Helsingin keskustassa sijaitsevan Stockmannin tavaratalon merkitystä pääkaupunkiseutulaisille ja koko Suomelle ei ymmärretä kunnolla, sanoo Euroopan historian professori Laura Kolbe Helsingin yliopistosta.
Stockmannilla on ollut vaikeuksia jo usean vuoden ajan. Keväällä 2020 yritys jätti hakemuksen yrityssaneerausmenettelyyn.
Tämän jälkeen yhtiö on muun muassa myynyt Helsingin keskustassa sijaitsevan tavaratalokiinteistönsä.
Viime viikon maanantaina yritys kertoi selvittävänsä strategisia vaihtoehtoja tavarataloliiketoiminnalleen.
Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara kertoo, että hän on seurannut järkyttyneenä Stockmannin tulevaisuuteen liittyvää julkista keskustelua.
Muun muassa Helsingin Sanomissa poliitikot visioivat jo, mitä kiinteistöön voisi tulevaisuudessa tulla tavaratalotoiminnan tilalle.
Vaattovaara pelkää, että keskusteluissa unohtuu tavaratalon kulttuurinen ja kansallinen merkitys.
– Minua huolestuttaa se, että siirrymme liian nopeasti keskusteluihin kiinteistön kehittämisestä sen sijaan, että pohtisimme, mitä keskustan tavaratalo kantaa mukanaan kulttuurisena historiana, hän sanoo.
Kolben mukaan meiltä puuttuu jokin sensori sen ymmärtämiseen, että asiat ja ilmiöt eivät ole vain sitä mitä ne konkreettisesti ovat, vaan niillä on myös muita merkityksiä.
– Stockmann on muistin ja muistojen tilana olennainen osa monen helsinkiläisen elämää. Siitä syntyy tunne-elämys, kiintymys ja sitoutuminen, Kolbe pohtii.
Kaupunkikulttuuriset tunnukset muodostuivat 1800-luvulla. Sellaisia olivat tavaratalot, ylelliset hotellit, teatterit, oopperat ja parlamenttirakennukset. Helsingille toimivat esikuvina muun muassa Pariisi, Berliini ja Wien.
Tavaratalo on ylirajainen ilmiö, globalisaatiota Helsingissä ja Suomessa.
– Stockmann on kaupallisuuden ja modernin kaupunkielämän maamerkki, joka toi jo nimenä meidät lähemmäs Keski-Eurooppaa, sen kulttuuria ja kaupallista osaamista, Kolbe kiteyttää.
Saksalainen Georg Franz Stockmann perusti ensimmäisen tavaratalon Senaatintorin laidalle vuonna 1880. Nykyisen tavaratalon modernin historia alkoi vuonna 1930, kun Mannerheimintien ja Aleksanterinkadun kulmassa sijaitseva punatiilinen kiinteistö valmistui.
Stockmann teki Kolben mukaan Helsingistä aikanaan suurkaupungin.
– Vuonna 1930 tavaratalo oli nimenomaan lupaus modernista kaupunkikulttuurista ja ylellisyydestä, hän sanoo.
Stockmann auttaa houkuttelemaan kansainvälisiä osaajia Suomeen
Myös kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta näkee, että Stockmannilla on paljon puhuttua kantakaupungin vetovoimaa suurempi merkitys.
Se koskettaa lähes jokaista suomalaista, koska ihan nuorimpia lukuun ottamatta kaikki tietävät tavaratalon.
– Se on kansallisesti tunnettu monumentaalinen paikka, jonka ovien edessä, kellon alla voi tavata, Vaattovaara sanoo.
Keskustan tavaratalo on hänen mukaansa rinnastettavissa merkitykseltään päärautatieasemaan ja Senaatintorin laidalla sijaitsevaan Tuomiokirkkoon. Vaattovaara ei tarkoita vain rakennusta, vaan kokonaisuutta, johon sisältyy myös tavaratalotoiminta.
– Mihin turistit menisivät ostoksille, jos Stockmannia ei olisi, hän kysyy.
Vaattovaaran mukaan nyt olisi sopiva hetki pohtia, mitä maailmassa on tapahtunut ja mitä sen seurauksena meille Helsingissä ja koko Suomessa on käymässä. Valmiiden vastausten sijaan kannattaisi pohtia, minkälaisessa muutoksessa kantakaupunki ja koko Suomi on.
– Stockmannilla on vahva merkitys suomalaisten arjen luksuksen kuvaajana, ylläpitäjänä ja mahdollistajana, hän sanoo.
Keskustan tavaratalolla on Vaattovaaran mukaan rooli myös kansainvälisten osaajien saamisessa Suomeen töihin.
Pääkaupunkiseudulla sijaitsevien pörssiyritysten johdolle tehdyissä kyselyissä on tullut esille, että ulkomaalaiset asiantuntijat arvostavat ja hakevat asuinkaupungistaan eleganssia.
– Stockmannin edustamalla eleganssilla on tutkitusti ihan erityinen rooli myös siinä, kun puhutaan kansainvälisten osaajien houkuttelusta Suomeen, Vaattovaara sanoo.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 7.10. kello 23 asti.