Yle juhli Tampereen Hervannan 50-vuotista lähiötaivalta viemällä koko toimituksen ja radiostudion viikoksi keskelle 25 000 asukkaan lähiötä syyskuussa.
Listasimme ilmiöitä, paikkoja ja ihmisiä, jotka tekevät Hervannasta Hervannan.
1. Puolet eskarilaisista puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia
Nykyään Hervanta on Tampereen kansainvälisin asuinalue, ja se näkyy ja kuuluu myös esiopetuksessa.
Esiopetukseen osallistuvista lapsista 52 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.
Äidinkielten määrä vaihtelee vuosittain. Tänä lukuvuonna lapsilla on kotimaisten kielten lisäksi 25 eri äidinkieltä. Yleisimmät muut äidinkielet ovat somali, arabia, dari, albania ja venäjä.
2. Tuttu korttelipoliisi torjui ongelmalähiön jengiytymistä
Viisikymppisen Hervannan matkalle mahtuu monenlaista. 80-luvun alun pahoina vuosina Hervannassa oli esimerkiksi kotihälytyksiä merkittävästi enemmän kuin muualla Tampereella.
Hervannassa 28 vuotta korttelipoliisina työskennelleen Markku Kuoppamäen mukaan päihteiden ja liimanhaistelun kanssa oli tuolloin vakavia ongelmia. Katupartiot kiersivät aluetta viikonloppuöisin.
– Etsimme asuntoja, missä imppausta tapahtui. Kun löysimme ne, soitimme vanhemmat hakemaan oman muksunsa pois. Annettiin shokkihoitoa, Kuoppamäki kertoo.
3. Hervantalaisklubin tolpalla on oma faniryhmä somessa
Tampereen Hervannassa sijaitseva Varjobaari tunnetaan massiivisesta lavanäkymää peittävästä tolpastaan. Tolppaa ei kuitenkaan enää kirota, vaan sitä jopa halataan.
Varjobaarissa esiintyvät bändit kuvauttavat itseään tolpan kanssa. Yleisön kuvissa rajaus tehdään tarkoituksella niin, että tolppa on esiintyjän edessä.
4. Jumppanainen Hervannasta ilmestyi televisioon 44 vuotta sitten
Koko kansan sydämiin itsensä jumpannut Anne Sällylä on asunut koko ikänsä Hervannassa. Televisiojulkkis Sällylän jumppia seurasi parhaimmillaan miljoona katsojaa 1980-luvulla.
Vuosikymmeniä Hervannassa asunut 68-vuotias liikunnan konkari pitää itsensä edelleen kovassa kunnossa. Hän arvostaa erityisesti Hervannan tarjoamia liikuntamahdollisuuksia.
5. Nokian raunioille kasvoi miljoonabisnes
Hervanta tunnetaan kovasta teknologia-alan osaamisesta. Vaikka Nokian sekä myöhemmin Microsoft Mobilen matkapuhelintoiminnot päättyivät tamperelaislähiössä jo vuosia sitten, on osaamisen perintö pysytellyt tiiviisti Hervannassa.
Tästä esimerkkinä on miljoonabisnekseksi kasvanut digitaalisia mikroskooppiskannereita valmistava Grundium, jonka ydintiimi koostuu Nokialla työskennelleistä osaajista.
– Mun on hirveän vaikea nähdä, että tällainen ryhmä osaavia ihmisiä olisi tullut yhteen muuten kuin tällaisten polkujen kautta, mikä on johtanut lopulta meidät kaikki tänne Hervantaan, sanoo toimitusjohtaja Mika Kuisma.
6. Täällä koulutetaan kaikki Suomen poliisit
Suomen ainoa poliisikoulutusta antava oppilaitos sijaitsee Hervannassa. Poliisiammattikorkeakoulu vie tilaa peräti 21 hehtaaria eli 30 jalkapallokentällisen verran.
Tiloista voi tulla silti tiukkaa, sillä aloituspaikkojen määrä kasvaa ensi vuonna 400:sta 500:aan.
– Viime aikoina on alkanut vajaita kursseja eikä nytkään tahdo löytyä opiskelutiloja, Polamkin opiskelijakunnan puheenjohtaja Meenu Tarna pohtii.
7. Lähiön sielu on punatiilinen arkkitehtuuri
Hervannan keskustan punatiiliset rakennukset ovat edelleen samassa käytössä, johon arkkitehtipariskunta Raili ja Reima Pietilä ne lähes 50 vuotta sitten suunnittelivat.
Persoonalliset rakennukset Hervannan ytimessä ovat monelle lähiön sielu.
Professori Olli-Paavo Koposen mielestä rakennukset ovat kestäneet aikaa hyvin, vaikka lähiö ympärillä on muuttunut. Rakennusten materiaaliksi valittiin aikanaan punatiili sitomaan nuori lähiö osaksi Tampereen vanhoja tehdasrakennuksia.
8. Hervannassa kehitetään särkymätöntä lasia
Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella opiskelee ja työskentelee tuhansia opiskelijoita ja tutkijoita.
Yksi heistä on Erkka Frankberg, joka on ottanut elämäntyökseen kehittää lasia, jota kuka tahansa voi taivuttaa sormien välissä. Rikkoutumatonta lasia voitaisiin käyttää esimerkiksi kännyköissä, elektroniikassa tai suojana avaruudessa.
9. Teekkareilla on nollatoleranssi häirintään
Hervannan opiskelijayhteisössä ei suvaita häirintää tai seksismiä. Uutisoimme kolme vuotta sitten epäasiallisesta käytöksestä Tampereen teekkaripiireissä.
Sen jälkeen muutoksia on tapahtunut ennen kaikkea asenteissa. Apua saa aiempaa helpommin muun muassa häirintäyhdyshenkilöiltä. Nykyisin myös kaikki teekkarikerhot ovat avoimia kaikille sukupuolille.
10. Hervannassa on paikka, joka on kuin toinen koti maahanmuuttajanaisille
Naistarissa käy vilkkaimpina päivinä noin 80 naista. Kansainvälisessä naisten kohtaamispaikassa voi oppia erilaisia taitoja. Kävijät ovat enimmäkseen maahanmuuttajataustaisia.
– Tämä on toinen koti monelle naiselle. Täältä saa vertaistukea ja meillä on myös työllisyyttä edistävää palvelua, ohjaaja Katja Jäättelä sanoo.
11. Harvinainen lähiölehti kertoo omat uutiset
Hervannan Sanomat on yksi kolmesta Suomen itsellisestä lähiölehdestä. Kaksi muuta lähiölehteä ilmestyvät Helsingissä.
Päätoimittaja ja toimitusjohtaja Johanna Nordlundin mukaan lähiölehden tavoitteena on huomioida ”kaikki”.
– Haluamme, että kaikkien ääni kuuluu myös meidän lehdessämme.
12. Oma luontopolku rauhoittumista kaipaaville
Hervantalaiset rakastavat ulkoilua. Hervantaan Suolijärven läheisyyteen on hiljattain avattu erityinen luontopolku nimeltään Mielenreitti.
Mielen hyvinvointia tukevan polun ovat suunnitelleet Mielen ry:n 40 vapaaehtoistyöntekijää. Polku tarjoaa kävijälleen muutakin rentouttavaa kuin pelkän luonnon.
Yle Tampere vietti viikon Hervannassa osana Yle Lähiössä -projektia syyskuussa. Katso videolta, millaista oli tehdä radiolähetyksiä keskellä kauppakeskuksen vilinää.