän halpatuontia vastaan

Lahtelainen Sinuhe kamppailee kohonneiden hintojen puristuksessa. Leipuriliiton mukaan yritysten muutosneuvottelutahti on rauhoittunut, mutta syksy näyttää, mihin työtilanne kehittyy.

Ruisleipiä on lähikuvassa leipomon uunista tulossa.
Leipomoiden epävarmat ajat jatkuvat muun muassa energiahintojen takia. Kuva: Juha-Petri Koponen
  • Petri Niemi

Lahtelainen leipomoalan yritys Sinuhe kamppailee kohonneiden kustannusten kanssa. Se ei ole alallaan ainoa.

Kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan huhtikuussa vuonna 2022 laittoi energianhinnan nousuun, oli perinteisessä perheyrityksessä mietittävä entistä tarkemmin asioita.

– Mehän leivoimme maakaasu-uuneilla, kun energiakriisi iski, sanoo Sinuhen toimitusjohtaja Kari-Matti Valtari.

Energianhintojen kanssa on Valtarin mukaan edelleen vaikeaa, eikä hinnannousua ole voinut siirtää tuotteiden hintoihin. Nyt energiakirjo kattaa myös sähkön ja öljyn.

Myös raaka-aineiden hinnat ovat nousseet. Suomen Leipuriliitto ry:llä on noin 250 jäsenyritystä. Ne ovat pieniä ja keskisuuria leipomo- ja konditoria-alan yrityksiä.

– Monelle leipomolle viime vuosi 2022 oli ennätyshuono. Toki oli niitäkin yksittäisiä yrityksiä, joilla meni ihan mukavasti, summaa Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen.

Tuontileipä kiristää kilpailua

Noin sata ihmistä työllistävän Sinuhen toimitusjohtaja Kari-Matti Valtari on huolestunut myös tuontileivän kiristämästä markkinatilanteesta.

– Suomalaiset toimijat tekevät tuotteita ulkomailla tai sitten ihan puhtaasti ostetaan ulkomaisista leipomoista. Emme ole tässä tapauksessa kilpailukykyisiä, kun Suomessa kustannukset ovat huomattavasti korkeampia, Valtari arvioi.

Leipomo-kahvilayritys Sinuhen toimitusjohtaja Kari-Matti Valtari.
Sinuhen toimitusjohtaja Kari-Matti Valtari kertoo, että yrityksen johtamisessa työllistää energia-asioiden lisäksi paljon muun muassa myyntityö. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle

Työ- ja elinkeinoministeriön raportti leipomoalasta kertoo, että tuontileivän määrä on suomalaisten ostamasta leivästä kolminkertaistunut ajanjaksolla 2002–2020.

Leipuriliiton toimitusjohtajan Mika Väyrysen mukaan leivän tuonnin osuus on kokonaismarkkinoista noin 20 prosenttia.

– Tuonnin arvo nousi 14 prosenttia vuodesta 2021 vuoteen 2022. Näyttää siltä, että tänä vuonna suuntaus on sama.

Työvoimapulaakin näkyvissä

Pienet ja keskisuuret leipomot työllistävät tällä hetkellä arviolta runsaat 4000 ihmistä Suomessa. Leipuriliiton mukaan muutosneuvotteluita käytiin enemmän energia- ja talouskriisin alkuaikoina.

– Nyt on ollut rauhallisempi tilanne. Tämä syksy näyttää, miten yritykset selviävät tilanteesta, Suomen Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen kertoo.

Lähikuvassa on matala lasirakennus, jonka katolla kyltti: Kahvila.
Monella leipomolla on myös esimerkiksi kahvilatoimintaa. Kuva: Petri Niemi / Yle

Väyrysen mukaan samaan aikaan moni yritys raportoi, että pulaa on osaavasta työvoimasta.

Lahtelaisyritys Sinuhen vuotuinen liikevaihto on tällä hetkellä noin 13,7 miljoonaa euroa. Tavoitteet ovat korkealla.

– Etenemme strategiamme mukaan. Tavoitteena on olla ylivoimaisesti paras toimija ja leipomo Lahdesta, sanoo toimitusjohtaja Kari-Matti Valtari.

Leipätiedotuksen tilasto kertoo, että suomalaiset söivät ruokaleipää vuonna 2022 keskimäärin runsaat 40 kiloa henkilöä kohden.

Sinuhe oy:n toimitusjohtaja Kari-Matti Valtari kertoo leipomon tilanteesta ja tulevaisuudesta tässä haastattelussa:

Leipomoalan kustannuspaineet ovat nousseet