Oikeusministeriö aikoo korjata lainsäädännössä olevan aukon, kun se kertoi tällä viikolla ryhtyvänsä päivittämään rangaistusten täytäntöönpanon siirtoa koskevaa lainsäädäntöä pikaisella aikataululla.
Käytännössä lakimuutoksen tarkoituksena on lisätä mahdollisuuksia puuttua tilanteisiin, joissa Suomessa oleskelee toisessa maassa kuolemaan tuomittu henkilö.
Oikeusministeriön osastopäällikön Ville Hinkkasen mukaan nykyinen kansallinen lainsäädäntö ei tunne vastaavia tapauksia.
– Meillä ei ole minkäänlaista lainsäädäntöä siitä, miten kuolemanrangaistuksia ylipäätään voitaisiin täällä käsitellä.
Helsingin Sanomat uutisoi viikonloppuna tapauksesta, jossa Irakissa kuolemanrangaistukseen tuomittu mies on oleskellut sittemmin Suomessa.
– Olkoonkin harvinaisia, mutta näitä tilanteita on. Ja koska tällaisiin tilanteisiin ei ole lainsäädäntöä, ei meillä ole määritetty minkään viranomaisen tehtäväksi tämän tyyppisten asioiden selvittämistä. Tältä osin on tarpeen nyt sujuvoittaa sitä, millä viranomaisella on toimivaltaa toimia näissä, Hinkkanen sanoo.
Tuomio täytäntöön Suomessa esimerkiksi elinkautisena
Sinänsä Suomen linja on kuolemanrangaistusten osalta selkeä.
Suomi ei luovuta henkilöä maahan, jossa tätä uhkaisi kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen kohtelu. Kielto perustuu paitsi Suomen perustuslakiin, myös Euroopan ihmisoikeussopimukseen.
– Lakimuutoksen tavoitteena ei tietenkään ole, eikä siis mahdollistakaan ole, että kuolemanrangaistuksia sinänsä täytäntöön pantaisiin meillä, tai millään tavoin edistettäisiin niiden täytäntöönpanoa missään muuallakaan, Hinkkanen painottaa.
Sen sijaan uusi lainsäädäntö pyrkisi Hinkkasen mukaan selkiyttämään viranomaisten rooleja ja toimivaltaa. Kyse on muun muassa siitä, minkä tahon tehtävänä on arvioida ja selvittää toimintavaihtoehtoja vastaavissa tilanteissa.
Hinkkanen muistuttaa, että kansallisella lainsäädännöllä ei voida vaikuttaa siihen, miten muut maat toimivat. Toisessa maassa annettuja tuomioita ei myöskään voida panna täytäntöön ilman tuomion antaneen valtion suostumusta.
Viranomaisen tehtävänä olisikin siis esimerkiksi neuvotella kuolemantuomion antaneen maan kanssa tuomion muuntamisesta tai täytäntöönpanosta Suomessa jossain toisessa muodossa.
– Nimenomaan kuolemanrangaistuksessa on kysymys siitä, onko ulkomainen valtio mahdollisesti suostuvainen muuttamaan tuomioita tai hyväksymään sen, että se pantaisiin täytäntöön Suomessa esimerkiksi elinkautisena vankeutena.
– Lainsäädännöllä voidaan edesauttaa sitä, että tällaisia ratkaisuja löytyy, Hinkkanen sanoo.